Valtioneuvoston asetus hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeille vuosina 2016—2018 myönnettävistä valtionavustuksista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 583/2016
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n ja valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 7 c §:n nojalla, sellaisena kuin niistä jälkimmäinen on laissa 689/2001:
1 §Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä valtionavustusta vuosina 2016—2018 hankkeille, joilla toimeenpannaan hallituksen ”Hyvinvointi ja terveys” -strategiaa toteuttavia kärkihankkeita.
Tämän asetuksen mukaisesti myönnettävä avustus on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa tukea.
Yrityksellä tarkoitetaan tässä asetuksessa oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia sellaisia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa.
Viranomaistehtävien toteuttamiseen tai muuhun ei-taloudelliseen toimintaan liittyvään avustukseen ei sovelleta 2 momentissa tarkoitettua yleistä ryhmäpoikkeusasetusta ja siihen perustuvia tämän asetuksen säännöksiä.
Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, sovelletaan valtionavustuksen myöntämisessä valtionavustuslakia (688/2001).
Sosiaali- ja terveysministeriö voi lisäksi myöntää yrityksille avustusta kehittämistoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön sovelletaan tätä asetusta soveltuvin osin.
2 §Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset
Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että:
hanke edistää kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamista ja on kärkihankkeen toimeenpanosuunnitelman mukainen;
rahoitettava toiminta tapahtuu valtionavustushakemuksen jättämisen jälkeen;
hankkeessa on otettu huomioon kärkihankkeessa asetetut hankkeen kokoa, alueellista kattavuutta ja monitoimijaisuutta koskevat kriteerit;
hanke on käsitelty asianomaisen kärkihankkeen toteutusta ohjaavassa ryhmässä, jos kärkihankkeeseen on nimetty tällainen ryhmä.
Valtionavustusta ei voida myöntää sellaiselle yritykselle, joka on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaisesti taloudellisissa vaikeuksissa.
Rahoitusta ei voida maksaa sellaiselle yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
3 §Avustuksen saaja
Valtionavustusta voidaan myöntää kunnan, kuntayhtymän, yleishyödyllisen yhteisön tai yrityksen toteuttamille, 1 §:ssä tarkoitetuille hankkeille. Toteuttajina voi olla myös useampi edellä mainittu taho yhdessä.
Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi taho, avustus voidaan myöntää ja maksaa sille taholle, joka on sitoutunut vastaamaan valtionavustuksen käytöstä koko hankkeessa (hankehallinnoija). Jos tuki myönnetään hankehallinnoijalle, sen on tehtävä valtionavustuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus muiden hanketta toteuttavien tahojen kanssa.
4 §Valtionavustuksen määrä
Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella tuen bruttomäärä ilmaistuna suhteellisena osuutena hankkeen tukikelpoisista kustannuksista (tuki-intensiteetti) voi olla yrityksille korkeintaan 25 prosenttia. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa enintään 10 prosenttiyksikköä, jos avustuksen saajana on keskisuuri yritys ja 20 prosenttiyksikköä, jos avustuksen saajana on pieni yritys. Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteessä tarkoitettua pientä ja keskisuurta yritystä. Avustuksen tuki-intensiteettiä voidaan korottaa lisäksi 15 prosenttiyksikköä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä sellaisten yritysten välillä, joista vähintään yksi on pk-yritys, eikä mikään yksittäinen yritys vastaa enemmästä kuin 70 prosentista tukikelpoisia kustannuksia;
hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta.
Ei-taloudelliseen toimintaan myönnettävä valtionavustus voi olla valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä täysimääräinen. Kunnille ja kuntayhtymille niiden kokeilu- ja kehittämistoimintaan myönnettävän valtionavustuksen tuki-intensiteetti on kuitenkin enintään 80 prosenttia.
5 §Julkisen tuen enimmäismäärä
Jos hankkeelle on myönnetty muuta julkista tukea, muun tuen ja tämän asetuksen perusteella myönnetyn avustuksen yhteenlaskettu tuki-intensiteetti ei saa ylittää tämän asetuksen perusteella määräytyvän tuki-intensiteetin enimmäismäärää samojen tukikelpoisten kustannusten osalta.
Jos kehittämistoimintaan on myönnetty Euroopan unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, tuki-intensiteetin enimmäismäärää määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan kansallinen tuki edellyttäen, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja enimmäismääriä.
6 §Valtionavustuksen hakeminen
Valtionavustusta haetaan kirjallisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä kunkin kärkihankkeen osalta erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Hakemuksesta on käytävä ilmi:
hankkeen tavoitteet, niiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet ja tavoiteltavat tulokset;
hankkeen hallinnoinnista vastaava taho;
hankkeen toteuttamiseen sitoutuneet muut tahot;
hankkeen kokonaisrahoitus ja kokonaiskustannukset;
arvio osallistujatahojen rahoitusosuuksista;
suunnitelma hankkeen arvioinnista sekä sen tulosten juurruttamisesta ja levittämisestä;
hankkeen toteuttamisen aikataulu.
7 §Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset
Valtionavustusta maksetaan hankkeen toteuttamiseen liittyvien hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat:
hankkeen välttämättömät hallinnointikustannukset;
hankkeen henkilöstökustannukset;
matkakustannukset;
toimitilojen vuokrat;
välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;
ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;
muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.
8 §Valtionavustusselvitys
Valtionavustuksen saajan on laadittava sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallinen selvitys hankkeen toteuttamisesta, sen kustannuksista, sillä saavutetuista tuloksista ja tulosten levittämisestä. Selvitys on annettava kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Jos avustus on myönnetty hankehallinnoijalle, tulee tämän huolehtia selvityksen toimittamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle.
9 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2016.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2016
Perhe- ja peruspalveluministeriJuha RehulaHallitusneuvosAnne Kumpula