1015/2014
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014
Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) 3 §:n 2 ja 3 momentin sekä 4 §:n 2 momentin nojalla:
1 luku
Perusyksiköt
1 §
Perusyksiköiden määritelmät
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:
1) pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;
2) massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;
3) ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;
4) sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 . 10-7 newtonin voiman metriä kohti;
5) lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta;
6) ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;
7) valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.
2 §
Perusyksiköiden tunnukset
Perusyksiköiden tunnukset ovat:
| Suure | Yksikkö | Tunnus |
| pituus | metri | m |
| massa | kilogramma | kg |
| aika | sekunti | s |
| sähkövirta | ampeeri | A |
| termodynaaminen lämpötila | kelvin | K |
| ainemäärä | mooli | mol |
| valovoima | kandela | cd |
2 luku
Muut SI-yksiköt
3 §
Johdannaisyksiköt
Johdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerojakajana on 1.
4 §
Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimi
Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia taulukon 1 mukaisesti.
Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.
Taulukko 1.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| tasokulma | radiaani | rad | 1 rad = 1 m/m |
| avaruuskulma | steradiaani | sr | 1 sr = 1 m2/m2 |
| taajuus | hertsi | Hz | 1 Hz = 1 s-1 |
| voima | newton | N | 1 N = 1 kg · m/s2 |
| paine, jännitys | pascal | Pa | 1 Pa = 1 N/m2 |
| energia, työ | joule | J | 1 J = 1 Nm |
| teho | watti | W | 1 W = 1 J/s |
| sähkövaraus | coulombi | C | 1 C = 1 As |
| jännite | voltti | V | 1 V = 1 W/A |
| kapasitanssi | faradi | F | 1 F = 1 C/V |
| resistanssi | ohmi | Ω | 1 Ω = 1 V/A |
| konduktanssi | siemens | S | 1 S = 1 A/V |
| magneettivuo | weber | Wb | 1 Wb = 1 Vs |
| magneettivuon tiheys | tesla | T | 1 T = 1 Wb/m2 |
| induktanssi | henry | H | 1 H = 1 Vs/A |
| celsiuslämpötila | celsiusaste | °C | 1 °C = 1 K |
| valovirta | luumen | lm | 1 lm = 1 cd · sr |
| valaistusvoimakkuus | luksi | lx | 1 lx = 1 lm/m2 |
| aktiivisuus | becquerel | Bq | 1 Bq = 1 s-1 |
| absorboitunut annos | gray | Gy | 1 Gy = 1 J/kg |
| annosekvivalentti | sievert | Sv | 1 Sv = 1 J/kg |
| katalyyttinen aktiivisuus | katal | kat | 1 kat = 1 mol/s |
5 §
Mittayksiköiden kerrannaiset
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3 ja 4 §:ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia taulukossa 2 mainittujen etuliitteiden avulla.
Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.
Taulukko 2.
| Etuliite | Tunnus | Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi |
| jotta | Y | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 1024 |
| tsetta | Z | 1 000 000 000 000 000 000 000 = 1021 |
| eksa | E | 1 000 000 000 000 000 000 = 1018 |
| peta | P | 1 000 000 000 000 000 = 1015 |
| tera | T | 1 000 000 000 000 = 1012 |
| giga | G | 1 000 000 000 = 109 |
| mega | M | 1 000 000 = 106 |
| kilo | k | 1 000 = 103 |
| hehto | h | 100 = 102 |
| deka | da | 10 = 101 |
| desi | d | 0,1 = 10-1 |
| sentti | c | 0,01 = 10-2 |
| milli | m | 0,001 = 10-3 |
| mikro | μ | 0,000001 = 10-6 |
| nano | n | 0,000 000 001 = 10-9 |
| piko | p | 0,000 000 000 001 = 10-12 |
| femto | f | 0,000 000 000 000 001 = 10-15 |
| atto | a | 0,000 000 000 000 000 001 = 10-18 |
| tsepto | z | 0,000 000 000 000 000 000 001 = 10-21 |
| jokto | y | 0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10-24 |
6 §
SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi
Taulukossa 3 olevilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus.
Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.
Taulukko 3.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| tilavuus | litra | l tai L | 1 l = 1 dm3 |
| massa | tonni | t | 1 t = 1 000 kg |
| paine | baari | bar | 1 bar = 105 Pa |
3 luku
Muut sallitut yksiköt
7 §
SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt
Taulukossa 4 mainittujen SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia.
Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.
Taulukko 4.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| aika | minuutti | min | 1 min = 60 s |
| tunti | h | 1 h = 60 min | |
| vuorokausi | d | 1 d = 24 h | |
| tasokulma | kierros | 1 kierros = 2π rad | |
| aste | ° | 1 ° = (π/180) rad | |
| minuutti | ′ | 1 ′ = (1/60)° | |
| sekunti | ″ | 1 ″ = (1/60)′ | |
| gooni | gon | 1 gon = (π/200) rad |
8 §
Koetulosten avulla määritellyt yksiköt
Taulukossa 5 mainitut kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja.
Dalton on yhtä suuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12C nuklidi.
Elektronivoltti on yhtä suuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjiössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.
Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.
Taulukko 5.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| massa | dalton | Da | |
| atomimassayksikkö | u | 1 Da = 1 u ≈ 1,660 538 9 · 10-27 kg | |
| energia | elektronivoltti | eV | 1 eV ≈ 1,602 176 57 · 10-19 J |
9 §
Erikoisaloilla sallitut yksiköt
Taulukossa 6 mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä.
Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 5 §:ssä mainittuja etuliitteitä.
Taulukko 6.
| Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| etäisyys ja matka ilmailussa ja merenkulussa | meripeninkulma (merimaili) | M | 1 M = 1 852 m |
| nopeus ilmailussa ja merenkulussa | solmu | kn | 1 kn = 1 852 m/h |
| lentokorkeus ilmailussa | jalka | ft | 1 ft = 0,3048 m |
| jalokivien massa | karaatti | karaatti | 1 karaatti = 0,2 g |
| langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa | tex | tex | 1 tex = 10-6 kg/m |
| pinta-ala maa- ja metsätaloudessa | aari | a | 1 a = 100 m2, |
| hehtaari | ha | 1 ha = 10 000 m2 | |
| paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa | elohopeamillimetri | mmHg | 1 mmHg = (101325/760) Pa |
| optinen taittokyky | dioptria | 1 dioptria = 1 m-1 | |
| vaikutusala ydintekniikassa | barn | b | 1 b = 10-28 m2 |
| jalometallin massa | troy unssi | oz tr | 1 oz tr = 31,10 g |
4 luku
Täydentävät säännökset
10 §
Yhdistelmäyksiköt
Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.
11 §
Lämpötila- ja aika-asteikot
Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (ITS90). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T0 erotuksena (t = T−T0), jossa T0 = 273,15 K.
Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto ylläpitää UTC-aikaa yhdessä kansallisten aikalaboratorioiden kanssa. Suomen UTC-ajan toteuttamisesta vastaa Mittatekniikan keskus.
12 §
Poikkeukset
Lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen saadaan käyttää perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, jos se on määritelty säädöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.
Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä. Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin.
13 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä joulukuuta 2014.
Neuvoston direktiivi 80/181/ETY (31980L0181); EYVL N:o L 39, 15.2.1980, s. 40Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/103/EY (31999L0103); EYVL N:o L 34, 9.2.2000, s. 17
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/3/EY (32009L0003); EYVL N:o L 114, 7.5.2009, s. 10
Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014
Elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori
Ylitarkastaja
Veli Viitala