810/2022

Säädöstä oikaistu.

Helsingissä 8.9.2022

Valtiovarainministeriön päätös valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun valtiovarainministeriön päätöksen muuttamisesta

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan valtionhallinnon yhteishankinnoista annettu valtiovarainministeriön päätös (766/2006), sellaisena kuin se on päätöksissä 650/2009, 1117/2014, 853/2017 ja 181/2022, seuraavasti:

1 §
Yhteishankittavat tuotteet ja palvelut

Seuraavat valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan valtionhallinnossa yhteishankintoina (tuotteiden ja palveluiden määrittelemiseen käytetään yhteistä eurooppalaista hankintanimikkeistöä ja sen pääsanastoa, CPV-luokittelu):

1) sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet:

a) sähkö (09310000-5) ja siihen liittyvä salkunhoito (66130000-0);

2) toimistotarvikkeet ja -kalusteet:

a) toimistotarvikkeet (30192000-1) [30000000-9; 30200000-1];

b) toimistokalusteet (39130000-2);

3) tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet (30200000-1);

4) ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut (34100000-8):

a) ajoneuvolain (82/2021) 2 luvun Ajoneuvojen luokitus 20–41 §:ssä määritetyt ajoneuvot;

5) matkustuspalvelut:

a) kotimaan ja ulkomaan matkustukseen käytettävät lentokuljetuspalvelut (60423000-9, 6041000-5);

b) matkatoimistopalvelut (63510000-7);

6) eräät muut palvelut:

a) työterveyshuolto (85147000-1);

b) valtion maksuaikakorttiratkaisut (päätös ei koske tankkausta maksuaikakorttiratkaisuilla) (66000000-0);

c) leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet) (66000000-0, 66114000-2);

d) ajoneuvojen leasingpalvelu (66000000-0, 66114000-2) ja siihen liittyvät korjaus-, huolto- ja muut palvelut (50100000-6);

7) tieto- ja puheliikenne:

a) tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut (64200000-8);

b) puheliittymät ja puhepalvelut (64210000-1).

2 §
Yhteishankinnan hankintayksikkö

1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta valtionhallinnolle vastaa yhteishankinnan hankintayksikkönä toimiva yhteishankintayksikkö Hansel Oy.

Yhteishankinnan hankintayksikön (Hansel Oy) on kilpailutettava 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut pääsääntöisesti puitejärjestelyin. Puitejärjestelyn rinnalle Hansel Oy voi perustaa myös dynaamisen hankintamenettelyn. Erikseen tunnistetuissa tuotteissa ja palveluissa Hansel Oy:n on mahdollista perustaa hankintaa varten pelkkä dynaaminen hankintamenettely.

Yhteishankinnan hankintayksiköllä on mahdollisuus tehdä erilaisille käyttäjäryhmille omat erilliset puitejärjestelyt, silloin kun valtiovarainministeriö ja Hansel Oy katsovat tämän tarpeelliseksi. Erillisten puitejärjestelyjen perustaminen edellyttää myös asianosaisten virastojen kuulemista.

Valtionhallinnon yhteishankintojen kehittämisestä vastaavat valtiovarainministeriö ja Hansel Oy. Valtiovarainministeriö ja Hansel Oy kehittävät valtionhallinnon yhteishankintoja niistä annetun valtioneuvoston asetuksen (765/2006) tarkoittamalla tavalla yhteishankintojen koordinaatioryhmässä, jossa on mukana myös virastojen edustus. Tarkemmasta päätöksentekomenettelystä määrätään valtiovarainministeriön tekemässä yhteishankintojen koordinaatioryhmän asettamispäätöksessä.

Yhteishankinnan hankintayksikkö tiedottaa valtion virastoille ja laitoksille yhteishankinnan kilpailutuksista, hankintapäätöksistä, solmituista sopimuksista, sopimusten käyttöönotosta ja käyttöön liittyvistä seikoista.

3 §
Muut hankintasopimukset

Virasto tai laitos voi käyttää tällä päätöksellä yhteishankittavaksi määrättyjen tuotteiden ja palveluiden hankinnassa muutakin kuin yhteishankintasopimusta, mikäli

1) virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa;

2) virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta;

3) viraston tai laitoksen tuotteen tai palvelun laadulle tai koostumukselle asettamat vaatimukset poikkeavat huomattavasti siitä, mitä yhteishankinnalla saavutetaan tai yhteishankintaa koskeva sopimus tarjoaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

a) tuotteen tai palvelun laatuerona silloin, kun yhteishankinnan sopimuksen mukaisen tuotteen tai palvelun laatu eroaa sen käyttöön liittyvien olennaisten tekijöiden kohdalla hankintayksikön tarvitseman tuotteen laatutasosta,

b) tavaran tai laitteen koostumuksen erona silloin, kun hankintayksikkö hankkii tavaran tai laiteen erityiseen käyttötarpeeseen kuten tutkimukselliseen tai opetukselliseen käyttöön,

c) kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa hankinnoissa ja tilanteissa, joissa tuotteen tai palvelun hankinta tehdään ulkomailla olevaan toimipaikkaan; tai

4) virastolle tai laitokselle muodostuva yhteishankinnan loppuhinta on huomattavasti korkeampi kuin saman hankinnan kokonaiskustannus käytettäessä muuta kilpailuttamista tai omaa hankintaa. Tämä voi ilmetä seuraavilla tavoilla:

a) yhteishankinnan kustannusten ovat hankintayksikölle merkittävästi korkeammat kuin muulla tavalla toteutetun hankinnan kokonaiskustannukset (mukaan lukien elinkaari- ja prosessikustannukset),

b) tuotteen tai palvelun toimittajan käyttämän joitakin valtionhallinnon yksiköitä koskevan erikoishinnoittelun perusteella, mikä käytännössä takaa hankintayksikölle muita valtion yksiköitä huomattavasti alhaisemman hintatason (esimerkiksi ohjelmistojen oppilaitoshinnoittelu oppilaitoksille ja yliopistoille).

Tilanteessa, jossa virasto tai laitos toteuttaa 1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden hankinnan erityisen syyn perusteella muulla tavalla kuin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 22 a §:n tarkoittamaa yhteishankintaa käyttämällä, sen tulee yksilöidä yhteishankinnasta poikkeamisen perusteena oleva erityinen syy hankintaa koskevassa päätöksessä tai sen liitteessä. Hankintapäätökseen tulee sisällyttää yksilöity selostus erityisestä syystä ja sen todentamista tarkentava selvitys, jonka perusteella toimenpide on yksityiskohtaisesti arvioitavissa muun muassa toimintaan kohdistuvissa tarkastuksissa.

4 §
Vastuullisuuden huomiointi valtionhallinnon yhteishankinnoissa

Valtionhallinnossa yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta on huomioitava kansallisen julkisten hankintojen strategian vastuullisuus- ja kestävyystavoitteet sekä mahdollisuuksien mukaan innovaatiotavoitteet. Päävastuu vastuullisuus- ja kestävyystavoitteiden asettamisesta ja seuraamisesta on yhteishankinnan hankintayksiköllä.


Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2022.

Helsingissä 8.9.2022

Kuntaministeri
Sirpa Paatero

Finanssineuvos
Tarja Sinivuori-Boldt

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.