1029/2022
Dokumentin versiot
Helsingissä 9.12.2022
Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 25 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 2 momentti ja 5 momentti, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 118 §:n otsikko, sellaisina kuin niistä ovat 25 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 69/2016, 25 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 1148/2020, 25 §:n 5 momentti laissa 1164/2007 ja 118 §:n otsikko laissa 1247/2016, sekä
lisätään 25 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 69/2016 ja 1148/2020, uusi 4 ja 5 kohta, 32 §:ään uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 118 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1247/2016, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi sekä lakiin uusi 127 a §, seuraavasti:
25 §
Oikeus työeläkekuntoutukseen
Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos:
3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella;
4) työntekijällä on työeläkelakien mukaan vakuutettuja, muita kuin julkisten alojen eläkelain 4 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettujen palvelussuhteiden perusteella maksettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai työntekijä on tämän ajan tai osan siitä hoitanut lastaan, minkä perusteella on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vanhempainpäivärahaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista lapsen kotihoidon tukea tai työntekijä esittää eläkelaitokselle riittävän selvityksen ansiotyöstä estymisestään lapsensa hoitamisen vuoksi, jos etuutta ei ole maksettu kyseisenä aikana, vaikka etuuteen olisi voinut olla oikeus; ja
5) kuntoutus on tarkoituksenmukaista työntekijän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisen työntekijän kuntoutukseen, joka on 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Tällöin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut ansiot määräytyvät samoin kuin tulevan ajan ansiot hänen työkyvyttömyyseläkkeessään ja 1 momentin 4 kohdan tarkoittaman edellytyksen täyttymistä tarkastellaan työkyvyttömyyden alkamiskuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kuukauden ajalta.
26 §
Ammatillisen kuntoutuksen sisältö ja kuntoutussuunnitelma
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työntekijälle korvataan ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset.
32 §
Kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeensaajan kuntoutuskorotuksen keskeyttäminen ja lakkauttaminen
Jos ammatillinen kuntoutus keskeytyy yli 30 kalenteripäivän ajaksi kuntoutusetuuden saajan sairauden tai muun hänestä riippumattoman syyn vuoksi tai kuntoutusetuuden saaja keskeyttää ammatillisen kuntoutuksen muusta pätevästä syystä, kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen maksaminen voidaan keskeyttää kuntoutuksen keskeytymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus voidaan lakkauttaa, jos sen saaja kieltäytyy ammatillisesta kuntoutuksesta tai keskeyttää tällaisen kuntoutuksen ilman pätevää syytä.
118 §
Eläkkeen ja kuntoutusetuuden maksaminen sairausvakuutusrahastolle
Jos kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta työntekijälle on maksettu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvän kuntoutuskorotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin ne vastaavat määrältään samalta ajalta maksettua Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, ellei Kansaneläkelaitos vähennä niitä maksamastaan kuntoutusrahasta.
8 luku
Eläkkeen maksaminen, viivästyskorotus ja takaisinperintä
127 a §
Kansaneläkelaitoksen takautuvasti myöntämän kuntoutusrahan periminen
Jos työntekijälle myönnetään takautuvasti Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta työntekijä on saanut tämän lain mukaista kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, eläkelaitoksella on oikeus periä Kansaneläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha siltä osin kuin se vastaa määrältään samalta ajalta maksettua kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaan tultua vireille tuleviin kuntoutushakemuksiin.
Tämän lain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen edellytyksen täyttymistä tarkastellaan 1 päivänä tammikuuta 2019 edeltävältä ajalta kaikilta niiltä kalenterivuosilta, joihin sisältyy tämän lain 25 §:n 5 momentissa tarkoitettuun 36 kalenterikuukauden ajanjaksoon kuuluvia kalenterikuukausia.
HE 181/2022StVM 19/2022
EV 137/2022
Helsingissä 9.12.2022
Tasavallan Presidentti
Sauli Niinistö
Sosiaali- ja terveysministeri
Hanna Sarkkinen