Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1111/2015

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ( 631/1998 ) 16 §:n 1 momentin 6 a kohta, sellaisena kuin se on laissa 956/2015,

muutetaan 7 §, 7 a §:n 1 momentti ja 8 a §:n otsikko, sellaisina kuin ne ovat, 7 § laeissa 1013/2005 ja 788/2014 sekä 7 a §:n 1 momentti ja 8 a §:n otsikko laissa 788/2014, sekä

lisätään lakiin siitä lailla 1013/2005 kumotun 6 §:n tilalle uusi 6 §, lakiin uusi 7 c ja 7 d §, 8 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 788/2014, uusi 2 ja 3 momentti, 15 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 788/2014, uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 15 c § seuraavasti:

2 lukuKoulutuksen ja tutkintojen järjestäminen

6 §Näyttötutkinnon järjestäjät

Näyttötutkinnon järjestäjänä voi toimia tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä tai ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä taikka muu yhteisö tai säätiö.

Näyttötutkinnon järjestäjällä tulee olla riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon laadukkaaseen järjestämiseen sekä riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarkemmin säätää näyttötutkinnon järjestäjälle asetettavista edellytyksistä.

Näyttötutkinnon järjestäjän tehtävänä on järjestää riittävästi tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen nähden. Näyttötutkinnon järjestäjän tulee arvioida ja kehittää järjestämiensä tutkintotilaisuuksien laatua sekä osallistua tutkintotoimikuntien toteuttamaan laadunvarmistukseen.

7 §Tutkintotoimikunnat

Tutkintotoimikuntien tehtävänä on:

1) 

sopia näyttötutkintojen järjestämisestä;

2) 

varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua;

3) 

kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja;

4) 

antaa 7 a §:n mukaisesti todistukset suoritetuista näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista; sekä

5) 

käsitellä 15 c §:ssä tarkoitetut tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.

Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja -alueista ja asettaa toimikunnat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin nimetään enintään seitsemän jäsentä kuhunkin. Perustellusta syystä toimikuntaan voidaan kuitenkin nimetä yhdeksän jäsentä. Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä, opetusalaa ja, jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Lisäksi Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan esityksestä nimetä tutkintotoimikuntaan pysyviä asiantuntijoita.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tutkintotoimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksenteosta ja tehtävistä. Opetushallitus voi lisäksi antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen käytännön järjestelyjä koskevia tarkentavia määräyksiä.

Tutkintotoimikuntien jäsenet toimivat virkavastuulla. Tutkintotoimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 27—29 §:ssä säädetään.

Tutkintotoimikunnat toimivat Opetushallituksen yhteydessä. Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan jäsenten palkkiot ja huolehtii tutkintotoimikunnan maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja arkistosta.

7 a §Todistusten antaminen ja tietojen toimittaminen

Tutkintotoimikunnan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat. Tutkinnon osan hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus pyydettäessä. Todistukset tutkinnoista ja tutkinnon osista annetaan 15 a §:ssä tarkoitetun arvioinnin mukaisina. Jos tutkintotoimikunnalla on aihetta epäillä, että arviointi on virheellinen tai että arviointia ei ole toteutettu näyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välisessä sopimuksessa edellytetyllä tavalla, tutkintotoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat.


7 c §Näyttötutkintosihteeristö

Opetushallituksen yhteydessä toimii näyttötutkintosihteeristö. Sihteeristön tehtävänä on tukea tutkintotoimikuntia 7 §:n 1 momentin mukaisissa tehtävissä sekä ohjata ja neuvoa näyttötutkinnon järjestäjiä. Sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

7 d §Näyttötutkintojen järjestämissopimus

Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää, että tutkintotoimikunta ja 6 §:ssä tarkoitettu näyttötutkinnon järjestäjäksi sopiva koulutuksen järjestäjä taikka muu yhteisö tai säätiö ovat sopineet näyttötutkintojen järjestämisestä.

Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen järjestämissopimuksen, jos näyttötutkinnon järjestäjä täyttää 6 §:ssä säädetyt edellytykset ja tutkinnoille tai tutkinnon osille on alueellinen tai valtakunnallinen tarve.

Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia. Järjestämissopimuksia tehtäessä tulee huolehtia myös siitä, että maksut sekä osallistujille että koulutuksen järjestäjille ovat kohtuullisia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin järjestämissopimuksen sisällöstä.

8 a §Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen


Jos tutkinnon suorittajan aikaisemmin suorittamat tutkinnot tai niiden osat vastaavat suoritettavan tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista, noudatetaan osaamisen tunnustamisessa, mitä 15 a §:ssä arvioinnista ja 15 c §:ssä arvioinnin oikaisemisesta säädetään.

Jos henkilöllä on muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua, tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista, koulutuksen tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa hänet suoraan tutkintotilaisuuteen. Jos aiemmin hankittu osaaminen ei riitä tutkintotilaisuuteen osallistumiseen, koulutuksen tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa hänet puuttuvan ammattitaidon osalta tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.

15 a §Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi


Arvioinnin toteuttavat näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa ja joilla on riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, voi itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan. Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa. Vähintään yhden arvioijista tulee olla suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen. Arvioinnista päättävät edellä mainitut arvioijat yhdessä tutkinnon osittain. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27—29 §:ssä säädetään.

15 c §Arvioinnin oikaiseminen

Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta tutkintosuoritukseensa.

Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisua arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.

Tutkinnon suorittaja voi vaatia tutkintotoimikunnalta kirjallisesti oikaisua 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen. Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, tutkintotoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet tutkinnon järjestämissopimukset muuttuvat tässä laissa tarkoitetuiksi tutkinnon järjestämissopimuksiksi. Siitä poiketen, mitä 15 a §:n 3 momentissa säädetään, henkilö joka tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden järjestämissopimusten perusteella on toiminut arvioijana, voi toimija näyttötutkintosuoritusten arvioijana järjestämissopimuksen voimassaoloajan loppuun.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn arviointiin tai ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn tutkintotoimikunnan päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 307/2014

SiVM 25/2014

EV 368/2014

  Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2015

Tasavallan PresidenttiSAULI NIINISTÖOpetus- ja kulttuuriministeriSanni Grahn-Laasonen

Sivun alkuun