84/2017

Säädöstä oikaistu.

Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2017

Maa ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsä- talousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1368/2011) 3 ja 5 §, liitteiden sisällysluettelo, liitteen 1 johdantokappale ja liitteen 1 2.2 luku, liitteen 2 1.1 ja 1.2 luku, liitteen 2 3, 4.1 ja 4.2 luku ja liitteen 2 4.3 ja 4.4 luku, liitteen 3 4 luku ja 5.2 luku sellaisena kuin niistä ovat liitteen 1 2.2 luku asetuksessa 449/2013, liitteen 2 1.2 luku osaksi asetuksessa 621/2015 ja liitteen 2 4.3 sekä liitteen 3 4 luku asetuksessa 700/2013 seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan elintarvikelain ja seuraavien asetusten määritelmiä:

1) elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviraston perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, jäljempänä yleinen elintarvikeasetus;

2) yleinen elintarvikehygienia-asetus;

3) eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus;

4) laitosten elintarvikehygieniasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (795/2014), jäljempänä laitosasetus.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) alkutuotannon toimijalla elintarvikkeiden alkutuotantoa ja siihen liittyviä toimintoja harjoittavaa elintarvikelain 6 §:n 11 kohdan mukaista elintarvikealan toimijaa;

2) vesiviljelylaitoksella sellaista alkutuotantopaikkaa, jossa tuotetaan viljeltyjä kaloja, rapuja tai näiden sukusoluja elintarvikkeeksi tai jatkokasvatukseen toisille laitoksille, ei kuitenkaan sellaista vesiviljelylaitosta, jossa yksinomaan tuotetaan edellä mainittuja eläimiä luonnonvesiin istutettavaksi.

Kirjanpito

Alkutuotannon toimijan velvollisuudesta pitää kirjaa alkutuotannosta ja siihen liittyvistä toiminnoista säädetään yleisen elintarvikehygienia-asetuksen liitteen I osan A kohdassa III. Kirjanpidossa on oltava yleisen elintarvikeasetuksen 18 artiklan, komission Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 eläinperäisille elintarvikkeille asetetuista jäljitettävyysvaatimuksista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 931/2011, jäljempänä eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden toimeenpanoasetus, 3 artiklan sekä elintarvikelain 17 §:n edellyttämän elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistamiseksi tiedot alkutuotantopaikalle vastaanotetuista eläimistä sekä alkutuotantopaikalta elintarvikkeeksi toimitetuista eläimistä ja muista alkutuotannon tuotteista. Toimijan on lisäksi noudatettava tämän asetuksen liitteen 2 toimialakohtaisia kirjanpitovaatimuksia.

Kirjanpidon on oltava pyydettäessä esitettävissä valvontaviranomaiselle.

Alkutuotannon toimijan on säilytettävä yleisen elintarvikehygienia-asetuksen liitteen I A osan III kohdan 8 ja 9 alakohtien mukaisia tietoja vähintään kolme vuotta, kuitenkin siten että 8 alakohdan a ja b kohtien mukaista kirjanpitoa on säilytettävä viisi vuotta. Muuta tämän asetuksen mukaista kirjanpitoa on säilytettävä vähintään yksi vuosi.


Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä helmikuuta 2017.

Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2017

Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Eläinlääkintöneuvos
Marjatta Rahkio

SISÄLLYSLUETTELO

LIITE 1

VAATIMUKSET ALKUTUOTANNOSSA KASTELUUN, JÄÄHDYTTÄMISEEN JA PUHDISTAMISEEN KÄYTETTÄVÄLLE VEDELLE. 5
Luku 1. Itujen tuotannossa käytettävä vesi 5
Luku 2. Muiden elintarvikkeiden tuotannossa käytettävä vesi 5
2.1 Kasteluun käytettävä vesi 5
2.2. Jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävä vesi 6
LIITE 2
TOIMIALAKOHTAISET VAATIMUKSET ALKUTUOTANNOLLE 7
Luku 1. Teuraseläimet 7
1.1 Elintarvikeketjutiedot 7
1.2 Teurastamisen aloittaminen alkutuotantopaikalla 7
Luku 2. Luonnonvarainen riista 8
2.1 Luonnonvarainen riista, joka toimitetaan lihantarkastukseen 8
2.2 Luonnonvarainen riista, joka toimitetaan vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen 4 §:n 4, 5 ja 6 kohdan mukaiseen ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon 9
Luku 3. Kalastus ja vesiviljely 9
Luku 4. Maidontuotanto 10
4.1 Maidontuotantotila 10
4.2 Lypsy 10
4.3 Maidon kuljetus, toimittaminen ja muu käsittely 10
4.4 Automaattilypsyä koskevat lisävaatimukset 11
Luku 5. Munien tuotanto 12
LIITE 3
VAATIMUKSET LUOVUTETTAESSA TAI TOIMITETTAESSA ALKUTUOTANNON TUOTTEITA VÄHÄRISKISISTÄ TOIMINNOISTA ANNETUN ASETUKSEN 2 JA 3 §:N MUKAISESTI 13
Luku 1. Kasveista ja sienistä saatavat alkutuotannon tuotteet sekä hunaja 13
Luku 2. Kalastustuotteet alkutuotannon tuotteina 13
Luku 3. Luonnonvarainen riista 14
Luku 4. Maito 14
Luku 5. Munat 15
5.1 Suoraan kuluttajalle luovutettavat munat 15
5.2 Vähittäismyyntiin toimitettavat munat 15

Liite 1

VAATIMUKSET ALKUTUOTANNOSSA KASTELUUN, JÄÄHDYTTÄMISEEN JA PUHDISTAMISEEN KÄYTETTÄVÄLLE VEDELLE

Tämän liitteen vaatimukset täydentävät yleisen elintarvikehygienia-asetuksen vaatimuksia.

Alkutuotannon toimija vastaa siitä, että vedestä on tehty tämän liitteen mukaiset tutkimukset. Jos vedessä on syytä epäillä esiintyvän tekijöitä, jotka voivat vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden, on vedestä lisäksi tehtävä näitä tekijöitä koskevat tutkimukset. Tutkimukset on tehtävä ennen veden käyttöönottoa ja sen jälkeen säännöllisesti kolmen vuoden välein. Jos vesi on terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä tarkoitetun talousvettä toimittavan laitoksen toimittamaa vettä, ei luvun 2 mukaisia tutkimuksia tarvitse tehdä.

Alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi, jos vesi ei täytä tämän liitteen mukaisia laatuvaatimuksia ja jos raja-arvosta poikkeaminen voi vaarantaa toimijan tuottaman elintarvikkeen turvallisuuden.

Uusin tutkimustodistus tulee säilyttää siten että se on pyydettäessä esitettävissä tai jälkikäteen toimitettavissa valvontaviranomaiselle.

Tämän liitteen mukaiset tutkimukset on tehtävä elintarvikelain 39 §:n 2 momentin mukaisessa laboratoriossa.

2.2. Jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävä vesi

1. Seuraaviin tarkoituksiin saa käyttää vain sellaista vettä, josta on tutkittu vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä väri ja haju:
a) kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen osien puhdistaminen ja suora jäähdyttäminen vedellä;
b) maidon ja hunajan kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistaminen ja huuhtelu;
c) munatuotteiden raaka-aineeksi toimitettavien munien puhdistaminen.
2. Tutkimukset on tehtävä näytteestä, joka edustaa jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävää vettä.
3. Tutkimusten tulosten arvostelussa on noudatettava pienten yksiköiden talous veden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (401/2001) 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetulle vedelle ase tettuja laatuvaatimuksia ja -suosituksia.

Liite 2

TOIMIALAKOHTAISET VAATIMUKSET ALKUTUOTANNOLLE

Tämän liitteen vaatimukset täydentävät yleisen elintarvikehygienia-asetuksen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen vaatimuksia.

Luku 1. Teuraseläimet

1.1 Elintarvikeketjutiedot

Teurastamoon, pienteurastamoon ja poroteurastamoon (teurastamo) toimitettavista elintarvikeketjutiedoista säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II jakson III kohdassa 3.

1. Alkutuotannon toimija voi toimittaa elintarvikeketjutiedot teurastamoon esimerkiksi osana eläinten terveydenhuolto- tai muuta järjestelmää.
2. Elintarvikeketjutietojen on sisällettävä tieto mahdollisesta eläimeen injektoidusta mikrosirusta.
3. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II jakson III 3 kohdan c-g alakohtien osalta tiedot on ilmoitettava ennen teurastettavaksi lähettämistä seuraavilta ajanjaksoilta:
a) kohdan c mukaiset eläinten lääkitsemistä koskevat tiedot vähintään 30 päivän jalta. Tiedot on ilmoitettava myös niistä varoajallista lääkkeistä, joiden varoaika on ollut voimassa tai se on päättynyt viimeisen 30 päivän aikana. Hevosten osalta lääkitsemistiedot on kuitenkin ilmoitettava kaikista hevosille annetuista varoajallisista lääkkeistä kuuden kuukauden ajalta.
b) kohdan d mukaiset eläintaudit kolmen kuukauden ajalta tai eläinerän elinajalta, jos se on lyhyempi kuin kolme kuukautta;
c) kohdan e mukaiset näytteiden analyysitulokset kolmen kuukauden ajalta tai eläinerän elinajalta, jos se on lyhyempi kuin kolme kuukautta. Kohdan e mukaiset vierasainevalvonnan tulokset on ilmoitettava yhden vuoden ajalta;
d) kohdan f mukaiset aiempien ante- ja post mortem -tarkastusten tulokset yhden vuoden ajalta;
e) kohdan g tuotantoa koskevat tiedot kolmen kuukauden ajalta tai eläinerän elinajalta, jos se on lyhyempi kuin kolme kuukautta.
4. Muista mahdollisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen, on ilmoitettava yhden vuoden ajalta.
5. Kun alkutuotannon toimija lähettää siipikarjaa teurastamoon, hänen on lisäksi toimitettava teurastamoon seuraavat tiedot:
a) salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvien lintujen osalta kunnan eläinlääkärin viimeisimmän tarkastuskäynnin ajankohta ja tarkastustulokset sekä tieto viimeisimmän salmonellatutkimuksen ajankohdasta ja tutkimustuloksesta;
b) kasvatusaikainen kuolleisuus lähetettävässä erässä;
c) lintujen saapumispäivä alkutuotantopaikalle, saapumiserän koko ja lintujen alkuperä (hautomon nimi).

1.2 Teurastamisen aloittaminen alkutuotantopaikalla

1. Biisoneiden sekä tarhattujen sorkkaeläinten ja tarhattuja sileälastaisten lintujen teurastus voidaan aloittaa alkutuotantopaikalla lihantarkastuksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (590/2014), jäljempänä lihantarkastusasetus, 7 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärin luvalla eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson III kohdan 3 mukaisesti.
2. Siipikarjan teurastus voidaan aloittaa alkutuotantopaikalla lihantarkastusasetuksen 7 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärin luvalla eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson II luvun VI mukaisesti.

Luku 3. Kalastus ja vesiviljely

1. Kalastustuotteista on toimitettava vastaanottavalle elintarvikealan toimijalle eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden toimeenpanoasetuksen 3 artiklassa vaadittavien tietojen lisäksi seuraavat tiedot: kalan osalta pyynti- tai nostopäivä sekä vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 7 artiklan kohtien 4 ja 5 mukaisten poikkeusten alaisten kalastustuotteiden osalta tiedot markkinoille saattamisen rajoituksista.

Luku 4. Maidontuotanto

4.1. Maidontuotantotila

Maidontuotantotilalla on oltava tilat

a) lypsämisessä, maidon jäähdyttämisessä ja säilytyksessä sekä muussa maidonkäsittelyssä tarvittavien laitteiden ja välineiden puhdistamiseen
b) henkilökunnan ja vierailijoiden käsien ja jalkineiden pesua sekä suojavaatteiden säilytystä varten.

4.2. Lypsy

1. Lypsykoneen hyvä kunto ja toiminta on varmistettava huoltamalla ja testaamalla kone tarpeen mukaan ja säännöllisesti. Todistukset huollosta ja testauksesta on oltava pyydettäessä esitettävissä tai jälkikäteen toimitettavissa valvontaviranomaiselle.
2. Lypsylaitteiston maitosuodattimet on vaihdettava ennen lypsyn aloittamista ja tarvittaessa lypsyn kuluessa.
3. Eläimet, joissa havaitaan utaretulehduksen tai muiden utaresairauksien oireita taikka maidon välityksellä ihmiseen tarttuvaa tautia tai joiden maito voi lääkityksen johdosta sisältää jäämiä, on lypsettävä viimeiseksi tai erillisellä lypsykoneella tai käsin taikka välittömästi näiden eläinten lypsyn jälkeen puhdistettavalla laitteistolla.

4.3. Maidon kuljetus, toimittaminen ja muu käsittely

1. Maidon jäähdytys- ja säilytysolosuhteet eivät saa heikentää maidon elintarviketurvallisuutta.
2. Tiloissa, joissa maitoa joko säilytetään tai jäähdytetään, ei saa harjoittaa toimintaa, joka heikentää maidon elintarviketurvallisuutta.
3. Maidon käsittelylaitteet ja -välineet, jotka ovat kosketuksissa maitoon, on pesun ja mahdollisen desinfioinnin jälkeen huuhdeltava vedellä, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä 1 säädetyt vaatimukset. Pesun ja desinfioinnin jälkeen on varmistuttava siitä, että huuhteluvesi valuu pois laitteista ja säiliöistä.
4. Maito ei saa jäätyä alkutuotantopaikalla. Jos alkutuotantopaikalla jäädytetään ternimaitoa, se on tehtävä mahdollisimman nopeasti lypsyn ja maidon jäähdytyksen jälkeen. Jäädytetty ternimaito on luovutukseen asti säilytettävä ja kuljetettava -12°C:n lämpötilassa tai kylmemmässä.
5. Siirrettäessä maitoa kuljetussäiliöön laitokseen tapahtuvaa kuljetusta varten saa siirrettävän maidon lämpötila olla korkeintaan 6°C. Yksittäisissä tapauksissa voidaan kuljetussäiliöön siirtää maitoa, jonka lämpötila on korkeintaan 10°C edellyttäen, että kuljetussäiliössä olevan maidon lämpötila ei tämän takia ylitä 6°C. Maidon lämpötila ei kuljetuksen aikaan saa ylittää 6°C.
6. Lainsäädännön edellyttämien maidon säilytys- ja siirtolämpötilojen noudattamisen tulee olla todennettavissa esimerkiksi kirjanpidon tai tallenteiden avulla.
7. Sen lisäksi, mitä vähäriskisistä toiminnoista annetussa asetuksessa säädetään, raakamaitoa saa maidontuotantotilalta toimittaa vain
a) elintarvikelain 13 §:n 2 momentin mukaiseen hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon;
b) samalla maidontuotantotilalla toimivaan ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon, jossa tuottaja luovuttaa tuottamaansa raakamaitoa suoraan kuluttajalle raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (699/2013), jäljempänä raakamaitoasetus mukaisesti;
c) samalla maidontuotantotilalla toimivaan vähittäismyyntipaikkaan, jossa tuottajaa käyttää raakamaidon maitotuotteiden, ei kuitenkaan lämpökäsittelemättömän maidon ja lämpökäsittelemättömän kerman, sekä muiden elintarvikkeiden valmistukseen.
d) muuhun vähittäismyyntipaikkaan, jossa «raakamaito» käytetään sellaisten maitotuotteiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen, joiden valmistamiseen liittyy pastörointia vastaava lämpö- tai muu käsittely.
8. Kun alkutuotannon toimija toimittaa raakamaitoa edellä b , c tai d alakohdan mukaiseen elintarvikehuoneistoon, raakamaidon mikrobilääkejäämien testaukseen sovelletaan laitosasetuksen liitteen 2 11 luvun 1 kohdan vaatimuksia.
4.4. Automaattilypsyä koskevat lisävaatimukset
1. Automaattisessa lypsylaitteistossa on oltava järjestelmä,
a) joka on ohjelmoitavissa itsenäisesti havaitsemaan ja ohjaamaan muuttunut maito erilleen elintarvikkeeksi tarkoitetusta maidosta (erottelujärjestelmä) ja b) johon voidaan etukäteen ohjelmoida tiedot eläimistä, joiden maito ohjataan erilleen esimerkiksi lääkityksen tai poikimisen takia.
2. Mikäli automaattisella lypsylaitteistolla lypsettyä raakamaitoa toimitetaan edelleen luvun 4.3 kohdan 7 b mukaisesti ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon tai kohdan 7 a mukaisesti hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon siten että «raakamaito» edelleen toimitetaan raakamaitona vähittäismyyntiin;
a) vedinten puhdistuslaitteistoa on seurattava vedinten riittävän puhdistamisen varmistamiseksi ja seurannasta on pidettävä kirjaa, sekä
b) lypsylaitteistossa on oltava järjestelmä, joka tallentaa tiedon lypsylaitteiston ja maidon jäähdytys- ja varastointilaitteiden puhdistamisen teknisestä epäonnistumisesta.
3. Maidonsuodatin on vaihdettava tarvittaessa.

Liite 3

VAATIMUKSET LUOVUTETTAESSA TAI TOIMITETTAESSA ALKUTUOTANNON TUOTTEITA VÄHÄRISKISISTÄ TOIMINNOISTA ANNETUN ASETUKSEN 2 JA 3 §:N MUKAISESTI

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Luku 4. Maito

Kun ternimaitoa tai muuta raakamaitoa luovutetaan suoraan kuluttajalle vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen 2 §:n 4 ja 5 kohdan mukaisesti tai jäädytettyä ternimaitoa toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin saman asetuksen 3 §:n 3 kohdan mukaisesti, alkutuotantoon, luovutukseen ja toimittamiseen sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson IX alkutuotantoa koskevia vaatimuksia, tämän asetuksen maidontuotantoa koskevia vaatimuksia, ja lisäksi seuraavia vaatimuksia:

1. Raakamaitoa ei saa muutoin käsitellä kuin jäähdyttää ja annostella kuluttajan astiaan. Ternimaitoa saa kuitenkin myös pakata ja jäädyttää.
2. Pakatussa ternimaidossa on oltava eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson IX IV luvun mukaiset merkinnät.
3. Asiakkaan tulee päästä mahdolliseen myyntitilaan kulkematta eläintenpitotilojen tai maidonkäsittelytilojen kautta. Maidonkäsittelytiloja ei saa käyttää myyntitilana.
4. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia raakamaidon tutkimustiheydestä ei sovelleta sellaisella alkutuotantopaikalla, joka ei toimita maitoa laitokseen. Tällöin toimijan on laadittava näytteenottosuunnitelma raakamaidon somaattisten solujen määrän, pesäkemäärän ja mikrobilääkejäämien säännölliseksi tutkimiseksi.
5. Toimijan on raakamaidon luovutuksen yhteydessä tarjottava kuluttajalle tiedot raakamaitoasetuksen 4 §:n mukaisesti.   Vaatimus ei koske ternimaitoa.
6. Raakamaidon on täytettävä raakamaitoasetuksen liitteen 3 B kohdan vaatimukset koskien somaattisten solujen määrää ja pesäkemäärää. Vaatimus ei koske ternimaitoa.
7. Raakamaidon luovutuksen osalta on toimittava raakamaitoasetuksen 16 §:n toisen momentin mukaisesti kun raakamaidon epäillään olevan tartunnanlähde ihmisissä todetuille tartuntataudeille.

5.2. Vähittäismyyntiin toimitettavat munat

Kun munia toimitetaan vähittäismyyntiin vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen 3 §:n kohtien 4 ja 5 mukaisesti, alkutuotantoon ja toimittamiseen sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson X alkutuotantoa koskevia vaatimuksia, tämän asetuksen munien tuotantoa koskevia vaatimuksia lukuun ottamatta 4 §:ssä säädettyä vaatimusta kirjallisesta omavalvonnan kuvauksesta ja lisäksi seuraavaa vaatimusta:

Munat eivät saa olla rikkinäisiä, eikä niitä saa pestä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.