79/2022

Helsingissä 27.1.2022

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2022 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 20 §:n 5 momentin, 21 §:n 3 momentin ja 22 §:n 4 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1356/2014:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sellaisista vuodelta 2022 maksettavista tuotantosidonnaisista tuista, joita voidaan myöntää aktiiviviljelijälle yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, 52 artiklan mukaisena:

1) lypsylehmäpalkkiona;

2) nautapalkkiona;

3) uuhi- ja kuttupalkkioina sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiona;

4) peltokasvipalkkiona.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) nautaeläimellä kesynautaa, biisonia ja niiden risteytystä;

2) nautarekisterillä tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429  109 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) 30 §:n mukaista rekisteriä;

3) sonnilla urospuolista vähintään 6 kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäistä lihatuotantotarkoitukseen kasvatettavaa nautaeläintä;

4) härällä kuohittua sonnia;

5) liharodulla Aberdeen Angus-, Belgian Blue-, Blonde d’Aquitaine-, Charolais-, Hereford-, Ylämaankarja-, Limousin-, Simmental-, Piemontese-, Dexter-, Galloway- ja Texas Longhorn -rotua;

6) emolehmällä poikinutta biisonia sekä liharotuista ja tällaisen rodun kanssa risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista poikinutta muuta nautaeläintä, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

7) emolehmähieholla poikimatonta naaraspuolista biisonia sekä liharotuista ja tällaisen rodun kanssa risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, joka on vähintään kahdeksan kuukauden mutta enintään neljän vuoden ikäinen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

8) saaristohieholla maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (5/2015) liitteessä 2 tarkoitetulla tukialueen AB ulkosaaristoalueella vähintään kuuden kuukauden mutta enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, joka kuuluu muuhun kuin liharotuun tai Simmental-rotuun ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty maidontuotanto;

9) teurashieholla enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty jokin muu kuin emolehmä;

10) tukikelpoisuuspäivällä päivää, jonka eläin on ollut palkkiokelpoisena tilalla;

11) lypsylehmällä poikinutta nautaeläintä, joka kuuluu Ayrshire-, Jersey-, Brown Swiss-, Guernsey-, Holstein-, Montbéliarde-, Simmental-, itäsuomenkarja-, länsisuomenkarja- tai pohjoissuomenkarja-rotuun ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty maidontuotanto;

12) poikimisella normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa synnyttämistä, nautaeläimen vähintään seitsemän kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista sekä vuohen ja lampaan luomista;

13) uuhella yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista lammasta;

14) kutulla yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;

15) kilillä enintään 12 kuukauden ikäistä poikimatonta vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;

16) karitsalla enintään 12 kuukauden ikäistä lammasta, joka ei ole poikinut;

17) lammas- ja vuohirekisterillä tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429  109 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:n mukaista rekisteriä.

3 §
Tukialueet

Tukiasetuksen 52 artiklan mukaista tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä tarkoitetuilla tukialueilla AB ja C mainitun asetuksen liitteessä 1 säädetyn aluejaon mukaisesti. Maatila sijaitsee sillä tukialueella, jolla sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sillä tukialueella, jolla pääosa sen pelloista sijaitsee.

2 luku

Lypsylehmäpalkkio

4 §
Lypsylehmäpalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä, joka on merkitty ja rekisteröity tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014, jäljempänä hallintoasetus, 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Edellytyksenä on lisäksi, että toimija on täyttänyt eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 3 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Lypsylehmien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014, jäljempänä soveltamisasetus, 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä maaliskuuta 2022.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on vuonna 2022 hakenut palkkiota Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella. Samasta eläimestä voidaan maksaa palkkio tukivuoden aikana vain yhdelle palkkiota hakevalle. Palkkio eläimestä maksetaan sille hakijalle, joka on eläimen viimeisin haltija tukivuoden aikana.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä:

1) jonka merkintä- ja rekisteröintivaatimukset täyttyvät viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022;

2) jota koskevat myöhässä ilmoitetut rekisteritiedot on merkitty nautarekisteriin viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2022;

3) joka on rekisteröitynä nautarekisterissä jollekin lypsylehmäpalkkiota samalla tukialueella hakeneelle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022;

4) joka on poikinut tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna.

Lypsylehmäpalkkion myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että lypsylehmätila toimittaa maitoa myyntiin tai jalostaa sitä sekä muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

5 §
Lypsylehmäpalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella lypsylehmäpalkkio määräytyy, lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy nautarekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta 2022 olleiden palkkion ehdot täyttävien nautaeläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Jos eläimellä on ollut tukivuoden aikana useampia haltijoita, eläimen tukikelpoisuuspäivät otetaan huomioon keskimääräistä eläinmäärä laskettaessa siltä ajalta, jonka eläin on ollut sen viimeisimmän haltijan hallinnassa. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 275 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

6 §
Lypsylehmäpalkkion määrä

Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:

alue euroa
Manner-Ahvenanmaa 720
tukialueen AB ulkosaaristo 1 000
muu tukialue AB 635

Lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 32 miljoonaa euroa. Palkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

alue miljoonaa euroa
Manner-Ahvenanmaa 1,14
tukialueen AB ulkosaaristo 0,36
muu tukialue AB 30,50

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

7 §
Lypsylehmäpalkkion maksaminen

Lypsylehmäpalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä huhtikuuta 15 päivään syyskuuta. Toinen erä maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta. Toisessa erässä maksettavasta palkkion määrästä vähennetään ensimmäisessä erässä maksettu palkkion määrä.

3 luku

Nautapalkkio

8 §
Nautapalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Nautapalkkio voidaan myöntää sellaisesta sonnista, härästä, emolehmästä, emolehmähiehosta ja saaristohiehosta, joka on merkitty ja rekisteröity noudattaen, mitä 4 §:ssä säädetään lypsylehmien merkitsemisestä ja rekisteröinnistä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimija on täyttänyt eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 3 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Eläinten tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä maaliskuuta 2022 sonneja ja härkiä lukuun ottamatta. Sonneja ja härkiä koskevan nautapalkkion myöntämisen edellytyksenä on vähintään 30 päivän yhtäjaksoisen tilallapitoajan noudattaminen tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta. Sonnien ja härkien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on tilallapitoajan alkamista edeltävä päivä.

Nautapalkkio voidaan myöntää sellaisesta teurashiehosta, joka on merkitty ja rekisteröity noudattaen, mitä 4 §:n 1 momentissa säädetään lypsylehmien merkitsemisestä ja rekisteröinnistä. Teurashiehojen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivä on 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun hallintajakson alkamista edeltävä päivä.

Nautapalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on vuonna 2022 hakenut palkkiota Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella. Samasta eläimestä voidaan maksaa palkkio tukivuoden aikana vain yhdelle palkkiota hakevalle. Palkkio eläimestä maksetaan sille hakijalle, joka on eläimen viimeisin haltija tukivuoden aikana.

Nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä, emolehmähiehosta ja saaristohiehosta:

1) jonka merkintä- ja rekisteröintivaatimukset täyttyvät viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022;

2) jota koskevat myöhässä ilmoitetut rekisteritiedot on merkitty nautarekisteriin viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2022;

3) joka on rekisteröitynä nautarekisterissä jollekin nautapalkkiota samalla tukialueella hakeneelle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

Nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä, joka on poikinut tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että nautapalkkiota hakenut tila myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja noudattaa muutoinkin tavanomaista tuotantotapaa.

9 §
Nautapalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella nautapalkkio määräytyy, lasketaan 10 §:ssä tarkoitettuja teurashiehoja lukuun ottamatta eläinryhmittäin nautarekisterin tietojen perusteella noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään lypsylehmäpalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta.

10 §
Nautapalkkion myöntäminen teurashiehosta

Nautapalkkio voidaan myöntää nautarekisterin tietojen perusteella hiehosta:

1) joka on vuonna 2022 teurastettu sellaisessa elintarvikelain (297/2021) 5 §:n 21 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 22 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti;

2) jonka ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja

3) jonka pitoaika tilalla on ollut yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta teurastusta edeltävien 90 vuorokauden aikana.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei myönnetä palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa.

Nautapalkkiota ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 12 §:ssä tarkoitettua palkkiota emolehmähiehosta tai saaristohiehosta.

11 §
Nautapalkkion enimmäismäärä tukialueittain

Nautapalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 49,73 miljoonaa euroa. Nautapalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

tukialueen AB ulkosaaristo miljoonaa euroa Manner-Ahvenanmaa miljoonaa euroa muu tukialue AB miljoonaa euroa tukialue AB pois lukien ulkosaaristo miljoonaa euroa tukialue C miljoonaa euroa
emolehmä ja emolehmähieho 0,85 8,40 6,35
sonni ja härkä 0,50 0,60 13,70 18,18
saaristohieho 0,15
teurashieho 1,00
12 §
Eläimestä maksettavan nautapalkkion määrä

Nautapalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

tukialueen AB ulkosaaristo euroa Manner-Ahvenanmaa euroa muu tukialue AB euroa tukialue C euroa
emolehmä ja emolehmähieho 550 345 345 115
sonni ja härkä 1 300 550 550 150
teurashieho 200 200
saaristohieho 580

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 11 §:ssä tarkoitetun tukialueittaisen enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

13 §
Nautapalkkion maksaminen

Nautapalkkio maksetaan kahdessa erässä noudattaen, mitä 7 §:ssä säädetään lypsylehmäpalkkion maksamisesta. Nautapalkkio teurashiehoista maksetaan kuitenkin yhdessä erässä.

4 luku

Uuhi- ja kuttupalkkiot sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio

14 §
Uuhi- ja kuttupalkkioiden sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää sellaisesta uuhesta, kutusta, karitsasta ja kilistä, joka on merkitty ja rekisteröity tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja hallintoasetuksen 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Lisäksi edellytyksenä on, että toimija on täyttänyt eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 3 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Uuhien ja kuttujen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä maaliskuuta 2022.

Teuraskaritsoiden ja teuraskilien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivä on 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun hallintajakson alkamista edeltävä päivä.

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on vuonna 2022 hakenut palkkioita Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella.

Samasta eläimestä voidaan maksaa uuhi- tai kuttupalkkio tukivuoden aikana vain yhdelle palkkiota hakevalle. Jos eläimen hallinta on siirtynyt tukivuoden aikana hakijalta toiselle, palkkio eläimestä maksetaan sille hakijalle, joka on eläimen viimeisin haltija.

Uuhi- ja kuttupalkkiot voidaan myöntää uuhista ja kutuista:

1) joiden merkintä- ja rekisteröintivaatimukset täyttyvät viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022;

2) joiden myöhässä ilmoitetut rekisteritiedot on merkitty lammas- ja vuohirekisteriin viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2022;

3) jotka ovat rekisteröitynä lammas- ja vuohirekisterissä jollekin kuttu tai uuhipalkkiota samalla tukialueella hakeneelle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

15 §
Uuhipalkkio

Uuhipalkkiota myönnetään uuhien keskimääräisen määrän perusteella siten, että palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärä voi olla enintään vuonna 2022 syntyneiden karitsoiden määrä. Edellytyksenä on lisäksi, että lammastila myy lampaita eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Jos aktiiviviljelijä on vuonna 2022 aloittanut uuhien pidon, karitsoiden määrä ei rajoita palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärää. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin.

16 §
Kuttupalkkio

Kuttupalkkiota myönnetään kuttujen keskimääräisen määrän perusteella, joka vastaa 400 litran keskimääräistä maidontuotantoa kuttua kohti 1 päivästä tammikuuta ja 31 päivään joulukuuta 2022. Edellytyksenä on lisäksi, että vuohitila toimittaa vuohenmaitoa tai vuohenmaidosta valmistettuja tuotteita myyntiin ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Kuttupalkkiota myönnettäessä otetaan huomioon maitomäärä, joka on:

1) toimitettu hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun elintarvikehuoneistoon;

2) myyty suoraan tilalta; 

3) käytetty myyntiin tarkoitettujen muiden tuotteiden valmistukseen;

4) käytetty palkkion hakijan omassa taloudessa. 

Eläinten ravinnoksi tai kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan 2 momentissa tarkoitettuun maitomäärään. Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun käyttötarkoitukseen hyväksytään yksi litra maitoa henkilöä kohti päivässä. Kuttupalkkiota hakevan talouteen kuuluviksi luetaan kaikki ne, joiden väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin palkkion hakijalla.

17 §
Kirjanpitovelvollisuus kuttupalkkiossa

Kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä kuukausittain litroina:

1) hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun elintarvikehuoneistoon toimitettu maitomäärä;

2) suoramyyntimaidon myyntimäärä; 

3) myyntiin ja palkkion hakijan taloudessa käytettäväksi valmistetun juuston valmistukseen käytetty maitomäärä;

4) palkkion hakijan taloudessa käytetty maitomäärä.

Maidon suoramyynnistä on lisäksi pidettävä päivittäistä luetteloa, joka toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, maidon käytöstä on pidettävä erillistä tuotekohtaista kuukausikohtaista kirjaa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä. Kuukauden aikana valmistetun juuston määrä kiloina on ilmoitettava juustotyypeittäin.

Kuttupalkkion hakijan on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2022 tuotetusta kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Muita tuotteita kuin juustoa valmistavan hakijan on toimitettava 2 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito edellä mainitulta ajanjaksolta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

18 §
Uuhi- ja kuttupalkkioihin oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella uuhi- ja kuttupalkkiot määräytyvät, lasketaan lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy rekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta 2022 olleiden palkkion ehdot täyttävien eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Jos eläimellä on ollut tukivuoden aikana useampia haltijoita, eläimen tukikelpoisuuspäivät otetaan huomioon keskimääräistä eläinmäärä laskettaessa siltä ajalta, jonka eläin on ollut sen viimeisimmän haltijan hallinnassa. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 275 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

Poikimisilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa keskimääräistä eläinmäärää.

19 §
Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella karitsasta ja kilistä:

1) joka on vuonna 2022 teurastettu sellaisessa elintarvikelain 5 §:n 21 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 22 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti;

2) jonka ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja

3)  jonka pitoaika tilalla on ollut yhtäjaksoisesti vähintään 30 vuorokautta teurastusta edeltävien 50 vuorokauden aikana.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon eläinsuojassa.

Teurastusilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa eläinmäärää.

20 §
Uuhi- ja kuttupalkkioiden sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion enimmäismäärä tukialueittain

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 2,8 miljoonaa euroa. Tästä tukialueella AB uuhipalkkion osuus voi olla enintään 1,5 miljoonaa euroa ja kuttupalkkion osuus enintään 0,2 miljoonaa euroa. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 1,1 miljoonaa euroa.

Uuhipalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

tukialueen AB ulkosaaristo miljoonaa euroa Manner-Ahvenanmaa miljoonaa euroa muu tukialue AB miljoonaa euroa tukialue C miljoonaa euroa
0,2 0,3 1,0
21 §
Uuhi-ja kuttupalkkioiden sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion määrä

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

tukialueen AB ulkosaaristo euroa Manner- Ahvenanmaa euroa muu tukialue AB euroa tukialue C euroa
teuraskaritsat ja -kilit 30 30 30 30
uuhet 130 100 50
kutut 70 70 70

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 20 §:ssä määritellyn enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

5 luku

Peltokasvipalkkio

22 §
Peltokasvipalkkioon oikeuttavat kasvilajit

Peltokasvipalkkioon oikeuttavia, valkuaiskasvien ryhmään luettavia kasveja ovat peltoherne, härkäpapu, makea lupiini, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio. Makean lupiinin osalta edellytyksenä on lisäksi, että käytetään sellaisen hyväksytyn lajikkeen siementä, jonka alkuperä pystytään osoittamaan. Öljyhampun lajikkeista palkkioon oikeuttavat soveltamisasetuksen 9 artiklassa tarkoitetut lajikkeet.

Peltokasvipalkkioon oikeuttavat myös ruis sadonkorjuuvuonna, sokerijuurikas, tärkkelysperuna ja liitteessä tarkoitetut ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset.

23 §
Peltokasvipalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää palkkioon oikeuttavasta kasvilajista, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Edellytyksenä on lisäksi, että aktiiviviljelijä tekee tärkkelysperunan viljelyalasta viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2022. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää sellaisesta viljelysopimuksen mukaisesta tärkkelysperunan viljelyalasta tai palkkioon oikeuttavan muun kasvilajin viljelyalasta, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Jos tukihakemuksessa ilmoitettu pinta-ala eroaa viljelysopimuksen mukaisesta pinta-alasta tai valvonnassa todetusta pinta-alasta, palkkio myönnetään pienimmän pinta-alan perusteella.

Peltokasvipalkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta. Peltokasvipalkkiota ei myönnetä sellaisesta viljelystä, jossa viljelykasvien juuret eivät ole yhteydessä maaperään.

Aktiiviviljelijän on tehtävä sokerijuurikkaan viljelystä sopimus sokeriteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2022.

Pienin peltokasvipalkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 hehtaaria.

24 §
Peltokasvipalkkion enimmäismäärä tukialueittain

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 16,9 miljoonaa euroa. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää valkuaiskasveista enintään 9,0 miljoonaa euroa, rukiista enintään 1,5 miljoonaa euroa ja sokerijuurikkaasta enintään 1,5 miljoonaa euroa sekä tärkkelysperunasta enintään 3,7 miljoonaa euroa. Avomaanvihanneksista voidaan myöntää peltokasvipalkkiota tukialueella AB enintään 1,2 miljoonaa euroa.

25 §
Peltokasvipalkkion määrä

Peltokasvipalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta:

tukialue AB euroa tukialue C euroa
valkuaiskasvit 110 110
ruis 60 60
sokerijuurikas 125 125
tärkkelysperuna 570 570
avomaanvihannekset 130

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa 24 §:ssä säädetyn enimmäismäärän, palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

26 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2022.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 (32013R1307); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 (32014R0639); EUVL L 181, 20.6.2014, s. 1

Helsingissä 27.1.2022

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Osastopäällikkö
Minna-Mari Kaila

Liite

Avomaanvihannekset:

tarhaherne (sisältää tuleentumattomina korjattavat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherneen) pensaspapu

valkokaali (keräkaali)

kiinankaali

kukkakaali

porkkana

lanttu

nauris

mukulaselleri

palsternakka

purjo

avomaankurkku

kurpitsa

pinaatti

raparperi

punajuurikas

keltajuurikas

ruokasipuli (sisältää punasipulin ja jättisipulin, ei kuitenkaan sipulin pikkuistukkaita)

punakaali

savoijinkaali (kurttukaali)

ruusukaali

parsakaali

kyssäkaali

lehtiselleri

lamopinaatti

retiisi

salaatti (Lactuca-suku)

salaattisikurit (Cichorium-suku)

salaattifenkoli

kesäkurpitsa

lehtikaali

valkosipuli

piparjuuri

maa-artisokka

meloni

lehtimangoldi

latva-artisokka

parsa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.