199/2022

Helsingissä 25.3.2022

Ulkoministeriön asetus ulkoministeriön työjärjestyksestä annetun ulkoministeriön asetuksen muuttamisesta

Ulkoministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkoministeriön työjärjestyksestä annetun ulkoministeriön asetuksen (550/2008) 13, 14, 21, 27, 31, 33 ja 39 §, 44 a §:n otsikko sekä 45, 52, 53, 73, 74 ja 89–91 §,

sellaisina kuin niistä ovat 13, 14, 53, 89 ja 90 § asetuksessa 513/2014, 21 ja 33 § asetuksessa 655/2017, 27 §, 45 §:n suomenkielinen sanamuoto sekä 73 ja 74 § asetuksessa 530/2018, 31, 39 ja 52 § asetuksessa 807/2021, 44 a §:n otsikko asetuksessa 1280/2013 ja 91 § asetuksissa 513/2014 ja 436/2016, sekä

lisätään asetukseen uusi 18 b § ja siitä asetuksella 1321/2015 kumotun 75 §:n tilalle uusi 75 § seuraavasti:

13 §
Kehityspoliittinen ohjausryhmä

Kehityspoliittinen ohjausryhmä toimii osastojen ja ministeriön johdon tukena. Se antaa strategisia suosituksia kehityspoliittisten tavoitteiden asettamisessa, resurssien jakamisessa sekä tulosten arvioinnissa ja hyödyntämisessä vaikuttavuuden parantamiseksi, ja voi käsitellä osastojen toivomuksesta muitakin yhteisiä kehityspolitiikan kysymyksiä. Lisäksi sillä on neuvoa-antava rooli kehitysyhteistyön tuloksia koskevan ulkoisen viestinnän tehostamisessa.

Kehityspoliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ministeri. Valmisteltaessa kehitysyhteistyön resurssien yhteensovittamista sekä laajakantoisia kehityspolitiikan linjauksia, puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspolitiikan alivaltiosihteeri. Muutoin puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja hänen sijaisenaan apulaisosastopäällikkö. Ohjausryhmän jäseniä ovat poliittisen osaston, kansainvälisen kaupan osaston, itäosaston, Amerikan ja Aasian osaston, Afrikan ja Lähi-idän osaston ja viestintäosaston apulaisosastopäälliköt, sekä kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja varajäseniä näiden sijaiset. Kehityspoliittisen ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua myös muut kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivat osastot tai palvelut. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

14 §
Kehitysyhteistyön laaturyhmä

Kehitysyhteistyön laaturyhmä käsittelee kehityspoliittisen osaston antamassa kehitysyhteistyön laaturyhmäohjeessa määritellyt kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien sekä muiden rahoitettaviksi valmisteltavien toimien suunnitelmat ennen kuin ratkaisuesitys 90 §:n tarkoittamassa asiassa tehdään. Laaturyhmä ei kuitenkaan käsittele asioita, jotka koskevat valtion talousarvion monenkeskisen kehitysyhteistyön käyttösuunnitelmakohdassa jo tarkemmin kohdennettuja määrärahoja, humanitaarista apua, sisäisen tarkastuksen yksikön hallinnoimia kehitysyhteistyömäärärahoja eikä hankkeita, jotka ministeri erityisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä ratkaisee ilman tässä tarkoitettua käsittelyä. Laaturyhmän tavoitteena on varmistaa toimien yhdenmukaisuus voimassa olevan kehityspolitiikan kanssa sekä se, että toimet täyttävät ministeriön laatuvaatimukset. Laaturyhmä antaa suosituksensa tai muun palautteen suunnitelmille. Esittelevä osasto ottaa palautteen huomioon ratkaisuesityksensä valmistelussa.

Laaturyhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö ja varapuheenjohtajina kehityspoliittisen osaston kaksi edustajaa. Laaturyhmän kiertävinä jäseninä toimivat niiden osastojen tai palvelujen edustajat, joiden osallistuminen käsiteltävien asioiden luonteen johdosta on tarpeellista. Laaturyhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Laaturyhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla. Laaturyhmän kokouksessa on oltava läsnä vähintään kaksi henkilöä, joista yksi on laaturyhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

18 b §
Tietosuojavastaava

Ulkoasiainhallinnon tietosuojan valvonnan ja tietosuojalainsäädännön vaatimusten varmistamiseksi ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton tietosuojavastaava.

Tietosuojavastaava sijoittuu hallintojohtajan alaisuuteen.

Tietosuojavastaavan tehtävistä ja asemasta säädetään tarkemmin luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).

21 §
Kehityspoliittisen osaston organisaatio

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) kehityspolitiikan yksikkö;

2) toimialapolitiikan yksikkö;

3) kansalaisyhteiskuntayksikkö;

4) YK:n kehitys- ja innovaatiokysymysten yksikkö;

5) kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikkö;

6) ilmasto- ja ympäristödiplomatian yksikkö;

7) humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö; ja

8) kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö.

27 §
Hallintopalvelujen organisaatio

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

1) henkilöstöyksikkö;

2) henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö;

3) tietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut;

4) viestityskeskus;

5) kiinteistöpalveluyksikkö; sekä

6) turvallisuusyksikkö.

Henkilöstöjohtajan alaiset yksiköt ovat henkilöstöyksikkö ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö. Tietohallintojohtajan alaiset yksiköt ovat tietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut ja viestityskeskus. Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtajan alainen yksikkö on kiinteistöpalveluyksikkö.

31 §
Poliittisen osaston tehtävät

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka yleisesti sekä maailmanlaajuiset poliittiset ja turvallisuuskysymykset;

2) EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP);

3) EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP);

4) Pohjois-Atlantin puolustusliitto (Nato) ja Nato-yhteistyö;

5) pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö;

6) sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinta;

7) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö;

8) Euroopan neuvosto;

9) asevalvonta ja -riisunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, puolustustarvikkeiden vientivalvonta ja puolustusmateriaaliyhteistyö;

10) suomalaisten valtionilma-alusten ja valtionalusten kulkuluvat;

11) ihmisoikeuspolitiikka, yleiset ihmisoikeusasiat ja demokratiaa koskevat asiat, YK:n ihmisoikeusasiat;

12) yleiset YK-asiat, YK-asioiden yhteensovittaminen, YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto;

13) globaalihallintaan liittyvät kysymykset;

14) rauhanvälitystoiminta ja -politiikka; sekä

15) osallistuminen osaston tehtäviin liittyvien kansainvälisten sopimusten valmisteluun ja säädösvalmisteluun yhteistyössä oikeuspalvelun kanssa.

33 §
Kehityspoliittisen osaston tehtävät

Kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Suomen kansainvälinen kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö ja kehitysrahoitus; sekä kestävän kehityksen (Agenda 2030) globaalin toimeenpanon koordinointi ulkoasiainhallinnossa;

2) kansainvälisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan sekä ilmasto- ja ympäristörahoituksen toimeenpano ja koordinointi ulkoasiainhallinnossa;

3) kehitysyhteistyötä koskeva kokonaissuunnittelu ja seuranta, toiminta- ja taloussuunnittelu, talousarvion valmistelu, taloushallinto sekä tilastointi ja raportointi;

4) kehitysyhteistyön laadun valvonta, kehittäminen ja neuvonta;

5) kehitystutkimus sekä korkeakouluyhteistyö;

6) kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö EU:ssa ja OECD:ssä;

7) kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kehitysyhteistyö, tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin;

8) Finnfund, julkisen sektorin investointituki (PIF), korkotukipolitiikka ja liikekumppanuusohjelma ja eräät muut yksityissektoriyhteistyön instrumentit;

9) YK:n kehityskysymykset, vaikuttaminen YK:n operatiivisissa järjestöissä, kehitysohjelmissa ja -rahastoissa sekä niiden rahoitus;

10) kehityspolitiikan alan innovaatiotoiminnan ohjaus ja koordinaatio ulkoasiainhallinnossa, mukaan lukien YK:n innovaatio- ja digitalisaatiopolitiikka ja sen rahoitus;

11) YK-toimintojen kehittäminen Suomessa ja yhteistyön edistäminen Suomessa toimivien YK-organisaatioiden kanssa;

12) kauppa- ja kehitysasioiden kehityspoliittiset ulottuvuudet sekä kauppaa tukeva kehitysyhteistyö;

13) kehitysrahoituslaitokset, finanssisijoitukset, kehittyvien maiden velkakysymykset ja innovatiiviset rahoitusmekanismit;

14) humanitaarinen apu sekä humanitaarisen avun globaali- ja EU-politiikkakysymykset;

15) apulaisasiantuntijatoiminnan suunnittelu ja ohjaus;

16) kehityspolitiikan ja -yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä oikeudellinen neuvonta, osaston tehtäviin liittyvä säädösvalmistelu sekä kehitysyhteistyöhankintojen kategoriasuunnitelman toimeenpanon koordinointi; sekä

17) kehitysyhteistyötä koskeva riskienhallinta ja ohjeistus, väärinkäytösten ennaltaehkäisy ja korruption vastaisen toiminnan koordinaatio.

39 §
Hallintopalvelujen tehtävät

Hallintopalvelujen yksiköille kuuluvat tässä pykälässä säädetyt tehtävät niiltä osin kuin ne eivät kuulu valtioneuvoston yhteisten palvelujen piiriin. Tarkemmat tehtävät ja työnjako määritellään hallintopalvelujen työjärjestyksessä.

Henkilöstöhallinnon yksiköiden tehtäviin kuuluvat henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen, työsuojelu ja työhyvinvointi, yleishallinto, edustustoverkon muutosten koordinointi sekä kunniakonsuliasiat.

Tietohallinnon yksiköiden tehtäviin kuuluvat ulkoasiainhallinnon toimialasidonnaisen tiedon hallinta ja tieto- ja kyberturvallisuus sekä niihin liittyvien palvelujen ja järjestelmien hallinnointi.

Kiinteistö- ja hankintahallinnon tehtäviin kuuluvat kiinteistö- ja toimitilahallinto, hankinta-, tekniset tuki- ja logistiikkapalvelut, materiaalihallinto sekä ulkoasiainhallinnon hankintatoimen ja hankintoihin liittyvä ympäristöasioiden ohjaus.

Turvallisuusyksikön tehtäviin kuuluvat turvallisuusasiat.

44 a §
Kehitysevaluoinnin yksikön tehtävät

45 §
Suunnittelu- ja tutkimusyksikön tehtävät

Suunnittelu- ja tutkimusyksikkö on toiminnallisesti suoraan ulkoministerin alaisuudessa ja hallinnollisesti valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa. Yksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) ministeriön toimialaan liittyvä suunnittelu, ennakoinnin kehittäminen ja analyysi;

2) osallistuminen keskeisten ulkopoliittisten linjausten valmisteluun yhteistyössä vastuuosastojen kanssa; ja

3) tietopohjaisen päätöksenteon tukeminen ja kehittäminen.

52 §
Yksikköjen johtaminen

Yksikköä johtaa yksikönpäällikkö, jollei toisin ole säädetty.

Henkilöstöhallintoa johtaa henkilöstöjohtaja, tietohallintoa johtaa tietohallintojohtaja ja kiinteistö- ja hankintahallintoa toimialajohtaja. Heidän alaisuudessaan toimivat asianomaisten yksikköjen päälliköt.

Yksikönpäällikkö:

1) johtaa, valvoo ja kehittää yksikön toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;

2) johtaa yksikön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista;

3) vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta; ja

4) ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.

53 §
Erillisten yksikköjen päälliköt

Sisäisen tarkastuksen yksikköä johtaa ulkoasiainhallinnon tarkastaja, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin osastopäälliköllä.

Suunnittelu- ja tutkimusyksikköä johtaa suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin yksikön päälliköllä.

Talousyksikköä johtaa talousjohtaja, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin yksikön päälliköllä.

73 §
Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtajan ratkaisuvalta

Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtaja ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ulkomaanedustuksen toimitilojen ja virka asuntojen sisustamiseen ja taiteeseen liittyvät asiat;

2) moottoriajoneuvojen sekä muiden koneiden, laitteiden ja materiaalien hankintojen ohjausta koskevat asiat, jos asia ei kuulu muulle toimintayksikölle;

3) kaluston hankinta, käyttö ja luovuttaminen;

4) kuriiri- ja logistiikkapalveluita koskevat asiat; kuriiriposti, diplomaattinen rahti, raskas huoltokuriiri, varastointipalvelut ja materiaalikuljetukset lukuun ottamatta henkilöstön muuttokuljetuksia;

5) julkaisu- ja painatuspalveluiden sekä muiden palveluiden hankintojen ohjausta koskevat asiat, jos asia ei kuulu muulle toimintayksikölle; ja

6) hankintakategoriasuunnitelmat, lukuun ottamatta kehitysyhteistyöhankintojen kategoriaa.

74 §
Kiinteistöpalveluyksikön päällikön ratkaisuvalta

Kiinteistöpalveluyksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) kiinteistöjen, toimitilojen ja edustuston päällikköjen virka-asuntojen sekä muiden tilojen ostaminen, vuokraus, alivuokraus, hallinta, käyttö ja luovuttaminen, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle tai edustustolle;

2) rakennushankkeiden kustannusarvioita, suunnittelijoita ja toteuttajia koskevat asiat;

3) kiinteistöjen ja tilojen uudisrakennus-, peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suunnittelua, suunnitelmien hyväksymistä ja toteuttamista sekä näihin liittyviä ostopalveluja koskevat asiat;

4) kiinteistöjen, toimitilojen, virka-asuntojen ja muiden tilojen hoitoa ja ylläpitoa koskevat asiat.

75 §
Kiinteistö- ja hankintahallinnon virkamiesten ratkaisuvalta

Kiinteistö- ja hankintahallinnon virkamiehet ratkaisevat kiinteistöpalveluyksikön päällikön ohella 74 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja asioita sisäisen työnjakonsa sekä käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Rakennuttamispäällikkö, ylläpitopäällikkö, hankintapäällikkö sekä kuriiri- ja logistiikkapäällikkö ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa materiaali- ja palveluhankintoja, jotka ovat raha-arvoltaan alle 100 000 euroa.

Toimialan muut virkamiehet ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa materiaali- ja palveluhankintoja, jotka ovat raha-arvoltaan alle 25 000 euroa.

89 §
Kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien tulosaluekohtainen jakaminen

Ministeri ratkaisee asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien tulosaluekohtaista jakamista.

90 §
Kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien käyttöä koskeva ratkaisuvalta

Ministeri ratkaisee asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien käyttämistä kehitysyhteistyön hankkeisiin ja ohjelmiin, jollei toisin ole säädetty.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö ratkaisee kuitenkin 1 momentissa tarkoitetut asiat 1 000 000 euroon saakka, jollei kyse ole avustuksesta suomalaiselle yhdistykselle tai säätiölle taikka vastaavalle ulkomaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, humanitaarisesta avusta, avustuksesta suomalaiselle yliopistolle tai ammattikorkeakoululle, sisäisen tarkastuksen yksikön hallinnoimista kehitysyhteistyömäärärahoista tai muusta yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. Asiat, jotka tämän momentin mukaan ratkaisee kehityspoliittisen osaston päällikkö, tulee saattaa ministerin tietoon ennen ratkaisun tekemistä. Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö ratkaisee ministeriä kuultuaan kuitenkin 1 momentissa tarkoitetut kiireelliset asiat, jos kyse on humanitaarisesta avusta laajamittaisten ja äkillisten kriisien helpottamiseksi.

Ministeri ja 2 momentin mukaisen ratkaisuvaltansa rajoissa kehityspoliittisen osaston päällikkö voivat antaa ministeriön esittelijänä toimivan virkamiehen ratkaistavaksi asian, joka koskee avustuksen tai muun taloudellisen etuuden myöntämisen muodossa tapahtuvaa määrärahojen tarkempaa kohdentamista hankkeen tai ohjelman sisällä.

Kiertävä suurlähettiläs ratkaisee tarkoitukseen osoitettujen kehitysyhteistyön määrärahojen puitteissa toimialueellaan asiat, jotka koskevat määrärahojen käyttämistä kehitysyhteistyön paikallisiin hankkeisiin sekä näihin liittyviä sopimuksia ja muita oikeustoimia.

91 §
Kehitysyhteistyön suunnittelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa koskeva ratkaisuvalta

Kehitysyhteistyön määrärahoja hallinnoivien osastojen virkamiehet ratkaisevat vahvistettujen määrärahojen ja valtuuksien sekä tämän pykälän säännösten asettamissa rajoissa vastuualueellaan asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön suunnittelua, 90 §:n nojalla tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa sekä edellä mainittuihin asioihin liittyviä sopimuksia, toimeksiantoja ja muita sitoumuksia.

Osastopäällikkö ratkaisee seuraavat 1 momentissa tarkoitetut asiat:

1) vieraiden valtioiden, hallitusten välisten kansainvälisten järjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä sekä näille annettavaa tukea koskevat sopimukset ja muut sitoumukset silloin, kun kyse on ministeriön toimivaltaan kuuluvasta asiasta, jollei kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu;

2) avustuksen tai muunlaisen taloudellisen etuuden takaisinperintä ja takaisinperinnästä luopuminen; ja

3) kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöön ja korvauksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen saattaminen hallinnonalan ulkopuolisen tutkintaviranomaisen tutkittavaksi, mikäli väärinkäytöksestä epäillään muuta kuin ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevaa.

Yksikönpäällikkö ratkaisee seuraavat 1 momentissa tarkoitetut asiat:

1) määrärahojen ja valtuuksien käytöstä aiheutuvien menojen aikataulun muuttaminen;

2) yksityiselle myönnetyn avustuksen tai muunlaisen taloudellisen etuuden palauttaminen, maksatuksen keskeytys ja maksuaikataulun muutos sekä avustuksen tai muunlaisen taloudellisen etuuden myöntöpäätöksessä hyväksytyn kustannusarvion kustannuslajien välinen muutos;

3) hankkeen tai ohjelman päätyttyä käyttämättä olevien määrärahojen vapauttaminen tulosalueen muuhun käyttöön; ja

4) muut 1 momentissa tarkoitetut asiat, jotka eivät 2 momentin nojalla kuulu osastopäällikön ratkaisuvaltaan.

Jos 3 momentissa tarkoitettu asia ei kuulu minkään yksikön vastuualueeseen, sen ratkaisee osastopäällikkö.

Osastopäällikkö ja yksikönpäällikkö voivat valtuuttaa muun ulkoasiainhallinnon virkamiehen allekirjoittamaan sitoumuksen tai sopimuksen, jonka osastopäällikkö tai yksikönpäällikkö on hyväksynyt.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2022. Sen 21 § ja 33 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2022.

Helsingissä 25.3.2022

Ulkoministeri
Pekka Haavisto

Henkilöstöjohtaja
Kirsti Pohjankukka

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.