1012/2017

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2017

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestyksestä

Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, johtavien virkamiesten asemasta, tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja virkamiesten ratkaisuvallasta ovat sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty, voimassa tämän työjärjestyksen säännökset.

Ministeriön taloushallinnon organisoinnista, suunnittelujärjestelmästä, maksuliikkeestä, kirjanpidosta, muusta laskentatoimesta ja sisäisestä valvonnasta sekä sisäisestä tarkastuksesta säädetään lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

2 §
Työjärjestyksen hyväksyminen

Ennen kuin elinkeinoministeri päättää kansliapäällikön esittelystä työjärjestyksestä tai sen muutoksesta, on työministerin ja asunto-, energia- ja ympäristöministerin hyväksyttävä työjärjestys oman toimialueensa osalta. Ehdotuksesta on myös ennen päätöksentekoa kuultava ministeriön yksiköitä, osastoja ja henkilöstöjärjestöjä.

3 §
Määritelmät

Tässä työjärjestyksessä tarkoitetaan:

1) toimintayksiköllä työ- ja elinkeinoministeriön kaikkia organisaatioyksiköitä yleiskäsitteenä;

2) yksiköllä kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimivia konserniohjausyksikköä, henkilöstö- ja hallintoyksikköä sekä viestintäyksikköä;

3) osastolla työ- ja elinkeinoministeriössä olevia seuraavia osastoja: alueet ja kasvupalvelut, energia, innovaatiot ja yritysrahoitus sekä työllisyys ja toimivat markkinat;

4) ryhmällä osastoon sijoitettuja ryhmäpäälliköiden johtamia toimintayksiköitä;

5) vastuualueella muita toimintayksiköitä, joihin on nimetty vastuualueen esimies.

2 luku

Ohjaus ja johtaminen

4 §
Ohjaus- ja johtamisperiaatteet

Ministerit johtavat ministeriön ja hallinnonalan toimintaa apunaan kansliapäällikkö, konserniohjausyksikkö sekä ministeriön johtoryhmä.

Ministeriössä on lisäksi virkamiesjohtoryhmä sekä tarvittaessa määräaikaisia johto- ja yhteistyöryhmiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johto- tai yhteistyöryhmän asettamispäätöksessä. Kansliapäällikön alaisuudessa voi toimia erillinen esikunta.

5 §
Horisontaalisen toimintatavan edistäminen

Konserniohjausyksikön ohjauksellinen ja yhteen sovittava vastuu kohdistuu horisontaalisesti kaikkiin toimintayksiköihin. Konserniohjausyksikköön voidaan sijoittaa ministeriön ja hallinnonalan toiminnot läpileikkaavia projekteja. Myös muilla toimintayksiköillä on horisontaalisia vastuutehtäviä. Ministeriön tukitehtävät voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen toimintayksiköiden kesken.

Toimintayksiköiden tulee toiminnallaan edistää hallinnonalan yhteistoimintaa useita toimintayksiköitä koskevien asioiden ja hankkeiden sujuvan valmistelun edistämiseksi.

Valmisteltaessa päätöstä tai lausuntoa asiassa, joka koskee usean toimintayksikön toimialaa, on valmisteluvastuussa olevan yksikön kuultava sekä tarvittaessa käytävä yhteen sovittavat linjausneuvottelut muiden asiaan osallisten kanssa ennen asian ratkaisemista.

Toimintayksiköiden tulee tiedottaa antamistaan tärkeimmistä päätöksistä ja lausunnoista niitä toimintayksiköitä, joita asia koskee.

6 §
Ministeriön johtoryhmä

Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden tai ministereiden määräämien sekä ministeriön strategian ja tulosjohtamisen strategisten lähtökohtien käsittelyä varten on ministerien tukena ministeriön johtoryhmä. Sen puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri ja hänen ollessaan estynyt puheenjohtajana toimivat muut ministerit. Johtoryhmän muita jäseniä ovat kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri, osastopäälliköt, talousjohtaja, henkilöstö- ja hallintojohtaja, viestintäjohtaja ja muut ministerin tai kansliapäällikön määräämät virkamiehet.

Ministeri ja kansliapäällikkö voivat kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokoukseen.

Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.

7 §
Virkamiesjohtoryhmä

Ministeriön virkamiesjohtoryhmä toimii ministeriön johtoryhmälle ja kansliapäällikön ratkaistavaksi tuotavien asioiden valmisteluelimenä. Virkamiesjohtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset linjaukset ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat sekä niiden edellyttämät voimavarakehykset.

Virkamiesjohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö ja muina jäseninä alivaltiosihteeri, osastopäälliköt, talousjohtaja, henkilöstö- ja hallintojohtaja, viestintäjohtaja sekä muut ministerin tai kansliapäällikön määräämät virkamiehet. Kansliapäällikkö määrää virkamiesjohtoryhmän varapuheenjohtajan ja sihteerin.

8 §
Digitalisaation johtoryhmä

Johtoryhmän tehtävänä on yhteen sovittaa ja linjata ministeriön ja hallinnonalan digitalisaatioon liittyvää toimintaa. Johtoryhmä tuo virkamiesjohtoryhmän käsittelyyn ministeriön ja hallinnonalan kannalta periaatteelliselta tai taloudelliselta arvoltaan merkittävät asiat. Alivaltiosihteeri toimii digitalisaation johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmän valmistelusta vastaa alueet ja kasvupalvelut -osasto.

9 §
Tulosjohtaminen ministeriössä

Kansliapäällikkö käy tulosneuvottelut, asettaa tulostavoitteet ja jakaa toimintamenomäärärahat osastoille ja yksiköille.

Osastopäällikkö asettaa tulostavoitteet osaston ryhmille.

10 §
Hallinnonalan virastojen, laitosten ja valtionyhtiöiden ohjaus

Konserniohjausyksikkö johtaa hallinnonalan tulosohjausprosessia. Osastot valmistelevat yhdessä konserniohjausyksikön kanssa tulostavoitteet virastoille ja laitoksille.

Alueet ja kasvupalvelut -osaston osastopäällikkö toimii puheenjohtajana elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen tulosneuvotteluissa.

Muiden virastojen ja laitosten tulosneuvotteluissa puheenjohtajana toimii vastuuosaston osastopäällikkö.

Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n omistajaohjauksesta sekä elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden valmistelusta vastaa innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto. Baltic Connector Oy:n ja Terrafame Group Oy:n omistajaohjauksesta sekä elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden valmistelusta vastaa konserniohjausyksikkö. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ohjauksesta vastaa innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto. Elinkeinoministeri allekirjoittaa osakeyhtiöitä koskevat ohjausasiakirjat.

Tulossopimukset allekirjoittaa ministeriön puolesta kokouksen puheenjohtaja ja kyseisen viraston tai laitoksen tulosohjauksesta vastaava virkamies.

Ministerit vahvistavat tulostavoitteet kansliapäällikön esittelystä.

11 §
Tilinpäätöskannanoton valmistelu ja vahvistaminen

Virasto- ja laitoskohtaisen tilinpäätöskannanoton valmistelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen osalta alueet ja kasvupalvelut -osasto ja muiden virastojen ja laitosten osalta vastuuosasto.

Konserniohjausyksikkö valmistelee ministeriötason tilinpäätöskannanoton, jonka ministerit allekirjoittavat.

12 §
Strategiaprosessit

Konserniohjausyksikkö johtaa konsernin yhteistä strategiaprosessia ja sen kytkemistä työ- ja elinkeinoministeriön muihin keskeisiin prosesseihin.

Yhteisen strategiaprosessin kuten myös erillisstrategian valmistelun aloittamisesta päätetään virkamiesjohtoryhmässä, joka myös käsittelee strategian ennen sen hyväksymistä.

3 luku

Ministeriön organisaatio ja tehtävät

13 §
Toimintayksiköt

Työ- ja elinkeinoministeriössä on seuraavat osastot: alueet ja kasvupalvelut, energia, innovaatiot ja yritysrahoitus sekä työllisyys ja toimivat markkinat. Osastoja johtaa osastopäällikkö. Osastoilla on ryhmiä. Osastopäällikkö määrää kansliapäällikköä kuultuaan ryhmien esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on lisäksi toiminnalliselta vastuualueeltaan koko ministeriön käsittävä konserniohjausyksikkö. Konserniohjausyksikköä johtaa kansliapäällikkö.

Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa ovat lisäksi viestintäyksikkö ja henkilöstö- ja hallintoyksikkö, joiden päällikköinä toimivat kansliapäällikön tehtävään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan määräämät virkamiehet. Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimii lisäksi tarkastus ja auditointi.

Toimintayksiköiden päälliköt määräävät vastuualueiden esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Toimintayksiköt voivat toimintansa yhteensovittamiseksi asettaa johtoryhmän.

Valtakunnansovittelijalla ja yhteistoiminta-asiamiehellä on ministeriössä toimistot. Toimistoihin sovelletaan soveltuvin osin ministeriön toimintayksiköitä koskevia tämän työjärjestyksen säännöksiä.

14 §
Toimintatapa ja vastuunjako asioiden käsittelyssä

Osaston tehtävänä on vastata toimialansa toimintojen sisällön valmistelusta ja toimeenpanon johtamisesta. Konserniohjausyksikkö johtaa 15 §:ssä mainittujen asioiden politiikkavalmistelua ja niiden toimeenpanoa.

Kukin toimintayksikkö vastaa toimialansa edellyttämästä EU-yhteistyöstä sekä muista kansainvälisistä yhteyksistä.

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää asian käsittelijän kansliapäällikkö ministeriön osastojen ja yksiköiden kesken. Osastopäällikkö ja yksikön päällikkö määräävät käsittelijän oman toimintayksikkönsä osalta, ryhmäpäällikkö oman ryhmänsä osalta sekä vastuualueen esimies oman vastuualueensa osalta.

Ministeriön henkilöstön on sen ohella, mitä kunkin tehtäviin säädösten, työjärjestyksen tai esimiehen vahvistaman tehtävänkuvan mukaan kuuluu, tarvittaessa suoritettava muut tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomaisen henkilön toimintayksikön esimies määrää.

15 §
Konserniohjausyksikkö

Konserniohjausyksikkö käsittelee edellä 10–12 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ministeriön ja hallinnonalan strateginen johtaminen ja ohjaus;

2) kasvupolitiikan valmistelu ja vaikuttavuusanalyysi sekä ennakointitoiminto;

3) elinkeino- ja työllisyyspolitiikan sekä yrittäjyyden edistämisen yhteensovittaminen kasvupolitiikan kokonaisuuteen;

4) taloussuunnittelu;

5) ministeriön EU yhteistyö ja kansainvälisten suhteiden yhteensovittaminen ja johtaminen;

6) ministeriön ja hallinnon tietojohtamisen yhteensovittaminen;

Yksikön yhteydessä toimii toiminnallisesti itsenäinen tarkastus ja auditointi.

16 §
Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Alueet ja kasvupalvelut –osasto käsittelee seuraavat asiat:

1) aluepolitiikka ja kasvupalvelut sekä niihin liittyvä ohjaus ja sääntely;

2) kasvupalvelumarkkinoiden kehittäminen (mukaan lukien kasvupalvelukokeilut);

3) julkiset työvoima- ja yrityspalvelut;

4) yrittäjyyden edistäminen ja muut yrityspalvelut;

5) kansainvälinen työnvälitys ja EURES-työnvälitysverkosto;

6) valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelujen yhteensovitus;

7) hallinnonalan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaminen;

8) hallinnonalan digitalisaation, kokonaisarkkitehtuurin ja tiedon hallinnan johtaminen ja ohjaus;

9) valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen ja muiden alue- ja kaupunkipoliittisten toimien valmistelu, toimeenpano ja seuranta sekä yhteensovittaminen alueiden kehittämisen kokonaisuuteen;

10) maakuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat;

11) äkillisten rakennemuutosten toiminnon johtaminen;

12) aluejaot aluepoliittisten toimenpiteiden kohdentamista varten sekä alueiden kehittämistuet;

13) kotouttamispalvelut, muun kotouttamisen toimeenpanon ja kuntaan ohjaamisen kehittäminen ja ohjaus sekä kotouttamisen kustannusten korvaaminen; osaston yhteydessä toimii Kotouttamisen osaamiskeskus;

14) Suomen tavoitteiden edistäminen Euroopan unionin koheesiopolitiikassa ja kansallisesta koheesiopolitiikan valmistelusta vastaaminen;

15) rakennerahastojen toimenpideohjelmien (ohjelmakaudet 2007–2013 ja 2014–2020 mukaan lukien pk-yritysaloiteohjelma) hallintoviranomaistehtävät, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kumppanuussopimuksen koordinointi, Euroopan globalisaatiorahasto; EURA 2014 -rakennerahastotietojärjestelmän sähköiset palvelut sekä välittävän toimielimen tehtävien hoitaminen ministeriön teknisen tuen osalta;

16) Euroopan alueellisen yhteistyötavoitteen, eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen ja Euroopan naapuruusvälineeseen liittyvät jäsenvaltion tehtävät, Euroopan unionin Itämeristrategian koordinointi, alueiden komitea, Euroopan alueellisen yhteistyön yhtymät sekä Suomen ja Venäjän välinen, rajat ylittävää yhteistyötä koskeva valtiosopimus;

17) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjauksen koordinointi ja tulossopimusprosessin johtaminen;

18) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen sekä niiden kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) yleishallinnollinen ohjaus ja valvonta.

17 §
Energiaosasto

Energiaosasto käsittelee seuraavat asiat:

1) yleinen energiapolitiikka;

2) energiamarkkinat;

3) energiatalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä ennakointi-, selvitys- ja kehittämistyö;

4) energian tuotanto ja käyttö;

5) uusiutuvan energian edistäminen;

6) energiatehokkuus;

7) energiapolitiikan taloudelliset ohjauskeinot;

8) poikkeusolojen energiahuolto;

9) ydinenergian käyttö mukaan lukien ydinjätehuolto sekä Valtion ydinjätehuoltorahaston valvonta;

10) energia-alan ympäristövaikutukset;

11) energia- ja vähähiiliteknologia sekä niihin liittyvä kansainvälistyminen;

12) maankäyttöön liittyvät lunastusasiat;

13) kaivoslain (621/2011) 35 §:n mukaiset kaivosaluelunastuslupaa sekä 43 §:n mukaiset uraanikaivosta koskevat asiat;

14) ministeriölle kuuluvien ilmastoasioiden koordinaatio;

15) päästökauppa-asiat;

16) Energiaviraston ohjaus ja valvonta.

18 §
Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto

Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto käsittelee seuraavat asiat:

1) toimialakohtainen elinkeinopolitiikka sekä toimialojen seuranta ja kehittäminen;

2) innovaatiopolitiikka;

3) julkisen erityisrahoituksen ja viennin rahoituksen politiikka sekä EU-rahoitusvälineiden kehittäminen;

4) mineraalipolitiikka;

5) elinkeinoelämän ja yritysten kansainvälistymispolitiikka;

6) kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden edistäminen;

7) Team Finland –toiminnan koordinointi ja yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut, matkailun koordinaatio ja edistäminen sekä ulkomaisten investointien edistäminen;

8) aineettomien oikeuksien hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa ja teollisoikeudelliset suojajärjestelmät;

9) yritystukijärjestelmän kehittäminen;

10) digitalisaation ja uuden teknologian käyttöönoton edistäminen yrityksissä;

11) avaruuspolitiikka ja avaruustoiminnasta annetussa laissa tarkoitetut lupa- ja rekisteröintitehtävät;

12) Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n omistajaohjaus ja valvonta sekä elinkeino- ja innovaatiopoliittinen ohjaus;

13) Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin, Geologian tutkimuskeskuksen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston malminetsinnän ja kaivosalan viranomaistoiminnan sekä vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta.

19 §
Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto

Työllisyys ja toimivat markkinat –osasto käsittelee seuraavat asiat:

1) työpolitiikka;

2) työ- ja hyödykemarkkinoiden toimivuus ja siihen liittyvät elinkeinopoliittiset kysymykset;

3) elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintaympäristön yleinen sääntely sekä yritystoiminnan ja yrittäjyyden edellytysten edistäminen;

4) työllisyys ja osaavan työvoiman saatavuus;

5) yleinen työpoliittinen sääntely sekä tasa-arvon edistäminen työelämässä ja muut työelämäkysymykset;

6) sisämarkkinapolitiikka;

7) tekninen turvallisuus ja luotettavuus, vaatimustenmukaisuus ja standardisointipolitiikka;

8) kuluttajapolitiikka;

9) kilpailupolitiikka;

10) julkisten hankintojen sääntely;

11) Euroopan unionin valtiontukivalvonta;

12) kirjanpito- ja tilintarkastustoiminta;

13) yrityksiä ja yhteisöjä koskeva rekisterihallinto;

14) huoltovarmuus;

15) työttömyysturvan työvoimapoliittiset linjaukset;

16) siviilipalvelus;

17) syrjinnän torjunta ja tasa-arvon edistäminen työelämässä;

18) harmaan talouden torjunta;

19) yritysten yhteiskuntavastuu;

20) ministeriön säädösvalmistelun ja sääntelyn vaikutusarviointien kehittäminen sekä niihin liittyvät toimintaohjelmat ja hankkeet yhteistyössä lainsäädäntöjohtajan kanssa;

21) Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Huoltovarmuuskeskuksen ohjaus ja valvonta sekä merimiespalvelutoimiston ja vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta;

22) Kansainvälinen työjärjestö;

23) palkkaturva ja siihen liittyvät konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat;

24) kotouttamispolitiikka;

25) työperusteisen maahanmuuton ja työvoiman vapaan liikkuvuuden yhteensovitus sisäministeriön ja kasvupolitiikan kanssa;

26) työ- ja hyödykemarkkinoiden sekä kotouttamisen seuranta, ennakointi ja ennakoivan politiikkatyön tuki sekä työnvälitystilasto.

20 §
Henkilöstö- ja hallintoyksikkö

Henkilöstö- ja hallintoyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) henkilöstöpolitiikka, palvelussuhteen ehdot ja osallistumisjärjestelmät;

2) osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi;

3) henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus;

4) yleishallinto, työjärjestys;

5) johdon sihteeripalvelut, sisäinen turvallisuus;

6) visuaalinen ilme, graafinen suunnittelu ja viestintätuotteet;

7) maksuliike- ja kirjanpitotehtävät;

8) taloushallinto, maksullisen toiminnan ohjaus, valtuus- ja määrärahaseuranta sekä tilinpäätös;

9) hallinnonalan kirjanpitoyksiköiden ohjaus taloushallinnon ja palvelukeskusasioiden osalta;

10) taloussääntö;

11) rakennerahastojen toimenpideohjelmien (ohjelmakaudet 2007–2013 ja 2014–2020), Euroopan globalisaatiorahaston, vähävaraisten avun rahaston sekä Suomen pk-yritysaloiteohjelman todentamisviranomaistehtävät;

12) ministeriön tiedon hallinta, tietohallinto sekä tietoturva ja -suoja yhteistyössä muiden toimintayksiköiden kanssa;

13) oikeudelliset ja muut ministeriön toimialaan kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu jonkin toisen toimintayksikön käsiteltäväksi.

21 §
Viestintäyksikkö

Viestintäyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön sisäinen ja ulkoinen viestintä;

2) verkkoviestintä;

3) hallinnonalan ja valtioneuvoston viestintäyhteistyö;

4) mediasuhteet ja ministeriön sidosryhmäviestintä;

5) henkilöstön viestintävalmiudet.

22 §
Tarkastus ja auditointi

Vastuualue käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön sisäinen tarkastus;

2) toiminnan kehittäminen (auditoinnit);

3) Finnvera Oyj:n rahoitusvalvonta.

Vastuualueen toiminnasta ja asemasta annetaan tarkempia määräyksiä tarkastuksen ja auditoinnin ohjesäännössä.

4 luku

Johtavien virkamiesten tehtävät

23 §
Kansliapäällikkö

Kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003).

Kansliapäällikön tehtävänä on lisäksi:

1) johtaa ministeriön strategista suunnittelua ja sovittaa yhteen ministeriön strategioiden toimeenpanoa;

2) vastata sisäisen valvonnan toimivuudesta;

3) osallistua ministerien apuna laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan.

24 §
Alivaltiosihteeri

Alivaltiosihteeri toimii kansliapäällikön ensimmäisenä sijaisena ja johtaa kansliapäällikön antamien linjausten mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan:

1) elinkeinopoliittisten erillishankkeiden ja strategisten kokonaisuuksien valmistelua ja toimeenpanoa;

2) ohjauksen ja digitaalisten toimintamallien kehittämistä, synergioita ja toimeenpanoa;

3) kansainvälisen toimintaverkoston ja yhteistyösuhteiden kehittämistä;

4) merkittävien kotimaisten ja ulkomaisten investointihankkeiden edistämistä.

Lisäksi alivaltiosihteeri hoitaa konserniohjausyksikön vastuulla olevien yhtiöiden omistajaohjausta.

25 §
Osastopäällikkö, yksikön päällikkö ja ryhmäpäällikkö

Osastopäällikön, yksikön päällikön ja ryhmäpäällikön tehtävänä on oman toimintayksikkönsä osalta:

1) johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja yhteistoimintaa edistävällä tavalla;

2) vastata asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja myönnettyjen määrärahojen käytöstä;

3) huolehtia henkilöstön osaamisesta, kehittämisestä, yhteistoiminnasta, työsuojelusta ja työympäristöstä sekä kehityskeskustelujen toteuttamisesta ja tehtävänkuvien vahvistamisesta;

4) seurata, arvioida ja ennakoida toimialan kehitystä, tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi sekä vastata lainsäädännön valmistelun laadusta.

5 luku

Asioiden valmistelu

26 §
Ministereille ja kansliapäällikölle tiedottaminen

Ministeriön virkamiesten on tiedotettava ministereille ja kansliapäällikölle periaatteellisesti tärkeistä tai laajakantoisista ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista sekä ministeriöstä esiteltävistä asioista.

27 §
Ministerin erityisavustaja

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa vain ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.

Ministerin erityisavustajalle on annettava hänen pyynnöstään kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin.

28 §
Esittelymenettely ja esittelijät

Asiat ratkaistaan ministeriössä esittelystä, jollei jonkin asian tai asiaryhmän osalta tässä työjärjestyksessä tai muualla toisin säädetä tai määrätä.

Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesäännössä.

Ministeriön esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivat virkamiehet sekä virkamiehet, jotka tehtävänkuvansa perusteella suorittavat esittelytehtäviä.

29 §
Asian esitteleminen ministerin ratkaistavaksi

Ennen kuin asia esitellään ministerin ratkaistavaksi, esittelijän on toimitettava asiakirjat esimiehinään toimivien toimintayksiköiden päälliköiden sekä kansliapäällikön nähtäväksi.

Mikäli asia kuuluu useamman ministerin toimialaan, on ennen asian esittelemistä ratkaisevalle ministerille selvitettävä, hyväksyykö ministeri, joka ei asiaa ratkaise, päätösehdotuksen siltä osin kuin asia kuuluu hänen toimialaansa.

30 §
Esittelylupa

Tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen. Pakottavassa tapauksessa voidaan esittelylista kuitenkin jakaa kansliapäällikön tai hänen sijaisensa luvalla.

Esittelylista on toimitettava aina tiedoksi myös kansliapäällikölle ja esittelevän ministerin erityisavustajalle sekä lainsäädäntöjohtajalle.

Ellei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu, noudatetaan edellä 2 momentissa kuvattua menettelyä myös työ- ja elinkeinoministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

31 §
Eduskuntakysymykset

Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esiteltävä ministerille viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä.

Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava asianomaisen toimintayksikön päällikön nähtäväksi.

32 §
Eduskunnassa kuuleminen

Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ilmoitettava asiasta toimintayksikkönsä päällikölle.

6 luku

Asioiden ratkaiseminen

33 §
Ministerien ratkaisuvalta

Ministerit ratkaisevat ministeriössä päätettävät asiat oman toimialansa osalta, jollei ratkaisuvaltaa ole tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.

Ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvan asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

34 §
Päätösvallan pidättäminen

Ministerin, kansliapäällikön ja eräiden muiden virkamiesten oikeudesta pidättää päätösvalta asiassa, jonka ministeriön virkamies muutoin saisi ratkaista, on voimassa mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä annetussa asetuksessa säädetään.

Jos ministeri, kansliapäällikkö tai muu virkamies ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, on siitä välittömästi ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

35 §
Kansliapäällikön ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) lausunnon antamista useamman kuin yhden toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;

2) osastojen ja yksiköiden tulossopimusten hyväksymistä;

3) ministeriön virkojen sekä muussa palvelussuhteessa olevan henkilöstön sijoittamista osastoihin ja yksiköihin;

4) ministeriön sovittavia virkaehtosopimuksia;

5) ministeriön toimintamenojen, hallinnonalan tuottavuusrahan, kansainvälisten jäsenmaksujen ja valtionavustuksen yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen jakamista osastojen ja yksiköiden käytettäväksi;

6) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muutoin tärkeä;

7) ministeriön tekemiä esitutkintapyyntöjä;

8) ministeriön alaisen viraston ja laitoksen johtokunnan ja hallituksen palkkioiden vahvistamista;

9) ministeriön alaisen viraston ja laitoksen päällikön tulospalkkiota.

36 §
Osastopäällikön, yksikön päällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Osastopäällikkö, yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) lausunnon, kanteluratkaisun sekä ohjeiden antamista toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;

2) toimintayksikön toimialaan kuuluvien tai käytettäväksi asetettujen määrärahojen jakamista, menopäätöksen tekemistä ja niitä koskevien menojen hyväksymistä 500 000 euroon asti;

3) toimintayksikön toimialaan kuuluvien tulojen hyväksymistä;

4) toimintayksikön henkilöstön sijoittamista ryhmiin ja vastuualueisiin.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu euromääräinen rajoitus ei kuitenkaan koske seuraavien määrärahojen ja valtuuksien jakamista, menopäätöksen tekemistä tai menojen hyväksymistä:

1) alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha;

2) rakennerahasto-ohjelmien varat;

3) Suomen pk-yritysaloiteohjelman varat;

4) yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen;

5) alueellinen kuljetustuki;

6) työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet;

7) työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin;

8) kotoutumislain nojalla kunnille maksettavat korvaukset.

Toimintayksikön päällikkö voi lisäksi hyväksyä edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun määrän ylittävän merkitykseltään vähäisen menopäätöstä koskevan muutoksen, jolla ei ole olennaista vaikutusta tehdyn päätöksen asialliseen sisältöön.

37 §
Alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikön ratkaisuvalta

Alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 41 §:n mukaista valvojan nimittämistä Euroopan alueellisen yhteistyötavoitteen toimenpideohjelmassa;

2) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä niiden kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintamenojen jakamista;

3) virkasiirtoja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä niiden kehittämis- ja hallintokeskuksen välillä;

4) henkilötietojen antamista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaisesti Euroopan Sosiaalirahastoa koskevasta henkilötietojärjestelmästä.

38 §
Energiaosaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Energiaosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) yksittäisiin valtionavustusten menopäätöksiin liittyvien menojen hyväksymistä;

2) ydinenergialain (990/1987) 8 §:ssä tarkoitettuja sitovia ennakkotietoja siitä, onko aiottuun toimintaan haettava lupa;

3) päästökauppalain (311/2011) 5 luvussa tarkoitettuja uuden osallistujan päästöoikeuksia ja päästöoikeusmäärän alentamista.

39 §
Innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat Finnvera Oyj:lle maksettavia luotto- ja takaustappiokorvauksia.

40 §
Työllisyys ja toimivat markkinat -osaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Työllisyys ja toimivat markkinat -osaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) työsuhdevalvonnan ohjausta ja yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa;

2) merimiespalvelutoimiston menoihin suoritettavaa valtionosuutta;

3) turvavarastolain (970/1982) 8 §:n 2 ja 3 momentin mukaisten tilapäisten käyttölupien myöntämistä;

4) palkkaturvan maksuhuojennuksia.

41 §
Henkilöstö- ja hallintoyksikön johtajan ratkaisuvalta

Henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikkönä toimiva johtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) valtion virkamieslain (750/1994) 44 §:ssä tarkoitettua sopimusta palvelussuhteen ehdoista;

2) ministeriön virkamiesten sivutoimilupia;

3) ministeriön virkojen nimiä, virkojen perustamista ja lakkauttamista, henkilöstön palkkoja, palkkioita ja korvauksia sekä palkkausmenojen hyväksymistä;

4) ministeriön henkilöstön henkilökiertoa;

5) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistavaksi;

6) ministerien, kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, osastopäälliköiden, yksikön päälliköiden, talousjohtajan, valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen edustusmenojen hyväksymistä;

7) ministeriön alaisen viraston ja laitoksen päällikön sivutoimilupia;

8) ministeriölle kirjanpitoyksikkönä kuuluvia maksuliike- ja kirjanpitotehtäviä;

9) aikaisempaan vuoteen kohdistuvien menojen maksamista kulumassa olevan varainhoitovuoden vastaavaan tarkoitukseen käytettävissä olevasta määrärahasta;

10) rakennerahastojen toimenpideohjelmien (ohjelmakaudet 2007–2013 ja 2014–2020), Euroopan globalisaatiorahaston, vähävaraisten avun rahaston sekä Suomen pk-yritysaloiteohjelman todentamisviranomaistehtäviä;

11) viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 ja 28 §:n mukaista asiakirjan antamisesta päättämistä;

12) henkilötietojen antamista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaisesti työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä.

42 §
Lainsäädäntöjohtajan ratkaisuvalta

Lainsäädäntöjohtaja huolehtii kansliapäällikön apuna ja välittömästi hänen alaisenaan lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä. Lisäksi lainsäädäntöjohtaja vastaa ministeriön lainsäädäntöohjelman laatimisesta ja säädöshankkeiden seurannasta.

Lainsäädäntöjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) sääntelyn yritys-, aluekehitys- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin kehittämistä;

2) lausunnon pyytämistä valtioneuvoston yhteyteen perustetulta lainsäädännön arviointineuvostolta.

43 §
Talousjohtajan ratkaisuvalta

Konserniohjausyksikköön sijoitettu talousjohtaja johtaa välittömästi kansliapäällikön alaisena hallinnonalan talousarvio-, lisätalousarvio- ja kehysprosesseja sekä toiminta- ja taloussuunnittelua.

Talousjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) talousarvion tilijaottelua ja sen muutoksia;

2) niiden jakamattomien määrärahojen muutoksia, jotka kansliapäällikkö on jakanut osastojen ja yksiköiden käytettäväksi;

3) henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikön edustusmenojen hyväksymistä.

44 §
Sisäisestä tarkastuksesta vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Sisäisestä tarkastuksesta vastaava virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat tarkastuksen tekemistä, kun siihen on sisäisen valvonnan kannalta perusteltu syy.

7 luku

Palvelussuhdeasiat

45 §
Nimitystoimivalta

Ministerit nimittävät esimiestehtäviin ja ylempiin asiantuntijatehtäviin palkattavan henkilöstön oman toimialansa osalta. Henkilöstö- ja hallintojohtaja nimittää ministeriön palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 7.0 tai sitä alemmaksi sijoittuvan henkilöstön.

46 §
Virkavapauden myöntäminen

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

1) tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja sitä pidemmäksi ajaksi valtioneuvosto;

2) muulle virkamiehelle henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

47 §
Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen

Valtioneuvosto päättää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto. Muutoin virkasuhteeseen nimittää se, joka 48§:n 2 momentin mukaan päättää vastaavan viran osalta virkavapaudesta.

48 §
Vuosilomat ja poissaolot

Henkilöstö- ja hallintojohtaja vahvistaa kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, yksikön päällikön, valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen vuosiloman.

Kansliapäällikkö tai hänen määräämänsä esimiesasemassa oleva virkamies vahvistaa henkilöstö- ja hallintojohtajan ja välittömästi kansliapäällikön alaisina olevien muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten vuosilomat.

Osastopäällikkö vahvistaa alaistensa ryhmäpäälliköiden lomat. Toimintayksiköiden esimiehet vahvistavat alaisuudessaan toimivien virkamiesten vuosilomat.

Henkilöstö- ja hallintoyksikkö huolehtii henkilöstön lomien ja poissaolotietojen seurannasta.

49 §
Virkamatka- ja koulutusmääräykset

Ministeri antaa pysyvän kotimaan virkamatkamääräyksen kansliapäällikölle, alivaltiosihteerille ja osastopäällikölle.

Henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies antaa ulkomaan virkamatkamääräyksen kansliapäällikölle ja osastopäällikölle sekä kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräyksen yksikön päällikölle, valtakunnansovittelijalle, yhteistoiminta-asiamiehelle ja erityisavustajalle.

Talousjohtaja antaa ulkomaan virkamatkamääräyksen alivaltiosihteerille ja kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräyksen henkilöstö- ja hallintojohtajalle.

Osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies, yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies, ryhmäpäällikkö, vastuualueen päällikkö, valtakunnansovittelija ja yhteistoiminta-asiamies antavat kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräyksen alaiselleen virkamiehelle.

Muille kuin 1 momentissa mainituille virkamiehille ei voi antaa pysyvää virkamatkamääräystä.

Mitä edellä on säädetty virkamatkamääräyksen antamisesta, on noudatettava myös koulutusmääräyksen antamisessa.

50 §
Matkalaskujen hyväksyminen

Ministerien ja ministerien erityisavustajien matkalaskut hyväksyy henkilöstö- ja hallintojohtaja.

Henkilöstö- ja hallintojohtajan matkalaskut hyväksyy kansliapäällikkö.

Kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, yksiköiden ja osastojen päällikön sekä valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta- asiamiehen matkalaskut hyväksyy henkilöstö- ja hallintojohtaja.

Muilta osin matkalaskujen hyväksymisessä noudatetaan, mitä tämän työjärjestyksen 51§:ssä menojen hyväksymisestä säädetään.

51 §
Sijaisuudet

Kansliapäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri ja hänen estyneenä ollessaan kansliapäällikön määräämä osastopäällikkö tai muu johtava virkamies.

Osastopäällikön, yksikön päällikön tai ryhmäpäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä virkamies.

8 luku

Erinäisiä määräyksiä

52 §
Yksikköä ja osastoa koskevat tarkemmat määräykset

Tarkemmat määräykset yksikön ja osaston työnjaosta, sisäisestä organisaatiosta ja asioiden käsittelystä antaa sen päällikkö.

Tarkemmat määräykset sekä niihin tehtävät merkittävät muutokset on ennen niiden antamista käsiteltävä toimintayksikön johtoryhmässä ja yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa sekä esitettävä kansliapäällikölle.

53 §
Valmiusasiat

Kansliapäällikkö vastaa ministeriön ja hallinnonalan varautumisesta häiriötilanteisiin. Toimintayksiköt vastaavat varautumisesta toimialallaan.

Ministeriön valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja yhteen sovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan valmiussuunnittelua ja varautumista, avustaa kansliapäällikköä ja toimintayksiköitä varautumisen käytännön toteuttamisessa sekä osallistua valtioneuvoston varautumisyhteistyöhön yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Ministeriön valmiuspäällikön määrää kansliapäällikkö.

Ministeriössä on valmiussuunnittelua ja muuta poikkeusoloihin varautumista varten valmiusryhmä, jonka tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään valmiusryhmän asettamispäätöksessä. Valmiusryhmän puheenjohtajana toimii ministeriön valmiuspäällikkö ja sihteerinä ministeriön valmiussihteeri.

54 §
Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Tällä asetuksella kumotaan työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestys (1750/2015) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2017

Elinkeinoministeri
Mika Lintilä

Alivaltiosihteeri
Petri Peltonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.