66/2012

Annettu Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2012

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 29 §:n 4 momentti, 32 ja 40 § sekä 49 c §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 32 § asetuksissa 662/2007 ja 246/2009, 40 § asetuksessa 251/2011 ja 49 c §:n 1 momentti asetuksessa 1370/2009,

seuraavasti:

29 §
Viljelyn monipuolistaminen

Tilan ympäristötukikelpoisille peltolohkoille suunniteltu kasvinvuorotus on esitettävä maatilalle sitoumuskauden loppuun asti laadittavassa kirjallisessa viljelykiertosuunnitelmassa. Suunnitelmassa on esitettävä peruslohkoittain jokaisella lohkolla viljeltäväksi suunniteltu kasvilaji jokaisen sitoumusvuoden aikana. Suunnitelma on ohjeellinen ja siitä voidaan tarvittaessa poiketa. Suunnitelma on tehtävä ensimmäisenä sitoumusvuonna kesäkuun loppuun mennessä. Jos vuonna 2007 tai 2008 ympäristötukeen sitoutunut viljelijä jatkaa sitoumustaan vuoden 2013 loppuun asti, jatkoaikaa koskeva suunnitelma on tehtävä jatkoajan ensimmäisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

32 §
Ravinnetaseet

Viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Lisäksi maatilalle on laadittava "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma". Suunnitelmaan kuuluu toisen, neljännen ja kuudennen sitoumusvuoden jälkeen tehtävä arvio ravinnetaseesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä. Jos lohkolla typen ylijäämän ja käytettyjen typpiravinnemäärien suhde on kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana kasvanut vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos lohkolla fosforin ylijäämän ja käytettyjen fosforiravinnemäärien suhde on kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana kasvanut vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos typen ylijäämän ja käytettyjen typpiravinnemäärien suhde on kasvanut huomattavasti, kuitenkin vähintään 40 prosenttiyksikköä, typpilannoitusta on vähennettävä 20 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos fosforin ylijäämän ja käytettyjen fosforiravinnemäärien suhde on kasvanut huomattavasti, kuitenkin vähintään 40 prosenttiyksikköä, fosforilannoitusta on vähennettävä 4 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna.

Arvio ravinnetaseesta on tehtävä uudelleen neljännen sitoumusvuoden jälkeen kolmannen ja neljännen sitoumusvuoden typen ja fosforin ylijäämiä ja käytettyjä typpi- ja fosforiravinnemääriä vertaamalla ja toteutettava vastaavat typpi- ja fosforilannoitusmäärien vähentämiset viidentenä sitoumusvuonna. Arvio ravinnetaseesta on tehtävä myös kuudennen sitoumusvuoden jälkeen vertaamalla viidennen ja kuudennen sitoumusvuoden typen ja fosforin ylijäämiä ja käytettyjä typpi- ja fosforiravinnemääriä ja toteutettava vastaavat typpi- ja fosforilannoitusmäärien vähentämiset seitsemäntenä sitoumusvuonna. Tarvittavat typpi- tai fosforilannoitusmäärien vähentämiset on tehtävä maatilalla noudatettavista 11—14 tai 24 §:ssä tarkoitetuista lannoitusehdoista. Fosforilannoituksen vähennystä ei edellytetä, jos lohkolla toteutettava fosforintasaus on kesken kolmantena, viidentenä tai seitsemäntenä sitoumusvuonna. Jos ylijäämä on negatiivinen toisena, neljäntenä tai kuudentena sitoumusvuonna, lannoituksen vähentämistä ei edellytetä.

Lohkokohtaisella peltotaseella tarkoitetaan peruslohkolle lannoitteissa ja karjanlannassa ja muissa orgaanisissa lannoitteissa levitettyjen ravinteiden ja sadon mukana peruslohkolta poistettujen ravinteiden erotusta. Taselaskelmat on tehtävä typestä ja fosforista. Peltotase on laadittava kultakin kasvukaudelta kunkin sitoumusvuoden loppuun mennessä. "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma" on tehtävä toisen, neljännen ja kuudennen sitoumusvuoden loppuun mennessä.

Ravinnetaselaskenta on tehtävä peltoviljelykasveille mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Luonnonhoitopelloille ja muille satoa tuottamattomille pelloille ei laadita vuosittaista ravinnetasetta.

40 §
Valumavesien käsittelymenetelmät

Valumavesien käsittelymenetelmiä ovat säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys. Säätösalaojitus on toteutettava salaojituksena, jonka kuivatustehokkuutta voidaan säätää säätökaivojen avulla. Toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä tehdyt säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet.

49 c §
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Sopimusalueella on kasvatettava monivuotisia nurmi- tai heinäkasveja koko sopimuskauden ajan. Nurmi- tai heinäkasvusto voidaan perustaa suojakasvin kanssa tai ilman sitä sopimusta edeltävänä kasvukautena tai se voidaan perustaa ensimmäisenä sopimusvuotena. Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana. Nurmikasvusto voidaan kuitenkin uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Sopimusalueen salaojitus ja avo-ojien kunnostus on sallittua. Salaojituksen yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti ojituksen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla.



Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

  Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2012

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Vanhempi hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.