1009/2012

Annettu Turussa 5 päivänä marraskuuta 2009 ja 12 päivänä marraskuuta 2010

Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta

Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti

kumotaan kirkkojärjestyksen (1055/1993) 5 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 22 luvun 5 §:n 2 momentti,

muutetaan 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 5 §:n 1 momentin 3 kohta, 6 luku, 13 luvun 3 §:n 2 momentti sekä 23 luvun 5 §:n 1 momentti sekä

lisätään 23 luvun 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

5 luku

Pappisvirka

2 §

Papiksi vihittävän tulee olla


2) suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi; sekä


5 §

Papiksi voidaan vihkiä henkilö, joka


3) on kutsuttu kirkon lähetysjärjestön tai 6 luvun 38 §:ssä mainituin edellytyksin muun kristillisen yhteisön palvelukseen; tai


6 luku

Henkilöstö

A. Virkoja koskevat yleiset säännökset
1 §

Seurakunnassa tulee olla kirkkoherran, kanttorin ja diakonian virka. Kanttorin ja diakonian virka voidaan kirkkolain 6 luvun 52 §:ssä sanotuilla perusteilla tuomiokapitulin suostumuksella perustaa tai muuttaa osa-aikaiseksi taikka tuomiokapitulin päättämäksi määräajaksi jättää täyttämättä tai täyttää määräajaksi osa-aikaisena.

Seurakunnassa voi olla kirkkoherran viran lisäksi papin virkoina kappalaisen ja seurakuntapastorin virkoja. Muita virkoja seurakunnassa on sen mukaan kuin kirkkovaltuusto päättää.

Seurakuntayhtymässä voi papin virkoina olla seurakuntapastorin virkoja. Muita virkoja seurakuntayhtymän seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä on sen mukaan kuin yhteinen kirkkovaltuusto päättää, jollei toisin säädetä tai seurakuntayhtymän perussäännössä kirkkolain 11 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisesti toisin määrätä.

Kahdella tai useammalla samaan hiippakuntaan kuuluvalla seurakunnalla voi olla yhteinen kirkkoherran virka. Tuomiokapituli päättää yhteisen kirkkoherran viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Kahdella tai useammalla samaan hiippakuntaan kuuluvalla seurakunnalla voi olla myös yhteinen kanttorin, diakonian tai seurakunnan taloushallinnon johtotehtäviä koskeva virka, joiden osalta asianomaiset seurakunnat tekevät vastaavat päätökset.

Seurakunnan ja seurakuntayhtymän lehtorin viroista on säädetty tämän luvun 30–34 §:ssä.

2 §

Tuomiokapitulissa on virkoja sen mukaan kuin hiippakuntavaltuusto päättää, jollei toisin säädetä.

Kirkkohallituksessa on virkoja sen mukaan kuin kirkkohallitus päättää, jollei toisin säädetä.

Kirkkolain 6 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitettuja määräaikaisia virkasuhteita ovat:

1) kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan virkasuhteet, joissa toimikausi on enintään viisi vuotta ja joissa virkasuhteeseen voidaan valita yhteensä enintään 10 vuodeksi. Erityisestä syystä tutkijan toimikautta voidaan jatkaa korkeintaan yhdellä vuodella;

2) kirkkohallituksen palveluksessa ulkomailla palvelevan siirtolaispapin tai turistipapin virkasuhteet, joissa toimikausi kyseisessä virassa on enintään neljä vuotta ja joissa virkasuhteeseen voidaan valita yhteensä enintään 12 vuodeksi.

3 §

Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito.

Ilmoituksessa, joka koskee viran tai muun palvelussuhteen haettavana tai avoimena olemista, on mainittava mahdollisista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista sekä työtehtävien edellyttämästä taikka palvelukseen otettaessa eduksi luettavasta kielitaidosta.

4 §

Seurakunnan kirkkoherralta vaaditaan yksikielisessä seurakunnassa sen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kaksikielisessä seurakunnassa vaaditaan seurakunnan enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa.

Muun kuin suomenkielisen tai ruotsinkielisen taikka kaksikielisen seurakunnan kirkkoherran kielitaitovaatimuksista määrää tuomiokapituli.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli päättää saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaan tai osittain kuuluvan kaksikielisen seurakunnan kirkkoherran kielitaitovaatimuksista. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli päättää Ahvenanmaan maakunnan alueella toimivan seurakunnan kirkkoherran kielitaitovaatimuksista.

4 a §

Kirkollishallinnon muulta henkilöstöltä, jolta edellytetään määrättynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, edellytetään yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kaksikielisessä viranomaisessa vaaditaan viranomaisen virka-alueen enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Näistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa johto- tai kielisäännöllä, jos työtehtävät sitä edellyttävät tai jos eri kielten käyttämistä edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii taikka vaatimuksista poikkeamiselle on muita erityisiä syitä.

Kirkollishallinnon muulta kuin 1 momentissa tarkoitetulta henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta määrätään johtosäännössä tai kielisäännössä.

4 b §

Kielisääntö hyväksytään samassa järjestyksessä kuin johtosääntö. Kaksikielisessä seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä määräykset 4 a §:ssä tarkoitetuista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on otettava kielisääntöön.

4 c §

Täytettäessä virkaa tai muuta palvelussuhdetta seurakunnassa, joka kuuluu kokonaan tai osittain saamelaisten kotiseutualueeseen, saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi.

5 §

Suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan siten kuin suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetään.

6 §

Kanttorinvirka voidaan perustaa piispainkokouksen määrittelemää laajaa yliopistotutkintoa, ylempää korkeakoulututkintoa tai muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttäväksi viraksi. Tuomiokirkkoseurakunnassa tulee olla laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorinvirka.

Piispainkokous päättää kanttorin ja diakonian viran kelpoisuusvaatimuksena olevasta tutkinnosta. Se voi tarvittaessa antaa määräyksiä seurakunnan muuhun kristilliseen kasvatus-, opetus- ja sielunhoitotyöhön otettavalta viranhaltijalta vaadittavasta tutkinnosta.

7 §

Tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen viran kelpoisuusvaatimuksista ja viranhaltijan tehtävistä määrätään tarvittaessa tuomiokapitulin virkojen osalta tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen virkojen osalta kirkkohallituksen antamissa johtosäännöissä.

8 §

Jollei ohje- tai johtosäännöllä toisin määrätä, myöntää:

1) kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto virkavapauden ja vuosiloman seurakunnan muun kuin papin viran haltijalle;

2) yhteinen kirkkoneuvosto virkavapauden, vuosiloman ja vapaa-ajan kaikille seurakuntayhtymän viranhaltijoille;

3) kirkkoherra vuosiloman ja vapaa-ajan sekä enintään kahden kuukauden pituisen virkavapauden seurakunnan papin viran haltijalle;

4) tuomiokapituli:

a) vuosiloman, virkavapauden ja vapaa-ajan kirkkoherralle;

b) yli kahden kuukauden virkavapauden seurakunnan muulle papin viran haltijalle;

c) virkavapauden ja vuosiloman tuomiokapitulin viranhaltijalle;

5) kirkkohallitus virkavapauden ja vuosiloman kirkkohallituksen viranhaltijalle.

9 §

Jos seurakunnan papin viran haltija pyytää virkavapautta kahta kuukautta pitemmäksi ajaksi muun kuin sairauden tai perhevapaan vuoksi, hänen on liitettävä hakemukseensa kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston lausunto.

Papin viran haltijan virkavapautta ja vuosilomaa koskevasta kirkkoherran päätöksestä on ilmoitettava kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle sekä lääninrovastille ja tuomiokapitulille.

Seurakuntayhtymän papin viran haltijan nimikirjaan merkittävästä virkavapaudesta on ilmoitettava tuomiokapitulille.

B. Virkoja koskevat erityiset säännökset
10 §

Kirkkoherran tai kappalaisen virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon suorittanut pappi. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirkaa hakevalta vaaditaan ylempi pastoraalitutkinto. Kirkkoherran virkaan vaaditaan lisäksi seurakuntatyön johtamisen tutkinto.

11 §

Pastoraalitutkinnon suorittamisen edellytyksenä on, että pappi on sitä ennen vähintään kaksi vuotta hoitanut papin tai lehtorin virkaa, toiminut teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai uskonnonopettajana oppilaitoksessa tai ollut tuomiokapitulin oikeuttamana pappina tai lehtorina yhdistyksen, yhteisön, säätiön tai laitoksen palveluksessa sekä käyttäytynyt moitteettomasti.

12 §

Pastoraalitutkinto, ylempi pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto suoritetaan tuomiokapitulissa. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset näistä tutkinnoista.

13 §

Kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Kirkkoherran tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti.

Kirkkoherra vastaa kirkkoherranviraston toiminnasta ja seurakunnan arkistosta.

Kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että kirkkoherran alainen viranhaltija tai työntekijä toimii päätöksessä mainittujen kirkkoherran alaisten muiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden esimiehenä.

Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa.

Mitä kirkkoherran tehtävistä säädetään tai määrätään, koskee myös sitä, joka määrätään virkaa hoitamaan.

C. Kirkkoherranvaali
14 §

Kirkkoherran viran tultua avoimeksi tuomiokapitulin on julistettava virka julkisesti haettavaksi 30 päivän hakuajalla tuomiokapitulin ilmoitustaululla. Lisäksi virka on ilmoitettava ainakin yhdessä valtakunnallisessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella tai sähköisellä ilmoituksella.

Tuomiokapituli voi päättää enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, ettei virkaa julisteta haettavaksi, jos:

1) on pantu vireille kysymys seurakunnan liittämisestä toiseen seurakuntaan;

2) tuomiokapituli muuten katsoo seurakuntaa koskevien järjestelyjen voivan aiheuttaa sen, että virka siellä tulee tarpeettomaksi;

3) siihen muuten on erityinen syy.

15 §

Hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tulee viivytyksettä tutkia hakijoiden kelpoisuus virkaan ja tehdä vaaliehdotus, jollei se päätä menetellä kirkkolain 6 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti. Tuomiokapituli voi ennen vaaliehdotuksen tekemistä pyytää kirkkoneuvostolta tai seurakuntaneuvostolta lausunnon virkaan kelpoisista hakijoista.

Ehdollepanossa on kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista vaalisijoille asetettava kolme siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan, ottaen huomioon viran erityiset tarpeet.

16 §

Vaaliehdokkaaksi kelpoinen ei ole hakija:

1) joka ei täytä 6 luvun 10 §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia;

2) joka on pidätetty pappisviran toimittamisesta;

3) joka on hakijana toiseen kirkkoherran virkaan paitsi tämän luvun 24 §:ssä mainituissa tapauksissa;

4) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset.

17 §

Tuomiokapitulin on tehdessään vaaliehdotuksen todettava, ketkä sen ulkopuolelle jääneistä hakijoista ovat kelpoisia ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi.

Ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi kelpoinen on viran kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija, joka ennen hakuajan päättymistä on vähintään viisi vuotta hoitanut papin virkaa tai ollut muussa 6 luvun 11 §:ssä mainitussa virassa tai tehtävässä.

18 §

Hakija saa peruuttaa hakemuksensa ennen kuin vaaliehdotus on tehty. Tuomiokapituli voi erityisestä syystä hyväksyä myöhemmin tehdyn peruutuksen.

Ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi kelpoinen hakija saa peruuttaa hakemuksensa ennen viimeistä vaalinäytepäivää. Tuomiokapitulin on ilmoitettava peruutuksesta vaalilautakunnalle.

19 §

Kun vaaliehdotus on saanut lainvoiman, tuomiokapituli määrää, milloin vaali on toimitettava, ja ryhtyy muutoinkin tarvittaviin toimiin vaalin suorittamiseksi. Jos vain yksi on asetettu ehdolle, tuomiokapituli antaa hänelle viranhoitomääräyksen virkaan.

Tuomiokapituli määrää vaalisijalle asetetut peräkkäisinä sunnuntaipäivinä toimittamaan vaalinäytteenä päiväjumalanpalveluksen tuomiokapitulin määräämässä kirkossa. Kaksikielisessä seurakunnassa jumalanpalvelus toimitetaan kummallakin kielellä. Tuomiokapituli voi erityisestä syystä vapauttaa vaalisijan saaneen jumalanpalveluksen toimittamisesta.

20 §

Tuomiokapituli lähettää kirkkoherralle kuulutuksen, jossa seurakunnalle ilmoitetaan vaalisijoille asetetut, heidän ansionsa, päivät, joina he toimittavat jumalanpalveluksen sekä vaalin alkamispäivä. Kuulutuksessa on mainittava myös ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi kelpoisten hakijoiden nimet.

Kuulutus on kaksi viikkoa ennen ensimmäistä vaalinäytepäivää pantava seurakunnan ilmoitustaululle ja pidettävä siinä vaalitoimituksen päättymiseen asti.

21 §

Jollei pappi ole toimittanut tämän luvun 19 §:n 2 momentissa mainittua jumalanpalvelusta eikä hän viimeistään seuraavana tiistaina esitä tuomiokapitulille hyväksyttävää syytä tähän, hänet poistetaan vaaliehdotuksesta. Jos menettelylle on ollut hyväksyttävä syy, pappi säilyttää vaalisijansa toimittamatta jumalanpalvelusta.

Tuomiokapitulin on keskeytettävä vaali, jos joku vaalisijalle asetetuista menettää vaalikelpoisuutensa ennen kuin viranhoitomääräys virkaan on annettu. Tuomiokapitulin tulee tällöin muuttaa vaaliehdotusta, jollei äänestys ole jo tapahtunut ja jonkun muun pitäisi vaalin tuloksen mukaan saada viranhoitomääräys.

22 §

Jos vaaliehdotus on jäänyt vajaaksi ja ehdollepanon ulkopuolelle on jäänyt kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita, jotka ilmoittavat pysyvänsä hakemuksessaan, tuomiokapitulin tulee tehdä uusi vaaliehdotus.

23 §

Kun kirkkoherranvaali on saanut lainvoiman, tuomiokapitulin tulee antaa viranhoitomääräys kirkkoherran virkaan sille, joka vaalissa on saanut enimmät äänet, ylimääräiselle vaaliehdokkaalle kuitenkin vain, jos hän on saanut kirkkolain 8 luvun 1 §:n 3 momentissa säädetyn äänimäärän.

24 §

Vaaliehdokkaalla, joka vaalin tuloksen mukaan saisi viranhoitomääräyksen kirkkoherran virkaan, on oikeus hakea toista papin virkaa, jos viranhoitomääräystä ei ole annettu kolmen kuukauden kuluessa vaalin toimittamisesta. Jos hän saisi viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, hänen on viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, minkä viran hän ottaa vastaan.

Muulla vaaliehdokkaalla on oikeus hakea toista papin virkaa, kun vaali on toimitettu. Hän pysyy kuitenkin ehdolla ensiksi hakemaansa virkaan, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos hän saisi viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, asiassa menetellään siten kuin 1 momentissa säädetään.

D. Kappalaisen valitseminen
25 §

Kappalaisen viran haettavaksi julistamiseen sovelletaan, mitä tämän luvun 14 §:ssä säädetään kirkkoherran viran haettavaksi julistamisesta.

Kappalaisen viran hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tulee viivytyksettä tehdä päätös hakijoiden kelpoisuudesta virkaan ja antaa hakijoista seurakunnalle lausunto, jollei se päätä menetellä kirkkolain 6 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti. Lausunnossa hakijoita arvioidaan heidän osoittamansa kyvyn ja taidon perusteella sekä ottaen huomioon seurakunnan tarpeet.

Kappalaisen virkaan kelpoinen ei ole hakija:

1) joka ei täytä tämän luvun 10 §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia;

2) joka on pidätetty pappisviran toimittamisesta;

3) joka on hakijana kirkkoherran virkaan paitsi tämän luvun 24 §:ssä mainituissa tapauksissa;

4) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitoon tarvittavat edellytykset.

26 §

Tuomiokapituli lähettää seurakunnalle kappalaisen viran kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden hakemukset ja oman lausuntonsa. Tämän jälkeen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun heistä. Kappeliseurakunnan kappalaisen valitsee kuitenkin kappelineuvosto.

Jos hakuajan päättyessä on vain yksi viran kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija, tuomiokapitulin on kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston tai kappelineuvoston pyynnöstä julistettava virka uudelleen haettavaksi.

Jos uudella hakuajalla ei tule virkaan uutta kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa, tuomiokapituli antaa kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston tai kappelineuvoston pyynnöstä ainoalle hakijalle viranhoitomääräyksen virkaan. Muussa tapauksessa tuomiokapituli päättää, että viran täyttämismenettely raukeaa.

Viran täyttämismenettelyn rauettua virka on julistettava haettavaksi vuoden kuluessa hakuajan päättymisestä lukien.

27 §

Kappalaisen viran hakemusasiakirjat ja ote kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston taikka kappelineuvoston pöytäkirjasta on viipymättä toimitettava tuomiokapitulille. Pöytäkirjan otteeseen on liitettävä ilmoitus siitä, milloin päätös valitusosoituksineen on annettu tiedoksi hakijoille.

Jos virkaan valittu saisi viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, hänen on viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, minkä viran hän ottaa vastaan. Jos hän peruuttaa hakemuksensa, virka on julistettava uudelleen haettavaksi, jollei kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai kappelineuvosto menettele kirkkolain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti.

Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston taikka kappelineuvoston päätöksen saatua lainvoiman tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen virkaan valitulle.

Jos äänet ovat vaalissa menneet tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jollekin eniten ääniä saaneista hakijoista ottaen huomioon tämän luvun 25 §:ssä mainitut perusteet.

E. Kanttorin virka
28 §

Kanttorin tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Hän vastaa musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa, opettaa rippikoulussa, hoitaa muutenkin musiikkikasvatustyötä ja edistää musiikin käyttöä seurakunnan toiminnassa. Kanttori vastaa myös seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta.

29 §

Kirkkohallitus voi antaa kelpoisuuden kanttorin virkoihin henkilölle, jolla on virkaan vaadittavaa tutkintoa vastaavat tiedot ja taidot.

F. Lehtorin virka
30 §

Tuomiokapituli voi hakemuksesta myöntää oikeuden toimia lehtorina henkilölle, joka on yliopistossa suorittanut sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt lehtorin viran kelpoisuusvaatimukseksi. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset hakemukseen liitettävistä asiakirjoista.

Tuomiokapitulin tulee tutkia hänen sopivuutensa seurakunnan palvelukseen noudattaen soveltuvin osin, mitä papiksi vihittävästä on määrätty.

Lehtorina pidetään henkilöä, joka tuomiokapitulin antaman viranhoitomääräyksen perusteella on seurakunnan tai seurakuntayhtymän taikka kirkkolain 6 luvun 8 §:ssä tarkoitetun lehtorin viran haltija tai tuomiokapitulin oikeuttamana on tämän luvun 38 §:ssä tarkoitetun yhteisön palveluksessa.

31 §

Lehtorin tehtävänä on hoitaa seurakunnassa kristillistä kasvatus-, opetus- ja sielunhoitotyötä sekä osallistua muuhun seurakuntatyöhön. Lehtorin oikeudesta saarnata jumalanpalveluksessa, jakaa ehtoollista ja toimittaa konfirmaatio määrätään 2 luvun 6 ja 12 §:ssä sekä 3 luvun 5 §:ssä.

32 §

Seurakunnassa voi olla vakinaisia ja ylimääräisiä lehtorin virkoja. Ylimääräisiä lehtorin virkoja voi olla myös seurakuntayhtymässä.

Vakinaisen lehtorin viran hakijalta vaaditaan, että hän on suorittanut tämän luvun 10 §:ssä mainitun tutkinnon. Tutkinnon suorittamisen edellytyksistä on soveltuvin osin voimassa mitä tämän luvun 11 §:ssä säädetään.

33 §

Vakinaisen lehtorin viran täyttämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kappalaisen viran täyttämisestä tämän luvun 25–27 §:ssä säädetään.

Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto täyttää ylimääräisen lehtorin viran ja pyytää valitulle tuomiokapitulilta viranhoitomääräyksen.

34 §

Lehtori kuuluu hiippakuntaan, jonka tuomiokapitulilta hän on saanut nimityksen tai viranhoitomääräyksen taikka oikeuden toimia kristillisen yhdistyksen tai muun yhteisön palveluksessa. Seurakuntayhtymän palveluksessa olevan lehtorin kuulumisesta hiippakuntaan sekä lehtorin kuulumisesta rovastikuntaan on voimassa, mitä 5 luvun 10 §:n 2 ja 3 momentissa on papista säädetty.

G. Seurakuntien yhteiset virat
35 §

Aloitteen yhteisen kirkkoherran, kanttorin, diakonian tai seurakunnan taloushallinnon johtotehtäviä koskevan viran perustamisesta voi tehdä kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai tuomiokapituli.

Kustannusten jakoperusteet vahvistetaan viran perustamisesta päätettäessä.

36 §

Yhteisen kirkkoherran vaali toimitetaan noudattaen soveltuvin kohdin kirkkoherranvaalista annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Äänestys toimitetaan ja vaalinäyte annetaan kaikissa niissä seurakunnissa, joissa kirkkoherran virka on yhteisenä.

37 §

Seurakuntien kirkkoneuvostot tai seurakuntaneuvostot päättävät yhteisessä kokouksessa yhteistä kirkkoherran, kanttorin, diakonian tai seurakunnan taloushallinnon johtotehtäviä koskevan viran täyttöä ja virkaa koskevista asioista, jollei erikseen toisin säädetä tai määrätä. Jos seurakuntien kirkkoherran virka ei ole yhteinen, puheenjohtajana toimii väkiluvultaan suurimman seurakunnan kirkkoherra.

H. Muissa yhteisöissä toimivat papit ja lehtorit
38 §

Tuomiokapituli voi hakemuksesta antaa papille tai lehtorille oikeuden toimia pappina tai lehtorina kristillisen yhdistyksen, yhteisön, säätiön tai laitoksen palveluksessa. Papille annettavan oikeuden edellytyksenä on lisäksi, että hän on pappina palvellut seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä vähintään kaksi vuotta, jollei hakemuksessa ole kysymys palvelusta kirkon lähetysjärjestössä tai jollei muutoin ole olemassa painavia syitä.

13 luku

Seurakuntajaon muuttaminen

3 §

Tuomiokapituli antaa siirretylle papille ja lehtorille viranhoitomääräyksen. Kirkkoneuvosto tai 7 §:ssä mainittu järjestelytoimikunta ottaa muut siirretyt viranhaltijat ja sijoittaa siirretyt työntekijät tehtäviinsä.

23 luku

Täydentäviä määräyksiä

2 §

Viranhakuilmoituksen julkaisemisesta säädetään kirkkolain 6 luvun 10 §:ssä.

5 §

Sen, jonka kirkkolain 25 luvun 12 §:ssä tarkoitettu seurakunta on kutsunut vakinaiseksi papikseen, on lähetettävä tuomiokapitulille selvitys siitä, että hänet on vihitty papiksi, sekä ansioluettelonsa tai muu oikeaksi todistettu kertomus aikaisemmasta toiminnastaan. Jos tuomiokapituli pitää häntä virkaan sopivana, hänelle on annettava siihen viranhoitomääräys.



Tämä päätös tulee voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen 5 päivänä marraskuuta 2009 hyväksymä kirkkolain muutos.

Turussa 12 päivänä marraskuuta 2010

Kirkolliskokouksen puolesta


Kari Mäkinenarkkipiispa


Katri Kuuskoskikirkolliskokouksen pääsihteeri

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.