442/2014
Dokumentin versiot
Säädöstä oikaistu.
Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2014
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) 1–3, 6–11, 13, 14 ja 16 § sekä liitteet I, II ja III ja
lisätään asetukseen uusi 11 a ja 11 b sekä 14 a–14 c § seuraavasti:
1 §
Asetuksen tarkoitus
Tässä asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista, desinfioimisesta, säännöllisestä valvonnasta, tarvittavista tutkimuksista sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta.
2 §
Soveltamisala
Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä tarkoitettua talousvettä, jota:
1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;
2) toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeissa;
3) käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai
4) käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa.
3 §
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) veden käyttäjällä henkilöä, kiinteistöä tai laitosta, jolle vettä toimitetaan talousvetenä käytettäväksi;
2) vedenkäyttölaitteilla astianpesukoneita, keittimiä, sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, sekä muita vastaavia laitteita, joissa käytetään talousvettä;
3) kiinteistön omilla laitteilla talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon liitetyn kiinteistön vesijohtoja laitteineen liittämiskohtaan saakka sekä kiinteistön omaan talousvedenhankintaan käytettäviä laitteita vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka;
4) vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos;
5) talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa;
6) häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää;
7) erityistilannesuunnitelmalla ohjeistusta, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa varautuu talousveden saastumisesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn, selvittämiseen ja poistamiseen häiriötilanteissa terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
6 §
Talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskeva menettely
Aluehallintoviraston tulee rajata terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen voimassaoloaika mahdollisimman lyhyeksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi. Poikkeus voidaan myöntää ainoastaan asetuksen liitteen I taulukon 2 mukaisten kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. Poikkeava pitoisuus saa olla enintään puolitoistakertainen raja-arvopitoisuuteen verrattuna. Aluehallintovirasto voi kuitenkin hyväksyä tätä suuremman pitoisuuden, jos siihen on erityinen perusteltu syy.
Talousvettä toimittavan laitoksen on poikkeushakemuksessaan esitettävä seuraavat tiedot:
1) poikkeuksen syy;
2) muuttuja, jonka raja-arvosta haetaan poikkeusta;
3) aikaisemmat valvontatutkimustulokset;
4) enimmäispitoisuus, jolle haetaan hyväksymistä;
5) vedenjakelualue, jota poikkeushakemus koskee;
6) vedenjakelualueelle päivittäin toimitetun veden keski- ja enimmäismäärä;
7) veden käyttäjämäärä vedenjakelualueella;
8) veden toimituksen piirissä olevat elintarvikehuoneistot, joille veden laadulla on olennaista merkitystä;
9) veden laadun seurantasuunnitelma;
10) suunnitelma korjaustoimenpiteistä aikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä haettu poikkeuksen kesto.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava poikkeushakemuksesta aluehallintovirastolle lausunto, johon sisältyy viranomaisen kanta haetun poikkeuksen kestosta sekä selvitys terveydensuojelulain 20 §:n nojalla annetuista määräyksistä. Aluehallintoviraston on hankittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista, jos veden laadun saattaminen tämän asetuksen vaatimusten mukaiseksi edellyttää muutoksia vedenhankinnassa. Lisäksi aluehallintoviraston on tarvittaessa hankittava elintarvikelain 6 §:n 6 kohdassa tarkoitetulta valvontaviranomaiselta lausunto haetusta poikkeuksesta elintarviketurvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista.
Aluehallintoviraston tulee toimittaa myöntämänsä poikkeukset tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon elintarvikelain valvontaviranomaiselta, on myönnetty poikkeus toimitettava myös tälle tiedoksi.
Jos myönnetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 m3 päivässä tai vettä toimitetaan vähintään 5 000 henkilölle, sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa poikkeuksesta Euroopan komissiolle kahden kuukauden kuluessa poikkeuksen myöntämisestä.
Erityisestä syystä aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksen toiseksi enintään kolmen vuoden pituiseksi jaksoksi. Sosiaali- ja terveysministeriö toimittaa Euroopan komissiolle selvityksen tilanteesta, jonka vuoksi toista poikkeusta tarvitaan, sekä perustelut poikkeuksen myöntämispäätökselle. Erittäin painavista syistä sosiaali- ja terveysministeriö voi esittää komissiolle pyynnön kolmannesta poikkeuksesta enintään kolmeksi vuodeksi. Hakemus kolmanneksi poikkeukseksi on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vähintään kuusi kuukautta ennen toisen poikkeuksen päättymistä.
7 §
Talousveden laadun säännöllinen valvonta
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin 2 §:ssä tarkoitettua talousvettä. Vedenjakelualueelta otettavien valvontatutkimusnäytteiden vähimmäismääristä säädetään liitteessä II.
Säännölliseen valvontaan sisältyvät:
1) jatkuva valvonta, jonka tarkoituksena on hankkia säännöllisesti tietoa talousveden laadusta ja laatuvaatimusten täyttymisestä sekä talousveden käsittelyn, erityisesti desinfioinnin, tehokkuudesta, ja
2) jaksottainen seuranta, jonka avulla on tarkoitus selvittää, täyttääkö talousvesi liitteen I mukaiset vaatimukset.
Jos näytteenottaja on muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen, kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee varmistua siitä, että näytteenottaja tuntee talousvesinäytteiden ottoon liittyvät yleiset periaatteet.
8 §
Valvontatutkimusohjelma
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan kanssa laatia vähintään 10 m3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteiden I ja I A taulukoissa lueteltujen muuttujien sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisiin olosuhteisiin kuuluvat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät tai muut 11 b §:ssä tarkoitetut häiriötilanteet.
Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tällöin erityisesti varmistettava, että talousveden laadun säännöllisen valvonnan näytteenottomäärät, 1 momentissa tarkoitettu erityisvalvonta sekä 10 §:ssä tarkoitettu käyttötarkkailu esitetään ohjelmassa jokaisen vedenjakelualueen osalta erikseen.
Valvontatutkimusohjelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai valvontatutkimusohjelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto aluehallintovirastolta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
9 §
Määritykset ja näytteenottotiheys
Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja tutkittavien näytteiden määrän tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen.
Liitteen II taulukon 2 mukaisten näytteiden määrää voidaan vähentää enintään puoleen taulukossa esitetystä, jos kahden edellisen, peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä saadut tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset raja-arvot eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Näytteiden määrän vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa.
Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, näytteiden määrää ei kuitenkaan voida vähentää.
10 §
Käyttötarkkailu
Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta. Jos talousvettä toimittava laitos on myös elintarvikelain 6 §:n 11 kohdassa tarkoitettu elintarvikealan toimija, sen tulee sisällyttää valvontatutkimusohjelmaan tiedot elintarvikelain 20 §:n mukaiseen omavalvontasuunnitelmaan kuuluvasta veden laadun tarkkailusta.
Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi.
11 §
Talousveden saastuminen
Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta.
Epäillyssä tai todetussa talousveden saastumistilanteessa on tarpeen mukaan määritettävä myös muita kuin valvontatutkimusohjelmaan sisältyviä muuttujia ja tutkittava veden laatua lisänäyttein.
11 a §
Erityistilannesuunnitelma
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua kunnan suunnitelmaa. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa.
Erityistilannesuunnitelma on sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava aluehallintovirastolle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus tulla kuulluksi erityistilannesuunnitelmaa laadittaessa.
11 b §
Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen
Erityistilannesuunnitelmaan tulee sisällyttää vähintään seuraavat tiedot:
1) riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla,
2) häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot;
3) häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako toimijoiden kesken;
4) viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen;
5) häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännöllinen harjoittelu.
Erityistilannesuunnitelmassa tulee esittää toimintatavat:
1) häiriötilanteen sattuessa häiriön hallinnan edellyttämien toimenpiteiden aloittamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa;
2) eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan sovittamiseksi yhteen niin, että häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi; ja
3) häiriöistä toipumisen saamiseksi käyntiin mahdollisimman nopeasti.
Erityistilannesuunnitelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Erityistilannesuunnitelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai suunnitelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä niiden talousvettä toimittavien laitosten kanssa, joita häiriötilanne on koskenut, arvioitava tilanteen aiheuttamat muutostarpeet erityistilannesuunnitelmaan, valvontatutkimusohjelmiin ja käyttötarkkailuihin.
13 §
Tutkimuslaboratoriot
Tässä asetuksessa tarkoitettuja talousveden valvontatutkimuksia tekevän laboratorion on täytettävä terveydensuojelulain 49 a §:n mukaiset edellytykset.
14 §
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarkistettava heti valvontatutkimustuloksista tiedon saatuaan, täyttääkö talousvesi tämän asetuksen mukaiset vaatimukset ja tarvittaessa ryhdyttävä terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin.
14 a §
Terveydelliset laatuvaatimukset
Jos talousvesi ei täytä liitteiden I ja I A taulukossa 1 esitettyjä mikrobiologisia laatuvaatimuksia, tai jos vedessä esiintyy muita pieneliöitä tai loisia terveydelle haitallisessa määrässä, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvitettävä syy tähän ja terveydensuojelulain 20 §:n nojalla määrättävä laitos pikaisesti korjaamaan tilanne. Veden käyttäjille on tiedotettava tilanteesta viivytyksettä sekä annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukossa 2 esitettyjä kemiallisia laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan, tai vedessä on todettu esiintyvän terveydelle haitallisia muita aineita, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvitettävä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä veden laadun korjaamiseksi laatuvaatimukset täyttäväksi. Jos enimmäispitoisuuden ylittymisestä aiheutuu vaaraa veden käyttäjille, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava terveydensuojelulain 20 §:n nojalla talousvettä toimittavalle laitokselle määräykset pikaisista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Veden käyttäjille on annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Jos raja-arvon ylitys on lievä eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä talousvettä toimittava laitos hakemaan aluehallintovirastolta terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettua poikkeusta laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama raja-arvosta on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei aluehallintovirastolta tarvitse hakea poikkeusta.
Jos laatuvaatimusten täyttymättömyys aiheutuu kiinteistön omista laitteista, eikä toimitetun veden laadun voida katsoa olevan tähän syynä, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että kiinteistön omistaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi, ja että veden käyttäjille annetaan tarvittavat ohjeet haittojen välttämiseksi.
14 b §
Laatusuositukset
Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukon 3 tai liitteen I A taulukon 2 mukaisia laatusuosituksia, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on selvitettävä, liittyykö raja-arvon ylitykseen terveyshaittoja. Jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava määräys korjaustoimenpiteisiin ryhtymisestä. Veden käyttäjille on tiedotettava raja-arvojen ylityksistä ja niiden merkityksestä riippumatta siitä, liittyykö ylityksiin terveyshaittoja vai ei.
14 c §
Ilmoitukset muille viranomaisille
Jos laatuvaatimukset eivät täyty raakaveden epäillyn tai todetun saastumisen johdosta, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava tästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vedenottamolla tai raakaveden muodostumisalueella tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle sellaisista valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai mikrobiologisia laatusuosituksia. Tieto kunnan terveydensuojeluviranomaisen päätöksestä sellaisissa tapauksissa, joissa poikkeusta ei haeta, on myös toimitettava aluehallintovirastolle.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle häiriötilanteista. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yhteenveto häiriötilanteen hallintaan saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
16 §
Tiedottaminen ja raportointi
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että talousvettä toimittava laitos tiedottaa riittävästi toimittamansa veden laadusta. Jos talousvettä toimittavalle laitokselle on myönnetty terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettu poikkeus, on tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä tiedotettava veden käyttäjille.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että kunnan alueella olevat kotitaloudet, joita ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon, saavat riittävästi tietoa alueensa talousveden laadusta, siihen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista sekä haittojen poistamismahdollisuuksista.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle valvontatutkimusten tulokset niistä vedenjakelualueista, joille toimitetaan talousvettä vähintään 1 000 m3 päivässä tai vähintään 5 000 henkilön tarpeisiin. Tulokset on toimitettava kutakin kalenterivuotta seuraavan kolmen kuukauden kuluessa. Aluehallintovirasto laatii tuloksista yhteenvedon ja toimittaa sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka laatii kolmen vuoden välein kansallisen raportin Euroopan komissiolle toimitettavaksi.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee käyttää 14 c §:n 3 momentissa tarkoitettuja tietoja päivittäessään terveydensuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.
Talousvettä toimittavilla laitoksilla tulee olla 11 §:n mukainen valmius talousveden desinfiointiin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatiman erityistilannesuunnitelman tulee olla 11 b §:n mukainen viimeistään 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
Neuvoston direktiivi 98/83/EY (1998L0083); EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2014
Peruspalveluministeri
Susanna Huovinen
Hallitussihteeri
Helena Korpinen
Liite
LIITE I
Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset
| LIITE I | |
| Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys) | |
| Escherichia coli | 0 pmy/100 ml |
| Enterokokit | 0 pmy/100 ml |
| LIITE I Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuus) | |||
| Muuttuja | Arvo | Yksikkö | Huomautus |
| Akryyliamidi | 0,10 | μg/l | (1) |
| Antimoni | 5,0 | μg/l | |
| Arseeni | 10 | μg/l | |
| Bentseeni | 1,0 | μg/l | |
| Bentso(a)pyreeni | 0,010 | μg/l | |
| Boori | 1,0 | mg/l | |
| Bromaatti | 10 | μg/l | (2) |
| Kadmium | 5,0 | μg/l | |
| Kromi | 50 | μg/l | |
| Kupari | 2,0 | mg/l | (3) |
| Syanidit | 50 | μg/l | |
| 1,2-dikloorietaani | 3,0 | μg/l | |
| Epikloorihydriini | 0,10 | μg/l | (1) |
| Fluoridi | 1,5 | mg/l | |
| Lyijy | 10 | μg/l | (3) |
| Elohopea | 1,0 | μg/l | |
| Nikkeli | 20 | μg/l | (3) |
| Nitraatti (NO3-) | 50 | mg/l | (4) |
| Nitraattityppi (NO3-N) | 11,0 | mg/l | |
| Nitriitti (NO2-) | 0,50 | mg/l | (4) |
| Nitriittityppi (NO2-N) | 0,15 | mg/l | |
| Torjunta-aineet | 0,10 | μg/l | (5 ja 6) |
| Torjunta-aineet yhteensä | 0,50 | μg/l | (5) |
| Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä | 0,10 | μg/l | (7) |
| Seleeni | 10 | μg/l | |
| Tetrakloorieteeni ja trikloorie teeni yhteensä | 10 | μg/l | |
| Trihalometaanit yhteensä | 100 | μg/l | (2 ja 8) |
| Vinyylikloridi | 0,50 | μg/l | (1) |
| Kloorifenolit yhteensä | 10 | μg/l | (9) |
| Uraani | 30 | μg/l |
Huomautukset
1) Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä. Vedessä todetun aineen raja-arvona sovelletaan havaitsemisrajaa.
2) Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen.
3) Näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa.
4) Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1.
5) Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita.
6) Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin raja-arvo on 0,030 μg/l
7) Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indaani-(1,2,3cd)-pyreeni.
8) Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani.
9) Tarkoitetut yhdisteet ovat tri-, tetra- ja pentakloorifenoli.
| LIITE I Taulukko 3. Laatusuosuositukset (osoitinmuuttujien tavoitteelliset enimmäisarvot) | |||
| Muuttuja | Arvo | Yksikkö | Huomautus |
| Koliformiset bakteerit | 0 | pmy/100 ml | |
| Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) | 0 | pmy/100 ml | (1) |
| Alumiini | 200 | μg/l | |
| Ammonium (NH4+) | 0,50 | mg/l | |
| Ammonimumtyppi (NH4+-N) | 0,50 | mg/l | |
| Hapettuvuus (CODMn-O2) | 5,0 | mg/l | (2) |
| Kloridi | 250 | mg/l | (3 ja 4) |
| Mangaani | 50 | μg/l | |
| Natrium | 200 | mg/l | |
| Rauta | 200 | μg/l | |
| Sulfaatti | 250 | mg/l | (3 ja 5) |
| Sähkönjohtavuus | 2 500 | μS/cm | (3) |
| pH | 6,5–9,5 | (3) | |
| Pesäkkeiden lukumäärä (22°C) | - ei epätavallisia muutoksia | ||
| Orgaanisen hiilen kokonais määrä (TOC) | - ei epätavallisia muutoksia | (6) | |
| Sameus | - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä | (7) | |
| Väri | - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä | ||
| Haju ja maku | - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä | ||
| RADIOAKTIIVISUUS | (8) | ||
| Tritium | 100 | Bq/l | |
| Viitteellinen kokonaisannos | 0,10 | mSv/vuosi |
Huomautukset
1) Mitataan, jos vesi on peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuttaa veteen.
2) Hapettuvuutta ei tarvitse mitata, jos mitataan TOC.
3) Vesi ei saa olla syövyttävää.
4) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l.
5) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l.
6) TOC:ia ei tarvitse mitata, jos on mitattu hapettuvuus ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m3/d.
7) Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulisi pyrkiä arvoon alle 1 NTU
8) Tritiumia ja radioaktiivisuuden viitteellistä kokonaisannosta ei tarvitse mitata, jos aikaisempien tutkimusten (Säteilyturvakeskus) perusteella tiedetään, että näiden arvot ovat selvästi alle muuttujan arvon. Viitteelliseen kokonaisannokseen ei lasketa radonia eikä radonin hajoamistuotteita, tritiumia eikä kalium-40:ää.
LIITE II
TALOUSVEDEN VALVONTATUTKIMUKSET
1. Näytteenottokohta
Seuraavat muuttujat voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta määrittää talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta:
Laatuvaatimukset
– antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani
Laatusuositukset
– Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, sulfaatti
2. Jatkuvan valvonnan muuttujat
| LIITE II | |
| Taulukko 1. Jatkuvassa valvonnassa talousvedestä vähintään määritettävät muuttujat. | |
| Muuttuja | Huomautus |
| Escherichia coli | |
| Koliformiset bakteerit | |
| Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) | (1) |
| Pesäkkeiden lukumäärä 22°C | (2) |
| Pesäkkeiden lukumäärä 37°C | (2) |
| Pseudomonas aeruginosa | (2) |
| Haju | |
| Maku | |
| Sameus | |
| Väri | |
| pH | |
| Sähkönjohtavuus | |
| Rauta | |
| Mangaani | |
| Nitriitti | (3) |
| Alumiini | (4) |
| Ammonium | |
| Valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt lisämääritykset |
Huomautukset
1) Vain, jos vesi on peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuttaa veteen.
2) Vain pulloissa tai säiliöissä myytävälle vedelle.
3) Vain, jos veden desinfioinnissa käytetään klooriamiinia.
4) Vain, jos veden käsittelyssä käytetään alumiiniyhdisteitä tai jos raakavesi sisältää runsaasti alumiinia.
3. Jaksottaisen seurannan muuttujat
Jaksottaiseen seurantaan sisältyvät kaikki liitteen I taulukoissa 1, 2 ja 3 sekä liitteen I A taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen muuttujien määritykset sekä valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt lisämääritykset.
Seuraavat määritykset voidaan jättää pois
| Akryyliamidi | jos veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja |
| Epikloorihydriini | jos veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja |
| Vinyylikloridi | jos vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä, eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia |
| Bromaatti | jos vettä ei käsitellä otsonilla tai desinfioida kloorikemikaaleilla |
| Trihalometaanit | jos vettä ei desinfioida kloorikemikaaleilla |
| Torjunta-aineet | jos raakaveden muodostumisalueella ei ole käytetty torjunta-aineita |
Seuraavat muuttujat tutkitaan vähintään kerran. Jos pitoisuudet ovat alle 50 % raja-arvosta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset voidaan tehdä myöhemmin 5 vuoden välein
– antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, bromaatti vedestä, jota ei ole otsonoitu, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit, uraani
4. Säännöllisen valvonnan vähimmäistutkimustiheydet
| LIITE II | ||
| Taulukko 2. Säännölliseen valvontaan kuuluvan talousveden vähimmäistutkimus tiheydet | ||
| Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m3/vrk)1 ja 2) | Näytteiden määrä vuodessa vähintään3) | |
| Jatkuva valvonta | Jaksottainen seuranta | |
| 10–50 | 1 | 1 kahden vuoden välein |
| 51–100 | 4 | 1 |
| 101–1 000 | 5 | 1 |
| 1001–2000 | 7 | 2 |
| 2001–3 000 | 10 | 2 |
| 3001–4 000 | 13 | 2 |
| 4001–5 000 | 16 | 3 |
| 5001–6 000 | 19 | 3 |
| 6001–7 000 | 22 | 3 |
| 7001–8 000 | 25 | 4 |
| 8001–9 000 | 28 | 4 |
| 9001–10 000 | 31 | 4 |
| yli 10 000–100 000 | 31 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m3/vrk kohden | 4 + 1 lisänäyte alkavaa 10 000 m3/vrk kohden |
| yli 100 000 | 304 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m3/vrk kohden | 10 + 1 lisänäyte alkavaa 25 000 m3/vrk kohden |
Huomautukset
1) Päivittäisen vesimäärän sijasta voidaan käyttää vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää, jolloin yhden henkilön päivittäinen vesimäärä vastaa 200 litraa.
2) Elintarvikehuoneistossa, jolla on oma vedenhankinta, jatkuvan valvonnan näytteiden määrä on vähintään 4 vuodessa ja jaksottaisen seurannan näytteiden määrä vähintään 1 vuodessa, ellei näytteiden määrää ole vähennetty tämän asetuksen 9 §:n nojalla.
3) Näytteet otetaan tasaisin väliajoin jakeluverkon eri osista siten, että saadaan oikea kuva veden laadusta eri vuodenaikoina koko jakeluverkon alueella, jolloin tarpeellinen näytteiden määrä voi verkoston ominaispiirteiden tai eri raakavesilähteistä toimitettavan veden vuoksi ylittää taulukossa esitetyn näytteiden vähimmäismäärän.
LIITE III
MÄÄRITYSMENETELMÄT
1. Mikrobiologiset määritykset
| Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli | SFS-EN ISO 9308-1, ISO 9308-2, SFS 3016 |
| Enterokokit | SFS-EN ISO 7899-2 |
| Pseudomonas aeruginosa | SFS-EN ISO 16266 |
| Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C ja 37 °C | SFS-EN ISO 6222 |
Clostridium perfringens määritetään joko menetelmällä ISO 14189 tai kalvosuodatusmenetelmällä, jossa kalvoa inkuboidaan anaerobisesti m-CP-agarilla1) 44±1°C lämpötilassa 21±3 tunnin ajan. Kalvolta lasketaan himmeän keltaiset pesäkkeet, jotka muuttuvat vaaleanpunaisiksi tai punaisiksi 20—30 sekunnin ajan kestävässä ammoniumhydroksidihöyrykäsittelyssä.
Huomautukset
1) m-CP-agarin koostumus
| Peruselatusaine: | |
| Tryptoosi | 30 g |
| Hiivauute | 20 g |
| Sakkaroosi | 5 g |
| L-kysteiinihydrokloridi | 1 g |
| MgSO4 · 7H2O | 0,1 g |
| Bromikresolipurppura | 40 mg |
| Agar | 15 g |
| Vesi | 1000 ml |
Peruselatusaineen aineet liuotetaan, pH-arvoksi säädetään 7,6. Käsitellään autoklaavissa 121°C lämpötilassa 15 minuutin ajan. Jäähdytetään ja lisätään seuraavat aineet:
| D-sykloseriini | 400 mg |
| Polymyksiini-B-sulfaatti | 25 mg |
| Indoksyyli-ß-D-glukosidi liuotettuna 8 ml:aan steriiliä tislattua vettä | 60 mg |
| Steriilisuodatettu 0,5 % fenolftaleiinidifosfaattiliuos | 20 ml |
| Steriilisuodatettu 4,5 % FeCl3 · 6H2O-difosfaattiliuos | 2 ml |
2. Kemialliset määritykset
Käytettävällä määritysmenetelmällä on pystyttävä mittaamaan muuttujan pitoisuuksia siten, että, menetelmän oikeellisuudelle1), täsmällisyydelle2) ja toteamisrajalle3) (käsitteet määritelty ISO-standardissa 5725) saavutetaan vähintään alla olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset.
1) Oikeellisuus (trueness) kuvaa hyväksytyn referenssiarvon ja suuren mittaustulosjoukon tulosten keskiarvon läheisyyttä, ja se ilmaistaan tavallisesti systemaattisena virheenä (bias, systematic error).
2) Täsmällisyys eli toistotarkkuus (precision) ilmaisee keskenään riippumattomien mittaustulosten läheisyyttä. Mittana käytetään keskihajontaa eli standardipoikkeamaa.
3) Toteamisrajalla (limit of detection) tarkoitetaan pienintä pitoisuutta, jolla voidaan luotettavasti todeta, sisältääkö näyte tutkittavaa yhdistettä vai ei.
Määritysmenetelmän herkkyydestä riippumatta tulokset on esitettävä käyttämällä yhtä montaa desimaalia kuin liitteen I taulukoissa 2 ja 3 esitetyissä muuttujien raja-arvoissa on käytetty.
| Muuttuja | Oikeellisuus % raja-arvosta | Täsmällisyys % raja-arvosta | Toteamisraja % raja-arvosta |
| Antimoni | 25 | 25 | 25 |
| Arseeni | 10 | 10 | 10 |
| Bentseeni | 25 | 25 | 25 |
| Bentso(a)pyreeni | 25 | 25 | 25 |
| Boori | 10 | 10 | 10 |
| Bromaatti | 25 | 25 | 25 |
| Kadmium | 10 | 10 | 10 |
| Kromi | 10 | 10 | 10 |
| Kupari | 10 | 10 | 10 |
| Syanidit | 10 | 10 | 10 |
| 1,2-dikloorietaani | 25 | 25 | 10 |
| Fluoridi | 10 | 10 | 10 |
| Lyijy | 10 | 10 | 10 |
| Elohopea | 20 | 10 | 10 |
| Nikkeli | 10 | 10 | 10 |
| Nitraatti (NO3-) | 10 | 10 | 10 |
| Nitriitti (NO2-) | 10 | 10 | 10 |
| Torjunta-aineet | 25 | 25 | 25 |
| Polysykliset aro maattiset hiilivedyt | 25 | 25 | 25 |
| Seleeni | 10 | 10 | 10 |
| Tetrakloorieteeni | 25 | 25 | 10 |
| Trikloorieteeni | 25 | 25 | 10 |
| Trihalometaanit | 25 | 25 | 10 |
| Alumiini | 10 | 10 | 10 |
| Ammonium (NH4+) | 10 | 10 | 10 |
| Kloridi | 10 | 10 | 10 |
| Mangaani | 10 | 10 | 10 |
| Rauta | 10 | 10 | 10 |
| Sulfaatti | 10 | 10 | 10 |
| Natrium | 10 | 10 | 10 |
| Hapettuvuus | 25 | 25 | 10 |
| pH | 0,2 pH-yksikköä | 0,2 pH-yksikköä |
3. Muuttujat, joille ei ole esitetty määritysmenetelmää
Haju
Maku
Väri
Sameus: oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja 25 %
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)