1015/2014

Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) 3 §:n 2 ja 3 momentin sekä 4 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Perusyksiköt

1 §
Perusyksiköiden määritelmät

Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:

1) pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;

2) massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;

3) ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;

4) sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 . 10-7 newtonin voiman metriä kohti;

5) lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta;

6) ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;

7) valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.

2 §
Perusyksiköiden tunnukset

Perusyksiköiden tunnukset ovat:

 Suure Yksikkö Tunnus
 pituus metri m
 massa kilogramma kg
 aika sekunti s
 sähkövirta ampeeri A
 termodynaaminen  lämpötila kelvin K
 ainemäärä mooli mol
 valovoima kandela cd

2 luku

Muut SI-yksiköt

3 §
Johdannaisyksiköt

Johdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerojakajana on 1.

4 §
Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimi

Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia taulukon 1 mukaisesti.

Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.

Taulukko 1.

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
tasokulma radiaani rad 1 rad = 1 m/m
avaruuskulma steradiaani sr 1 sr = 1 m2/m2
taajuus hertsi Hz 1 Hz = 1 s-1
voima newton N 1 N = 1 kg · m/s2
paine, jännitys pascal Pa 1 Pa = 1 N/m2
energia, työ joule J 1 J = 1 Nm
teho watti W 1 W = 1 J/s
sähkövaraus coulombi C 1 C = 1 As
jännite voltti V 1 V = 1 W/A
kapasitanssi faradi F 1 F = 1 C/V
resistanssi ohmi 1 Ω = 1 V/A
konduktanssi siemens S 1 S = 1 A/V
magneettivuo weber Wb 1 Wb = 1 Vs
magneettivuon tiheys tesla T 1 T = 1 Wb/m2
induktanssi henry H 1 H = 1 Vs/A
celsiuslämpötila celsiusaste °C 1 °C = 1 K
valovirta luumen lm 1 lm = 1 cd · sr
valaistusvoimakkuus luksi lx 1 lx = 1 lm/m2
aktiivisuus becquerel Bq 1 Bq = 1 s-1
absorboitunut annos gray Gy 1 Gy = 1 J/kg
annosekvivalentti sievert Sv 1 Sv = 1 J/kg
katalyyttinen aktiivisuus katal kat 1 kat = 1 mol/s
5 §
Mittayksiköiden kerrannaiset

Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3 ja 4 §:ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia taulukossa 2 mainittujen etuliitteiden avulla.

Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.

Taulukko 2.

Etuliite Tunnus Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi
jotta Y 1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 1024
tsetta Z 1 000 000 000 000 000 000 000 = 1021
eksa E 1 000 000 000 000 000 000 = 1018
peta P 1 000 000 000 000 000 = 1015
tera T 1 000 000 000 000 = 1012
giga G 1 000 000 000 = 109
mega M 1 000 000 = 106
kilo k 1 000 = 103
hehto h 100 = 102
deka da 10 = 101
desi d 0,1 = 10-1
sentti c 0,01 = 10-2
milli m 0,001 = 10-3
mikro μ 0,000001 = 10-6
nano n 0,000 000 001 = 10-9
piko p 0,000 000 000 001 = 10-12
femto f 0,000 000 000 000 001 = 10-15
atto a 0,000 000 000 000 000 001 = 10-18
tsepto z 0,000 000 000 000 000 000 001 = 10-21
jokto y 0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10-24
6 §
SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi

Taulukossa 3 olevilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.

Taulukko 3.

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
tilavuus litra l tai L 1 l = 1 dm3
massa tonni t 1 t = 1 000 kg
paine baari bar 1 bar = 105 Pa

3 luku

Muut sallitut yksiköt

7 §
SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt

Taulukossa 4 mainittujen SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia.

Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.

Taulukko 4.

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
aika minuutti min 1 min = 60 s
tunti h 1 h = 60 min
vuorokausi d 1 d = 24 h
tasokulma kierros 1 kierros = 2π rad
aste ° 1 ° = (π/180) rad
minuutti 1 ′ = (1/60)°
sekunti 1 ″ = (1/60)′
gooni gon 1 gon = (π/200) rad
8 §
Koetulosten avulla määritellyt yksiköt

Taulukossa 5 mainitut kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja.

Dalton on yhtä suuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12C nuklidi.

Elektronivoltti on yhtä suuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjiössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.

Taulukko 5.

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
massa dalton Da
atomimassayksikkö u 1 Da = 1 u ≈ 1,660 538 9  ·  10-27 kg
energia elektronivoltti eV 1 eV ≈ 1,602 176 57 ·  10-19 J
9 §
Erikoisaloilla sallitut yksiköt

Taulukossa 6 mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä.

Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 5 §:ssä mainittuja etuliitteitä.

Taulukko 6.

Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu Yksikkö Tunnus Selitys
etäisyys ja matka ilmailussa ja merenkulussa meripeninkulma (merimaili) M 1 M = 1 852 m
nopeus ilmailussa ja merenkulussa solmu kn 1 kn = 1 852 m/h
lentokorkeus ilmailussa jalka ft 1 ft = 0,3048 m
jalokivien massa karaatti karaatti 1 karaatti = 0,2 g
langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa tex tex 1 tex = 10-6 kg/m
pinta-ala maa- ja metsätaloudessa aari a 1 a = 100 m2,
hehtaari ha 1 ha = 10 000 m2
paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa elohopeamillimetri mmHg 1 mmHg = (101325/760) Pa
optinen taittokyky dioptria 1 dioptria = 1 m-1
vaikutusala ydintekniikassa barn b 1 b = 10-28 m2
jalometallin massa troy unssi oz tr 1 oz tr = 31,10 g

4 luku

Täydentävät säännökset

10 §
Yhdistelmäyksiköt

Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.

11 §
Lämpötila- ja aika-asteikot

Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (ITS90). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T0 erotuksena (t = TT0), jossa T0 = 273,15 K.

Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto ylläpitää UTC-aikaa yhdessä kansallisten aikalaboratorioiden kanssa. Suomen UTC-ajan toteuttamisesta vastaa Mittatekniikan keskus.

12 §
Poikkeukset

Lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen saadaan käyttää perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, jos se on määritelty säädöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.

Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä. Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin.

13 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä joulukuuta 2014.

Neuvoston direktiivi 80/181/ETY (31980L0181); EYVL N:o L 39, 15.2.1980, s. 40
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/103/EY (31999L0103); EYVL N:o L 34, 9.2.2000, s. 17
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/3/EY (32009L0003); EYVL N:o L 114, 7.5.2009, s. 10

  Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori

Ylitarkastaja
Veli Viitala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.