11/2020

Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2020

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 20 §:n 5 momentin, 21 §:n 3 momentin ja 22 §:n 4 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1356/2014:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sellaisista vuodelta 2020 maksettavista tuotantosidonnaisista tuista, joita voidaan myöntää aktiiviviljelijälle yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänätukiasetus, 52 artiklan mukaisena:

1) lypsylehmäpalkkiona;

2) nautapalkkiona;

3) uuhi- ja kuttupalkkioina sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiona;

4) peltokasvipalkkiona.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) nautaeläimellä kesynautaa, biisonia ja niiden risteytystä;

2) nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000, jäljempänä nautarekisteriasetus, 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriä;

3) sonnilla urospuolista vähintään kuuden kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäistä lihatuotantotarkoitukseen kasvatettavaa nautaeläintä;

4) härällä kuohittua sonnia;

5) liharodulla Aberdeen Angus-, Belgian Blue-, Blonde d’Aquitaine-, Charolais-, Hereford-, Ylämaankarja-, Limousin-, Simmental-, Piemontese-, Dexter-, Galloway- ja Texas Longhorn-rotua;

6) emolehmällä poikinutta biisonia sekä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista poikinutta muuta nautaeläintä, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

7) emolehmähieholla poikimatonta naaraspuolista biisonia sekä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, joka on vähintään kahdeksan kuukauden mutta enintään neljän vuoden ikäinen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

8) saaristohieholla maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (5/2015) liitteessä 2 tarkoitetulla tukialueen AB ulkosaaristoalueella vähintään kuuden kuukauden mutta enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, joka kuuluu muuhun kuin liharotuun tai Simmental-rotuun ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty maidontuotanto;

9) teurashieholla enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty joku muu kuin emolehmä;

10) tukikelpoisuuspäivällä päivää, jonka eläin on ollut palkkiokelpoisena tilalla;

11) lypsylehmällä poikinutta nautaeläintä, joka kuuluu Ayrshire-, Jersey-, Brown Swiss-, Guernsey-, Holstein-, Montbéliarde-, Simmental-, itäsuomenkarja-, länsisuomenkarja- tai pohjoissuomenkarja -rotuun ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty maidontuotanto;

12) poikimisella normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa synnyttämistä, nautaeläimen vähintään seitsemän kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista sekä vuohen ja lampaan luomista;

13) uuhella yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista lammasta;

14) kutulla yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;

15) kilillä enintään 12 kuukauden ikäistä poikimatonta vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;

16) karitsalla enintään 12 kuukauden ikäistä lammasta, joka ei ole poikinut;

17) lammas- ja vuohirekisterillä lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004, jäljempänä lammas- ja vuohirekisteriasetus, 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaista rekisteriä.

3 §
Tukialueet

Tukiasetuksen 52 artiklan mukaista tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä tarkoitetuilla tukialueilla AB ja C mainitun asetuksen liitteessä 1 säädetyn aluejaon mukaisesti. Maatila sijaitsee, sillä tukialueella, jolla sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan, sillä tukialueella, jolla pääosa sen pelloista sijaitsee.

2 luku

Lypsylehmäpalkkio

4 §
Lypsylehmäpalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä, joka on merkitty ja rekisteröity nautarekisteriasetuksen sekä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014, jäljempänä hallintoasetus, 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Edellytyksenä on lisäksi, että eläintenpitäjä on täyttänyt eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 9 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä, joka on poikinut tukivuonna tai vähintään kerran sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että lypsylehmätila toimittaa maitoa myyntiin tai jalostaa sitä sekä muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

5 §
Lypsylehmäpalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella lypsylehmäpalkkio määräytyy, lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy nautarekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2020 olleiden palkkion ehdot täyttävien nautaeläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 366 ja leikkaamalla tulos yhden desimaalin tarkkuuteen.

6 §
Lypsylehmäpalkkion määrä

Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:

alue euroa
Manner-Ahvenanmaa 680
tukialueen AB ulkosaaristo 1 050
muu tukialue AB 580

Lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 32 miljoonaa euroa. Palkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

miljoonaa euroa
Manner-Ahvenanmaa 1,14
tukialueen AB ulkosaaristo 0,36
muu tukialue AB 30,50

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

7 §
Lypsylehmäpalkkion maksaminen

Lypsylehmäpalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä tammikuuta 15 päivään syyskuuta. Toinen erä maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 16 päivästä syyskuuta 31 päivään joulukuuta.

3 luku

Nautapalkkio

8 §
Nautapalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Nautapalkkio voidaan myöntää sonnista, härästä, emolehmästä, emolehmähiehosta, saaristohiehosta ja teurashiehosta, joka on merkitty ja rekisteröity noudattaen, mitä 4 §:ssä säädetään lypsylehmien merkitsemisestä ja rekisteröinnistä. Edellytyksenä on lisäksi, että eläintenpitäjä on täyttänyt eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 9 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Nautapalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella.

Nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä, joka on poikinut tukivuonna tai vähintään kerran sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että nautapalkkiota hakenut tila myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja noudattaa muutoinkin tavanomaista tuotantotapaa.

9 §
Nautapalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella nautapalkkio määräytyy, lasketaan 10 §:ssä tarkoitettuja teurashiehoja lukuun ottamatta eläinryhmittäin nautarekisterin tietojen perusteella noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään lypsylehmäpalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta.

10 §
Nautapalkkion myöntäminen teurashiehosta

Nautapalkkio voidaan myöntää nautarekisterin tietojen perusteella hiehosta:

1) joka on vuonna 2020 teurastettu sellaisessa elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 22 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 23 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti;

2) jonka ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja

3) joka on ollut aktiiviviljelijän hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta teurastusta edeltävien 90 vuorokauden aikana.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei myönnetä palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa.

Nautapalkkiota ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 12 §:ssä tarkoitettua palkkiota emolehmähiehosta tai saaristohiehosta.

11 §
Nautapalkkion enimmäismäärä tukialueittain

Nautapalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 54,3 miljoonaa euroa. Nautapalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

tukialueen AB ulkosaaristo miljoonaa euroa Manner-Ahvenanmaa miljoonaa euroa muu tukialue AB miljoonaa euroa tukialue AB pois lukien ulkosaaristo miljoonaa euroa tukialue C miljoonaa euroa
emolehmä ja emolehmähieho 0,85 8,40 8,85
sonni ja härkä 0,50 0,60 13,70 20,28
saaristohieho 0,15
teurashieho 1,00
12 §
Eläimestä maksettavan nautapalkkion määrä

Nautapalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

tukialueen AB ulkosaaristo euroa Manner- Ahvenanmaa euroa muu tukialue AB euroa tukialue C euroa
emolehmä ja emolehmähieho 550 360 360 165
sonni ja härkä 1 200 500 500 160
teurashieho 185 185
saaristohieho 610

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 11 §:ssä tarkoitetun tukialueittaisen enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

13 §
Nautapalkkion maksaminen

Nautapalkkio maksetaan kahdessa erässä noudattaen, mitä 7 §:ssä säädetään lypsylehmäpalkkion maksamisesta. Nautapalkkio teurashiehoista maksetaan yhdessä erässä.

4 luku

Uuhi- ja kuttupalkkiot sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio

14 §
Uuhi-, ja kuttupalkkioiden sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää uuhesta, vuohesta, karitsasta ja kilistä, joka on merkitty ja rekisteröity lammas- ja vuohirekisteriasetuksen sekä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja hallintoasetuksen 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Lisäksi edellytyksenä on, että eläintenpitäjä on täyttänyt eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 9 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella.

15 §
Uuhipalkkio

Uuhipalkkiota myönnetään uuhien keskimääräisen määrän perusteella siten, että palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärä voi olla enintään vuonna 2020 syntyneiden karitsoiden määrä. Edellytyksenä on lisäksi, että lammastila myy lampaita eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Jos aktiiviviljelijä on vuonna 2020 aloittanut uuhien pidon, karitsoiden määrä ei rajoita palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärää. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä ilmoituksia eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 12 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin.

16 §
Kuttupalkkio

Kuttupalkkiota myönnetään kuttujen keskimääräisen määrän perusteella, joka vastaa 400 litran keskimääräistä maidontuotantoa kuttua kohti 1 päivästä tammikuuta ja 31 päivään joulukuuta 2020. Edellytyksenä on lisäksi, että vuohitila toimittaa vuohenmaitoa tai vuohenmaidosta valmistettuja tuotteita myyntiin ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Kuttupalkkiota myönnettäessä otetaan huomioon maitomäärä, joka on:

1) toimitettu hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuun elintarvikehuoneistoon;

2) myyty suoraan tilalta; 

3) käytetty myyntiin tarkoitettujen muiden tuotteiden valmistukseen;

4) käytetty palkkion hakijan omassa taloudessa. 

Eläinten ravinnoksi tai kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan 2 momentissa tarkoitettuun maitomäärään. Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun käyttötarkoitukseen hyväksytään yksi litra maitoa henkilöä kohti päivässä. Kuttupalkkiota hakevan talouteen kuuluviksi luetaan kaikki ne, joiden väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin palkkion hakijalla.

17 §
Kirjanpitovelvollisuus kuttupalkkiossa

Kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä kuukausittain litroina:

1) hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuun elintarvikehuoneistoon toimitettu maitomäärä;

2) suoramyyntimaidon myyntimäärä; 

3) myyntiin ja palkkion hakijan taloudessa käytettäväksi valmistetun juuston valmistukseen käytetty maitomäärä;

4) palkkion hakijan taloudessa käytetty maitomäärä.

Maidon suoramyynnistä on lisäksi pidettävä päivittäistä luetteloa, joka toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, maidon käytöstä on pidettävä erillistä tuotekohtaista kuukausikohtaista kirjaa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä. Kuukauden aikana valmistetun juuston määrä kiloina on ilmoitettava juustotyypeittäin.

Kuttupalkkion hakijan on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2020 tuotetusta kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Muita tuotteita kuin juustoa valmistavan hakijan on toimitettava 2 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito edellä mainitulta ajanjaksolta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

18 §
Uuhi- ja kuttupalkkioihin oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella uuhi- ja kuttupalkkiot määräytyvät, lasketaan lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy rekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2020 olleiden palkkion ehdot täyttävien eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 366 ja leikkaamalla tulos yhden desimaalin tarkkuuteen.

Poikimisilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2021. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa keskimääräistä eläinmäärää.

19 §
Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella karitsasta ja kilistä:

1) joka on vuonna 2020 teurastettu sellaisessa elintarvikelain 6 §:n 22 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 23 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti;

2) jonka ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja

3) joka on ollut aktiiviviljelijän hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 30 vuorokautta teurastusta edeltävien 50 vuorokauden aikana.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon eläinsuojassa.

Teurastusilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2021. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa eläinmäärää.

20 §
Uuhi- ja kuttupalkkioiden sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion enimmäismäärä tukialueittain

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 2,8 miljoonaa euroa. Tästä tukialueella AB uuhipalkkion osuus voi olla enintään 1,5 miljoonaa euroa ja kuttupalkkion osuus enintään 0,2 miljoonaa euroa. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 1,1 miljoonaa euroa.

Uuhipalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

tukialueen AB ulkosaaristo miljoonaa euroa Manner- Ahvenanmaa miljoonaa euroa muu tukialue AB miljoonaa euroa tukialue C miljoonaa euroa
0,2 0,3 1,0
21 §
Uuhi-ja kuttupalkkioiden sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion määrä

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

tukialueen AB ulkosaaristo euroa Manner- Ahvenanmaa euroa muu tukialue AB euroa tukialue C euroa
teuraskaritsat ja -kilit 25 25 25 25
uuhet 100 80 45
kutut 80 80 80

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 20 §:ssä määritellyn enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

5 luku

Peltokasvipalkkio

22 §
Peltokasvipalkkioon oikeuttavat kasvilajit

Peltokasvipalkkioon oikeuttavia, valkuaiskasvien ryhmään luettavia kasveja ovat peltoherne, härkäpapu, makea lupiini, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio. Makean lupiinin osalta edellytyksenä on lisäksi, että käytetään sellaisen hyväksytyn lajikkeen siementä, jonka alkuperä pystytään osoittamaan. Öljyhampun lajikkeista palkkioon oikeuttavat yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014  9 artiklassa tarkoitetut lajikkeet.

Peltokasvipalkkioon oikeuttavat myös ruis sadonkorjuuvuonna, sokerijuurikas, tärkkelysperuna ja liitteessä tarkoitetut ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset.

23 §
Peltokasvipalkkion myöntämisen yleiset edellytykset

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää palkkioon oikeuttavasta kasvilajista, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Edellytyksenä on lisäksi, että aktiiviviljelijä tekee tärkkelysperunan viljelyalasta viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2020. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää sellaisesta viljelysopimuksen mukaisesta tärkkelysperunan viljelyalasta tai palkkioon oikeuttavan muun kasvilajin viljelyalasta, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Jos tukihakemuksessa ilmoitettu pinta-ala eroaa viljelysopimuksen mukaisesta pinta-alasta tai valvonnassa todetusta pinta-alasta, palkkio myönnetään pienimmän pinta-alan perusteella.

Peltokasvipalkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta. Peltokasvipalkkiota ei myönnetä sellaisesta viljelystä, jossa viljelykasvien juuret eivät ole yhteydessä maaperään.

Aktiiviviljelijän on tehtävä sokerijuurikkaan viljelystä sopimus sokeriteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2020.

Pienin peltokasvipalkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 hehtaaria.

24 §
Peltokasvipalkkion enimmäismäärä tukialueittain

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 13,7 miljoonaa euroa. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää valkuaiskasveista enintään 6,3 miljoonaa euroa, rukiista enintään 1,5 miljoonaa euroa ja sokerijuurikkaasta enintään 1,0 miljoonaa euroa sekä tärkkelysperunasta enintään 3,7 miljoonaa euroa. Avomaanvihanneksista voidaan myöntää peltokasvipalkkiota tukialueella AB enintään 1,2 miljoonaa euroa.

25 §
Peltokasvipalkkion määrä

Peltokasvipalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta:

tukialue AB euroa tukialue C euroa
valkuaiskasvit 70 70
ruis 60 60
sokerijuurikas 90 90
tärkkelysperuna 550 550
avomaanvihannekset 130

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa 24 §:ssä säädetyn enimmäismäärän, palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

26 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä tammikuuta 2020.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 (32013R1307); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 (32014R0639); EUVL L 181, 20.6.2014, s. 1

Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2020

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Neuvotteleva virkamies
Suvi Ruuska

Liite

Avomaanvihannekset:

tarhaherne (sisältää tuleentumattomina korjattavat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherneen) pensaspapu

valkokaali (keräkaali)

kiinankaali

kukkakaali

porkkana

lanttu

nauris

mukulaselleri

palsternakka

purjo

avomaankurkku

kurpitsa

pinaatti

raparperi

punajuurikas

keltajuurikas

ruokasipuli (sisältää punasipulin ja jättisipulin, ei kuitenkaan sipulin pikkuistukkaita)

punakaali

savoijinkaali (kurttukaali)

ruusukaali

parsakaali

kyssäkaali

lehtiselleri

lamopinaatti

retiisi

salaatti (Lactuca-suku)

salaattisikurit (Cichorium-suku)

salaattifenkoli

kesäkurpitsa

lehtikaali

valkosipuli

piparjuuri

maa-artisokka

meloni

lehtimangoldi

latva-artisokka

parsa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.