Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

539/2015

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 1174/2014 ) 12 §,

muutetaan 2 §:n 8 kohta, 2 luvun otsikko, 8—10, 13, 15 ja 25 §, 10 luvun otsikko sekä

lisätään 2 §:ään uusi 9—11 kohta, asetukseen uusi 9 a §, 10 §:n edelle uusi luvun otsikko, asetukseen uusi 10 a—10 d §, 17 §:ään uusi 3 momentti sekä asetukseen uusi 35 a § seuraavasti:

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


8)

lyhyellä toimitusketjulla toimitusketjua, jossa tuottajan ja kuluttajan välillä on enintään yksi väliporras;

9)

yritysryhmällä vähintään kolmea yritystä, joiden koulutus- tai kehittämishankkeeseen vastuullinen toteuttaja hakee tukea sopimukseen perustuen;

10)

maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 702/2014;

11)

yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 651/2014.

2 lukuKehittämishanketuen ja yhteistyöhanketuen yleiset edellytykset

8 §Yleishyödyllisen kehittämishankkeen tukemisen edellytykset ja tuen ulkopuolelle jäävä toiminta

Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää tukea, jos se ei muodostu valtiontueksi. Edellytyksenä on lisäksi, että ohjelman mukainen toiminta on sellaista, ettei siitä saatava hyöty rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään.

Jos yleishyödyllisen kehittämishankkeen lopputulos on sellainen, että siihen syntyy tekijänoikeus tai se täyttää patentin tai muun aineettoman oikeuden suojan saamisen edellytykset, tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei aineetonta oikeutta suojata eikä tekijänoikeutta tai muuta aineetonta oikeutta siirretä tuen saajalta yrityksen tai yritysten yksin tai pääasiassa hyödynnettäväksi.

Yleishyödyllisen kehittämishankkeen pääasiallisena tavoitteena ei saa olla tavanomaisten yrityksen kehittämiseen tai tuotekehitykseen liittyvien kustannusten poistaminen, eikä tuen avulla tule kehittää hyödykettä tai palvelua, joka on välittömästi tai vähäisin lisätoimin yrityksen tai tietyn yritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää korvausta alemmalla hinnalla.

Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisoikeudellisen yhteisön lakisääteisen pakollisen perustehtävän hoitamiseen. Sellaiseen julkisoikeudellisen yhteisön harkinnanvaraiseen toimintaan, jonka perusteista säädetään lailla, voidaan myöntää tukea vain erittäin perustellusta syystä.

9 §Luontoissuoritukset

Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä vain sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias.

Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään 15 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 30 euroa käyttötunnilta.

Yksityisestä rahoituksesta enintään 100 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä.

9 a §Yhteistyöhankkeen tukemisen edellytykset

Yhteistyöhanketta voidaan tukea, jos kyse on sellaisesta elinkeinotoimintaa edistävästä kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on aitoon yhteistyöhön perustuen kehittää tai edistää:

1)

uusia tuotteita, menetelmiä tai tekniikoita maa- ja metsätaloudessa, elintarvikesektorilla tai muissa uusiutuvaan biomassaan perustuvissa prosesseissa;

2)

uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden pilottihankkeita;

3)

maatalouden tuotantoalakohtaisia tuottajaryhmiä;

4)

elintarvikkeiden tai biomassan toimitusketjun toimijoiden horisontaalista tai vertikaalista yhteistyötä, paikallisia markkinoita, lyhyitä toimitusketjuja tai niiden markkinointia;

5)

energian säästöä tai innovatiivisia ilmastonmuutokseen sopeuttavia tai ympäristön tilaa parantavia menetelmiä ja käytäntöjä;

6)

uuden tai uutta toimintaa aloittavan klusterin perustamista ja toimintaa;

7)

hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottamista maatalouden yhteydessä;

8)

mikroyritysten työprosessien, resurssien tai tilojen yhteiskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden markkinointitoimenpiteitä; taikka

9)

pienten maaseutuyritysten toimintasuunnitelmien lyhytkestoista arviointia ja testausta taikka uuteen teknologiaan ja osaamiseen perustuvaa maaseutuyritysten kehitystä.

2 a lukuTuen määrä

10 §Kehittämishanketuen määrä

Kehittämishanketukea voidaan myöntää, jos tuen määrä hakemuksen perusteella olisi vähintään 5 000 euroa.

Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

10 a §Koulutus- ja tiedonvälityshankkeeseen myönnettävän tuen määrä

Tukea koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle, voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki koulutukseen, joka kohdistuu maatalouden alkutuotannon tai maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki koulutukseen, joka kohdistuu metsätalousalalle, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 38 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki koulutukseen, joka kohdistuu muille kuin 2 ja 3 momentissa mainituille mikro- ja pienyrityksille, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 47 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Jos koulutus kohdistuu rajattuun joukkoon muita yrityksiä kuin maa- ja metsätalousyrityksiä, tuki voidaan myöntää yritysryhmälle niin, että tuki kohdennetaan vähämerkityksisenä tukena osallistujayrityksille. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea tiedonvälityshankkeeseen voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea tiedonvälityshankkeiden esittelytoimiin liittyviin investointeihin voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 40 prosenttia.

10 b §Yhteistyöhankkeeseen myönnettävän tuen määrä

Maaseudun innovaatioryhmän hankkeen toteutukseen voidaan myöntää tukea maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklan mukaisesti muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Yhteistyöhankkeeseen, johon ei sisälly valtiontukea, voidaan myöntää tukea muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Yhteistyöhankkeeseen, jossa hyödynsaajina ovat pienet yritykset ja jonka tuloksia levitetään laajasti, voidaan myöntää tukea yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan mukaisesti:

1)

muu julkinen rahoitus mukaan lukien 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on tuottaa yrityksille merkittävää tiedon ja osaamisen lisäystä sen oman toiminnan, uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi, prototyyppien rakentamiseksi tai näitä tukevaan pilottihankkeeseen;

2)

muu julkinen rahoitus mukaan lukien 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja sekä niiden markkinointia edeltävää pilottihanketta, testausta ja esittelyä.

Edellä 9 a §:n 6 kohdan mukaiseen hankkeeseen voidaan myöntää tukea enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Yritysryhmälle, johon kuuluu enintään kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

10 c §Yleishyödylliseen investointiin myönnettävän tuen määrä

Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 75 prosenttia tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö, 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 30 prosenttia.

Vesihuoltoon kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tietoliikenneyhteyksiin kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Vaikka yleishyödyllinen investointi toteutettaisiin osana muuta toimenpidettä, investoinnin tukitaso ei muutu.

10 d §Valtakunnallisiin, alueiden välisiin ja paikallisiin hankkeisiin myönnettävän tuen määrä

Valtakunnallisten hankkeiden toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea ei myönnetä sellaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea.

Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen tai kansainväliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa. Paikallisten toimintaryhmien kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden.

Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan alueiden väliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden.

Jos tuki myönnetään paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, tukitaso voi olla alempi kuin tässä luvussa säädetään.

13 §Tuettava koulutus

Tukea voidaan myöntää maaseutuasetuksen 14 artiklassa tarkoitettuun koulutukseen, sekä koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle.

Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä koulutukseen, joka koskee maaseudun asukkaiden osaamisen ja toimintavalmiuksien kehittämistä ja yhteistyövalmiuksien lisäämistä.

Koulutuksen on oltava pääsääntöisesti ryhmille suunnattavaa monimuotokoulutusta. Enintään puolet koulutuksesta voidaan toteuttaa vierailuina tiloilla, kiinteistöillä, yrityksissä tai muissa vastaavissa tiloissa.

15 §Tuki tiedonvälitykseen

Tiedonvälitystä voidaan tukea, jos kyseessä on maaseutuasetuksen 14 artiklassa tarkoitettu esittelytoimi tai muu sellainen toiminta, jossa välitetään tietoa uusista tuotanto-, markkinointi- tai palvelumenetelmistä tai muista liiketoiminnan olennaista parantamista koskevista menetelmistä tai jossa välitetään energia-, ympäristö- ja maaseututietoutta yrityksille tai alueen asukkaille, yhteisöille ja muille toimijoille. Tukea ei myönnetä tiedonvälitykseen, jos tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea tai toimenpiteen pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä tai vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä.

17 §Yleishyödyllisen investoinnin tukemisen edellytykset


Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan.

25 §Prosenttimääräinen korvaus

Hankkeen prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 24 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Jos hankkeessa on sen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut, voidaan prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina hyväksyä 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista.

Prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin sisältyvät toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa hankkeessa, jossa on erityisen korkeat matkakulut, prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin eivät kuitenkaan sisälly hankehenkilöstön matkakustannukset.

Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen.

Mitä tässä pykälässä säädetään hankkeesta ja hankehenkilöstöstä, koskee myös toimintaryhmää ja toimintarahaa.

10 lukuTuen hakeminen ja maksaminen

35 a §Tuettavien hankkeiden valinta

Tämän asetuksen mukaista tukea hankkeelle voi hakea jatkuvasti. Rahoitettavat hankkeet valitaan vähintään kolme kertaa vuodessa.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015. Sen 35 a §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016.

Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2015

Maa- ja metsätalousministeriPetteri OrpoNeuvotteleva virkamiesSirpa Karjalainen

Sivun alkuun