1011/2022 | Suomen säädöskokoelma

Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista määrättäessä verotusarvoa vuodelta 2022

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 8.12.2022
Julkaisupäivä: 13.12.2022
Ajantasaistettu säädös: 1011/2022
Suomen säädöskokoelma: Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 812/2013:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon seuraavat voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:

koneasema siihen sisältyvine patoineen;

ylä- ja alakanavarakenteet ja muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

voimalaitosta palvelevat padot;

kytkinkenttärakenteet;

voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;

voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat;

tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan vesivoimalaitosta välittömästi palvelevat rakennukset ja laitteet, joita eivät ole ainakaan kalanviljelylaitokset, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennukset, turbiinit, generaattorit, patoluukut, nosturit, automaatiolaitteet säätöä ja käyttöä varten eivätkä uittolaitteet, muunto- ja kytkinlaitteet eivätkä muut sähkön tuotantoa palvelevat koneet ja laitteet.

Muiden kuin tässä asetuksessa tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta säädetään erikseen.

2 §Jälleenhankinta-arvo

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan siten, että muutos 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden alkuperäisiin hankintakustannuksiin ja muihin kustannuksiin perustuvaan viimeksi vahvistettuun arvoon verrattuna vastaa rakennuskustannusindeksin muutosta verovuotta edeltäneen vuoden kesäkuusta verovuoden kesäkuuhun. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo määritetään 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4–8 §:ssä mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

2 lukuRakennuskustannusten keskimääräiset arvot

4 §Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana pidetään vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.

Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 3,769 euroa/m².

5 §Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 15,18 euroa/m³ ktr, jos kaivuu on vedestä, ja 12,55 euroa/m³ ktr, jos kaivuu on kuivatyönä, sekä 90,13 euroa/m³ ktr, jos kysymyksessä on louhinta.

6 §Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat:

ø (m)	euro/jm
1,0	590,78
1,5	886,06
2,0	1 181,64
2,5	1 477,22
3,0	1 772,39
3,5	2 067,67
4,0	2 363,22
4,5	2 658,47
5,0	2 954,00

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

7 §Padot ja tukimuurit

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 594,46 euroa/m³, jos pato on betonia, ja 24,90 euroa/m³, jos pato on maata tai louhetta.

8 §Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, määritysperusteena käytetään voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Koneasemarakennusten, joissa on pystyakselinen turbiini tai teho on enemmän kuin 8 MW, rakennuskustannukset lasketaan seuraavasti:

m ³	euro
1 000	5 922 658,96
10 000	8 984 356,21
50 000	22 591 899,19
100 000	39 601 328,10
200 000	70 467 610,83

Koneasemarakennusten, joissa on vaaka-akselinen turbiini tai teho on 8 MW tai vähemmän, rakennuskustannukset lasketaan seuraavasti:

m ³	euro
1 000	1 033 195,49
5 000	2 741 870,66
10 000	4 877 713,16
50 000	21 964 457,50

Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla seuraavasti:

Teho (MW)	euro
0,5	1 014 786,77
1,0	1 334 410,06
2,0	1 654 420,02
3,0	2 612 902,81
4,0	3 252 149,31
5,0	3 891 395,79
6,0	4 530 642,04
7,0	5 169 888,31
8,0	5 809 207,26
9,0	11 056 154,82
10,0	11 430 996,08
15,0	13 305 205,28
20,0	15 165 183,72
25,0	17 053 623,67
50,0	26 424 668,35
100,0	45 166 758,57
150,0	63 908 848,24

Edellä 3–5 momentissa säädetyssä kustannuslaskelmassa väliarvot lasketaan suhteellisesti.

9 §Muu vesivoimalaitos

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2–8 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona pidetään 75 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

3 lukuVoimaantulo

10 §Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Asetusta sovelletaan määrättäessä vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden verotusarvoa vuodelta 2022.

Helsingissä 8.12.2022

ValtiovarainministeriAnnika SaarikkoLainsäädäntöneuvosJukka Vanhanen