8/2012

Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2012

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) 7 §:n 2 momentin sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä ensiksi mainitun lain 7 §:n 2 momentti on laissa 275/2004:

1 §
Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta on muutoin säädetty tai määrätty, tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) tai porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) nojalla lypsykarjarakennusten uudisrakentamiseen, siihen verrattavaan laajennukseen tai laajaan peruskorjaukseen.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) vasikalla enintään 6 kuukauden ikäistä nautaa sukupuolesta riippumatta;

2) hieholla vähintään 8 kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaa;

3) lehmällä poikinutta naaraspuolista nautaa;

4) lypsylehmällä pääasiassa maidontuotantoa varten pidettävää lehmää;

5) sonnilla vähintään 6 kuukauden ikäistä urospuolista nautaa;

6) nuorkarjalla 6 - 22 kuukauden ikäisiä nautoja;

7) uudistuskarjalla maidontuotantoa varten kasvatettavaa naaraspuolista nuorkarjaa;

8) lypsykarjarakennuksella rakennusta, jossa pidetään nautaeläimiä maidontuotantoa varten;

9) parsinavetalla lämpöeristettyä lypsykarjarakennusta, jossa lehmät ovat kytkettyinä parsiin;

10) pihatolla lypsykarjarakennusta, jossa nautaeläimet voivat liikkua vapaasti syömään, makuulle ja lypsylle;

11) lämminpihatolla lämpöeristettyä pihattoa, jossa on ohjattava huoneilmasto ja sisälämpötila ympäri vuoden;

12) viileäpihatolla pihattoa, jossa on avattavat seinät ja lämpöeristetty yläpohja;

13) kylmäpihatolla lämpöeristämätöntä pihattoa, jonka seinät voivat olla osittain avoimet;

14) eläintilalla lypsykarjarakennuksessa olevaa tilaa, joka muodostuu nautaeläinten parsi- ja karsina-alueesta ruokinta- ja lantakäytävät mukaan lukien;

15) lypsyosastolla lypsyasemaa ja lehmien odotustilaa sekä siihen liittyvää käytävätilaa;

16) umpilattialla rei’ittämätöntä tasapintaista lattiaa;

17) rakolattialla ja ritilälattialla rei’itettyä lattiaa, joka läpäisee virtsaa ja lantaa;

18) viemäröidyllä lattialla harvaan rei’itettyä lattiaa, jossa on keskimäärin enintään 15 prosentin viemäröintireikäosuus ja

19) lantakäytävällä pihaton makuuparret tai makuuparren ja ruokintapöydän yhdistävää lehmien kulkuväylää, josta lanta poistuu valumalla tai se poistetaan koneellisesti.

3 §
Yleisiä vaatimuksia

Lypsykarjarakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita, eläinsuojelulakia (247/1996) ja sen nojalla annettuja eläinsuojelusäädöksiä sekä ympäristöhallinnon ympäristönsuojeluvaatimuksia.

Lypsykarjarakennusten paloturvallisuuteen sovelletaan tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (456/2010). Tuotanto ja eläinten hyvinvointi on voitava järjestää sähkökatkoksen sattuessa varasähköjärjestelmän avulla.

Lintujen pääsy lämminpihattoon ja parsinavettaan tulee estää lintuverkoilla tai vastaavalla. Viileä- ja kylmäpihatot sekä muut eläintilat johon lintujen pääsyä ei voi estää, tulee suunnitella siten, ettei linnuille ole oleskelupaikkoja ruokinta- ja juomalaitteiden yläpuolella.

4 §
Lypsykarjarakennuksen sijoitus ja kuljetusreitit

Rakennuspaikka tulee valita siten, että lypsylehmien ja hiehojen laiduntaminen tai jaloittelutarhaus voidaan järjestää.

Tehtävien liikenneväylien ja muiden liikennöitävien alueiden tulee olla paikalliskuivatettuja ja kestää suunniteltu liikennekuormitus. Maitoauton kulkureitin tulee olla eriävä lannan kuljetusreitistä. Maatilan sisäinen sekä maatilalle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne on esitettävä asemapiirroksessa.

Eläintilassa rehunkuljetusreitit ja ruokintapöydät eivät saa mennä ristiin eläinten liikkumisväylien ja lannan kuljetusreittien kanssa.

5 §
Lypsykarjarakennuksen mitoitus

Uudisrakentamisessa eläintilan huonekorkeuden tulee olla keskimäärin vähintään 2,7 metriä. Peruskorjauksessa eläintilan huonekorkeuden tulee olla riittävä eläimen kokoon nähden, kuitenkin siten, että huonekorkeus ei missään lehmän, hiehon tai sonnin oleskelualueella saa olla alle 2,2 metriä.

Tarkasteltaessa mitoitusvaatimusten täyttymistä on otettava huomioon seuraavat määrittelyt:

1) lehmä- ja muun nautaeläinparren leveys tarkoittaa parrenerottajien sisäpuolista vaakasuoraa mittaa;

2) parsinavetan parren pituus tarkoittaa ruokintapöydän tai -kourun ja parren rajaviivan ja parren ja lantakäytävän tai -kourun välisen rajaviivan etäisyyttä toisistaan;

3) pihaton makuuparren pituus tarkoittaa parren etuosan tilarajoittimen tai seinämän sisäpinnan ja parren ja lantakäytävän välisen rajaviivan etäisyyttä toisistaan;

4) karsinan pituus ja leveys mitataan karsinan seinämärakenteen sisäpinnasta.

6 §
Ikkunat ja muut valoaukot

Luonnonvalon saamiseksi eläintilassa on oltava ikkunoita tai muita niitä vastaavia valoaukkoja vähintään 5 prosenttia eläintilan lattiapinta-alasta, lukuun ottamatta tiloja, joissa nautoja pidetään tilapäisesti alle 24 tuntia esimerkiksi hoitoa tai kuljetukseen keräämistä varten. Osa ikkunoista tai muista valoaukoista voidaan sijoittaa vesikattoon. Vähintään 10 prosenttia eläintilan ikkunoista tulee olla avattavissa tai poistettavissa.

Ikkuna tai sitä vastaava valoaukko, joka on eläinten ulottuvilla, on varustettava kestävillä suojauksilla. Ikkunan tai sitä vastaavan valoaukon on oltava sellainen tai siten suojattu, että eläimet eivät voi sitä rikkoa tai itse siitä vahingoittua.

7 §
Keinovalaistus

Lypsykarjarakennuksessa on oltava sellainen keinovalaistus, että eläimet voidaan hoitaa ja tarkastaa turvallisesti ja asianmukaisesti. Valaisimet on sijoitettava ja suunnattava tarkoituksenmukaisesti siten, että ne eivät aiheuttaa häikäisyä eikä keinovalo saa olla eläimille häiritsevän voimakas. Valaisimet tulee asentaa kiinteästi ja kiinnittää sopivalle korkeudelle eläinten ulottumattomiin. Jos valaisin on erityisistä syistä eläinten ulottuvilla, sen on oltava sellainen tai se on suojattava niin, että eläimet eivät voi sitä vahingoittaa tai itse siitä vahingoittua.

Eläintilassa ja muissa kosteissa ja pölyisissä tiloissa valaisimien kotelointiluokan on oltava vähintään IP 44. Vasikoille tarkoitettujen lämpölamppujen turvaetäisyyden on oltava vähintään 500 millimetriä eläimestä tai palavasta aineista.

Valaistusvoimakkuuteen liittyvät vaatimukset esitetään liitteen taulukossa 9.

8 §
Parsinavetta

Kytkettyjen lypsylehmien ja hiehojen parren pituus ja leveys tulee sovittaa eläinten kokoon, kytkemistapaan ja kytkyen joustamiskykyyn. Kytkemislaitteen tulee olla sellainen, että eläimet voivat vaikeuksitta syödä, asettua makuulle, maata luonnollisessa asennossa ja nousta ylös nautaeläimelle ominaisella tavalla. Laite on kiinnitettävä siten, että se ei aiheuta eläimelle vahingoittumisen vaaraa. Parsien välissä on käytettävä parrenerottajaa.

Suunnittelussa on otettava huomioon, että nuorkarjaa ja sonneja ei saa pitää kytkettyinä.

Parsi- ja karsinamitoitukseen liittyvät vaatimukset on esitetty liitteen taulukoissa 1-3.

9 §
Pihatto

Pihaton lehmien ja hiehojen lukumäärä ei saa ylittää makuuparsien määrää. Lypsylehmäpaikaksi lasketaan maidontuotannossa tai ummessa oleville lehmille pohjapiirustuksessa merkityt makuuparret tai karsinapaikat.

Makuuparsien tulee olla sellaisia, että eläin pystyy menemään makuulle ja nousemaan ylös nautaeläimelle ominaisella tavalla. Makuuparsien välissä on oltava parrenerottaja. Jos lypsylehmän makuuparressa on niskapuomi tai vastaava rajoitin, se tulee kiinnittää vähintään 1,2 metrin korkeudelle parren makuualustan yläpinnasta. Niskapuomi tai rajoitin tulee sijoittaa vähintään 1,7 metrin etäisyydelle parren takareunasta. Hiehon makuuparressa niskapuomi tai vastaava rajoitin tulee sijoittaa vähintään 1,0 metrin korkeudelle ja vähintään 1,5 metrin etäisyydelle parren takareunasta ja laitteen sijainnin on oltava säädettävissä. Makuuparren parrenerottajan ja niskapuomin tai rajoittimen tulee kestää hyvin eläinten aiheuttamaa kuormitusta.

Makuuparren lattian kallistuksen lantakäytävään suuntaan on oltava 2-5 prosenttia. Jos lypsylehmän makuuparren etupäässä käytetään rintatukea, se on sijoitettava vähintään 1,75 metrin etäisyydelle parren takareunasta.

Pihatto, jossa ei ole makuuparsia, on suunniteltava siten, että lehmille ja hiehoille on järjestetty kuivikepohjainen makuualue ja erillinen ruokinta- ja lannankeräysalue.

Vähintään neljä lypsylehmää tai hiehoa on voitava samanaikaisesti kytkeä turvallista käsittelyä ja tarkastusta varten kiinni ruokinta-aitaan tai muuhun riittävän kestävään rakenteeseen.

Lehmien ja uudistuskarjan parsi- ja karsinajako sekä ryhmäkarsinoissa pidettävien eläinten määrä, ikä- ja painoluokka tulee merkitä pohjapiirrokseen.

Pihaton makuuparsien, makuualueiden ja karsinoiden sekä lantakäytävien ja eläinten muiden kulkuväylien mitoitusvaatimukset on esitetty liitteen taulukoissa 3-5.

10 §
Viileä- ja kylmäpihaton erityisvaatimuksia

Viileä- ja kylmäpihatot on suunniteltava siten, että sade, veto tai jäätyminen eivät aiheuta eläintilassa haittaa eläimille eikä eläinten hoitajille eivätkä vaikuta rakenteiden ja eläinten hoidon tai hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten laitteiden toimivuuteen ja kestävyyteen.

Ilmanvaihto on järjestettävä siten, että ilmanpoisto tapahtuu painovoimaisesti tai koneellisesti kattoaukkojen tai -hormien kautta ja korvausilma saadaan avoimen ulkoseinän tai ulkoseinän yläreunan kautta.

Avoimen kiinteäpohjaisen lantakäytävän lattiasyvyyden tulee kylmäpihatossa olla vähintään 200 millimetriä. Lantakäytävän kaltevuuden tulee olla sellainen, että nesteet valuvat virtsa- tai lietesäiliöön ja lantakäytävä pysyy kuivana. Lantakäytävän ja eläinten muun liikkumiskäytävän kaltevuus saa kuitenkin olla enintään 5 prosenttia.

Kylmäpihatossa veden kondensoituminen vesikatteen alapinnalle on estettävä riittävällä tuuletuksella sekä kosteutta imevällä katemateriaalilla tai aluskatteella. Viileäpihaton vesikattorakenteessa on oltava lämpöeristyskerros, joka tasoittaa rakennuksen lämpötilaa ja vähentää veden kondensoitumista.

Vasikkakarsinat tulee sijoittaa suojaiseen paikkaan.

11 §
Eläintilan lattia

Betoni- ja vastaavien kovapintaisten lattioiden ja makuualustojen on oltava tasaisia ja liukastumista estäviä. Lantakäytävän lattian ja avoimen lantakourun lannanpoistojärjestelmien on oltava sellaiset, että ne eivät vahingoita eläimiä.

Lantakäytävän lattia voi olla lannanpoistojärjestelmästä riippuen umpilattia tai rakolattia tai näiden yhdistelmä. Umpilattiasta virtsa ohjataan kallistuksella tai virtsakourulla virtsa- tai lietesäiliöön. Lantakäytävän pohjan tai rakolattian, ritilälattian tai viemäröidyn lattian alla olevan lantakourun on oltava niin tiivis, että lietettä ei pääse ympäristöön.

Rako- tai ritilälattiaa ei saa käyttää nautaeläinten makuualueella, vaan ainoastaan lantakäytävissä ja muissa eläinten liikkumisväylissä. Kuivikkeiden käytön mahdollistamiseksi vasikkaryhmäkarsinan makuualueen lattian on oltava kiinteäpohjainen umpi- tai viemäröity lattia.

Eläimen koon ja iän mukaiset lantakäytävien ja muiden liikunta-alueiden rakolattian palkki- ja rakoleveyden mitoitusvaatimukset esitetään liitteen taulukossa 8.

12 §
Poikimatila

Jokaista alkavaa 20 lypsylehmän ryhmää kohden on oltava vähintään yksi poikimatila. Sen tulee sijaita vedottomassa paikassa ja sinne on oltava hyvät näkö- ja kulkuyhteydet siten, että eläinten hoitaja voi vaivattomasti tarkkailla eläimiä. Poikimatilan tulee sijaita lypsyaseman läheisyydessä tai muutoin siten, että poikinut lehmä voidaan lypsää helposti. Poikimatilasta on oltava esteetön kulkuväylä ulko-ovelle.

Poikimatila voi olla yksittäis- tai ryhmäkarsina, jota voidaan muunnella ja jakaa tarvittaessa pienempiin karsinoihin.

Yksittäispoikimakarsinan pinta-alan on oltava vähintään 13 neliömetriä ja lyhimmän sivun pituuden vähintään 3,5 metriä. Karsinaseinämän korkeuden on oltava vähintään 1,3 metriä.

Ryhmäpoikimakarsinan pinta-alan on oltava vähintään 11 neliömetriä lehmää kohden ja lyhimmän sivun pituuden vähintään 3,5 metriä. Karsinaseinämän korkeuden on oltava vähintään 1,3 metriä.

Eläin on voitava kytkeä hoitotoimenpiteiden ajaksi. Poikimatilassa on oltava ruokinta- ja juomapaikka jokaista poikivaa lehmää tai hiehoa kohden.

Kuivikkeiden käytön mahdollistamiseksi poikimakarsinan makuualueella on oltava umpi- tai viemäröity lattia. Makuualueella ei saa olla lannanpoistoraappaa eikä rako- tai ritilälattiaa.

13 §
Sairaiden eläinten hoitotilat

Pihatossa on oltava vähintään yksi sairaan eläimen hoitopaikka jokaista alkavaa 25 lypsylehmän ryhmää kohden ja lisäksi yksi hoitopaikka jokaista alkavaa 40 hiehon tai muun nautaeläimen ryhmää kohden. Parsinavetassa tulee olla vähintään yksi parsi- tai karsinahoitopaikka jokaista alkavaa 40 lypsylehmää kohden ja lisäksi yksi paikka jokaista alkavaa 60 muuta nautaeläintä kohden.

Sairaan lypsylehmän hoitokarsinan pinta-alan on oltava vähintään 9 neliömetriä ja sen lyhimmän sivun pituuden vähintään 3 metriä. Karsinaseinämän korkeuden on oltava vähintään 1,3 metriä.

Sairaan hiehon ja nuorkarjan yksittäishoitokarsinan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä ja sen lyhimmän sivun pituuden vähintään 2,4 metriä. Karsinaseinämän korkeuden on oltava vähintään 1,3 metriä.

Hoitotilassa on oltava ruokinta- ja juomapaikka jokaista hoidettavaa lehmää tai hiehoa kohden. Eläin tulee voida kytkeä tarkastuksen ja hoitotoimenpiteiden ajaksi ja lehmä lypsää hoitopaikassa. Sairaskarsinan välittömässä läheisyydessä tulee olla käsienpesupaikan.

Sairaiden eläinten hoitotila-alueelta on oltava esteetön kulkuväylä ulko-ovelle. Tämä väylä ei saa mennä ruokintapöydän poikki. Sairastilat on merkittävä pohjapiirrokseen.

Kuivikkeiden käytön mahdollistamiseksi sairaskarsinan makuualueen lattian on oltava umpi- tai viemäröity lattia. Makuualueella ei saa olla lannanpoistoraappaa eikä rako- tai ritilälattiaa.

14 §
Karanteenitila

Jos karanteenitila tehdään, se ei saa olla suoraan yhteydessä muihin eläintiloihin. Karanteenitilassa tulee olla muista tiloista erillinen ilmanvaihto ja lannanpoisto. Eläintilan sisäpintojen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa.

Karanteenitilan parret ja karsinat varusteineen on mitoitettava tilaan tulevien nautojen koon perusteella. Karanteenitilan eläinpaikkojen mitoitusvaatimukset ovat samat kuin muussa eläintilassa.

15 §
Ruokintatila

Pihatossa jokaiselle eläimelle on järjestettävä riittävästi tilaa ruokintapaikalle. Ruokintapaikan tulee olla rauhallinen ja muotoiltu siten, että lanta ei pääse likaamaan eläinten rehua. Ruokinta-aidan on oltava sellainen, että eläimet voivat luonnollisella tavalla ja häiritsemättä syödä tarpeensa mukaan.

Pihatossa ja ryhmäkarsinassa ruokintapöydän tai -kourun pohjatason on oltava vähintään 100 millimetriä korkeammalla kuin sorkkapalli tai lantakäytävän lattiataso. Jos sorkkapallia ei ole, mainittu korkeus lasketaan lantakäytävästä. Parsinavetassa ruokintapöydän tai -kourun tulee olla vähintään 200 millimetriä korkeammalla kuin parsilattia.

Ruokintapaikan leveyden mitoitusvaatimukset esitetään liitteen taulukossa 6.

16 §
Juomapaikat

Kaikkien eläinten saatavilla on aina oltava puhdasta ja sulaa juomavettä. Juoma-astia voi olla juomakuppi tai -allas.

Käytettäessä automaattisesti toimivia juomakuppeja, kuppeja on oltava vähintään yksi jokaista alkavaa 6 lypsylehmän ryhmää kohden ja vähintään yksi jokaista alkavaa 20 hiehon tai muun nautaeläimen ryhmää kohden. Parsinavetassa on oltava vähintään yksi juomakuppi 2 lehmää tai hiehoa kohden.

Pihaton juoma-altaat on sijoitettava eläintilaan tasaisesti ja siten, että niiden edessä on vähintään 3 metriä esteetöntä liikkumatilaa lehmille ja hiehoille. Juoma-altaan yläreunan tulee olla vähintään 400 millimetriä lattiatason yläpuolella ja altaan syvyys saa olla enintään 400 millimetriä. Altaan reunaa tulee olla lehmää tai hiehoa kohden vähintään 100 millimetriä. Lehmän tai hiehon kävelymatka juoma-altaalle ei saa olla yli 50 metriä.

Lehmän juoma-kuppiin johdettavan veden virtauksen on oltava vähintään 10 litraa minuutissa ja hiehon tai muun nuorkarjan juomakupin vähintään 5 litraa minuutissa. Alle 200 litran lypsylehmille tarkoitettuun juoma-altaaseen johdettavan veden virtauksen on oltava vähintään 20 litraa vettä minuutissa ja yli 200 litran altaaseen vähintään 10 litraa minuutissa.

Viileä- ja kylmäpihatoissa juomakuppien tai -altaiden tulee olla lämmitettävissä. Juomaveden lämmittäminen sähkökatkojen aikana on oltava järjestettävissä varasähköjärjestelmällä.

17 §
Eläintilan ilmanlaatu

Eläintilojen ilmanvaihtosuunnittelussa on otettava huomioon liitteen taulukon 7 mukaiset ilmanvaihdon enimmäis- ja vähimmäismäärät sekä ilmanvaihdon riittävyys myös kostealla ja helteisellä säällä. Eläimille haitallisten kaasujen ja epäpuhtauksien pitoisuudet eivät saa jatkuvasti ylittää seuraavia raja-arvoja:

 a) hiilidioksidi 3 000 ppm;

 b) ammoniakki 10 ppm;

 c) rikkivety 0,5 ppm ja

 d) orgaaninen pöly 10 mg/m3

Lypsykarjarakennuksen ilmanvaihtosuunnittelussa on otettava huomioon, että eläintilan sisälämpötilan on oltava vähintään +2 °C. Viileäpihaton ilmanvaihdon ja lämpötilan on oltava hallittavissa myös pitkän kylmäjakson aikana.

Jos eläintilassa, jossa pidetään vasikoita, on koneellinen ilmanvaihto, tulee olla käytössä hälytyslaitteisto, joka varoittaa eläinten hoitajaa liian alhaisesta tai liian korkeasta ilman lämpötilasta, sähkökatkosta ja hälytyslaitteiston viasta.

18 §
Lypsyosasto

Lypsyosaston on oltava rakenteiltaan ja pintamateriaaleiltaan sellainen, että se voidaan puhdistaa ja desinfioida helposti. Lypsyosaston lattia ei saa olla liukas. Ulosteet ja jätevedet tulee voida poistaa lypsyasemalta ja sen odotustilasta tehokkaasti.

Lypsyasema on mitoitettava lypsylehmien lukumäärän ja lypsämistehokkuuden mukaan.

Lypsyaseman edessä on oltava lypsyyn tuleville lehmille kokooma- ja odotustilaa 1,5 m2 lehmää kohden. Tämän tilan lattian pinnan tulee olla liukastumiseen estävä ja lattiakaltevuus saa olla enintään 5 %. Kokooma- ja odotustila on mitoitettava lypsyaseman kapasiteetin mukaan, kuitenkin niin että lehmän odotusaika ei ylitä yhtä tuntia. Kokooma- ja odotustila voi alle 60 lypsylehmän yksikössä olla osa eläintilan liikunta-aluetta, mutta suuremmissa yksiköissä sen on aina oltava erillinen tila.

Lypsyosasto ja automaattilypsyasema voidaan sijoittaa viileään eläintilaan, jos se voidaan suojata vedolta ja lämmittää tarvittaessa niin, että jäätymisriskiä ei ole. Automaattilypsyjärjestelmässä lypsyaseman liikennejärjestelyt on suunniteltava järjestelmän vaatimusten mukaisesti.

19 §
Maitohuone

Maidonhuoltotilojen tulee olla lämpöeristettyjä ja niiden huoneilmasto säädettävissä.

Maitohuone ei saa olla suoraan yhteydessä eläintiloihin tai muihin sellaisiin tiloihin, joista voi siirtyä lantaa tai likaa maidonkäsittelytiloihin. Maidonkäsittelytilat voivat olla suoraan yhteydessä lypsyasemaan, jos lypsyasema on erotettu eläintiloista, tai jos ilmavirta on maitohuoneesta eläintilaan päin.

Maitohuoneen seinien ja lattioiden on oltava sellaisia, että ne voidaan puhdistaa ja desinfioida helposti. Maitohuoneen jätteiden ja jätevesien poiston on oltava tehokas.

20 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta 2012.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen (6/2002) mukaisen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liite 2.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

  Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2012

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Suunnittelija
Kjell Brännäs

Liite

Taulukko 1. Parsinavetan parsimitoitus. Parren kallistus lantakäytävälle 2-3 %

Eläin Paino, kg Parren leveys, mm Lyhytparren vähimmäispituus, mm Pitkäparren vähimmäispituus, mm
Lypsylehmä 500-750 1 200-1 400 1 650 2 000
Hieho 350-550 1 000-1 200 1 650 1 800
Nuorkarja, ikä
18-22 kk 300-450 900-1 000 1 500 1 700
12-18 kk 200-300 800-900 1 200 1 500
6-12 kk 75-200 700-800 1 000 1 200

Taulukko 2. Alle 8 viikkoa vanhan vasikan yksilökarsinan mitoitus

Vähimmäispinta-ala, m2 Lyhimmän sivun vähimmäispituus, mm
Vasikat enintään 60 kg 1,20 1 000
Vasikat enintään 90 kg 1,54 1 100

Taulukko 3. Nautakarjan ryhmäkarsina, vähimmäispinta-ala, m2.

Paino,kg Karsina ilman lantakäytävää, kuivikepohja, m2/eläin Kuivikepohja ja lantakäytävä m2/eläin
Makuualue Kokonaispinta-ala, sis. lantakäytävä
Lypsylehmä 6,0 6,0 8,5
Hiehot, nuorkarja > 600 3,4 3,4 4,8
Hiehot, nuorkarja > 400-600 3,1 3,1 4,4
Hiehot, nuorkarja >220-400 2,6 2,6 3,7
Hiehot, nuorkarja 150-220 2,0 2,0 3,0
Vasikka < 150 1,70 1,7 2,5

Taulukko 4. Lypsykarjapihaton makuuparsimitoitus. Parren kallistus lantakäytävälle 2-5 %

Eläinten ikä, kk Eläinten paino, kg Makuuparren leveys, mm Makuuparren pituus, yksi parsirivi, mm Makuuparret päät vastakkain 1), mm
> 22 700 1 200-1 400 2 800-3 100 2 450-2 850
18-22 500 1 000-1 200 2 400-2 800 2 000-2 500
6-18 350 900-1000 2 000-2 400 1 600-2 000
2-6 175 800-900 1 700-2 000 1 300-1 600

1) makuuparsi on avoin pääpuolella siten, että lehmän pää voi ulottua vastakkaiseen parteen

Taulukko 5. Lypsykarja- ja nuorkarjapihaton minimikäytävämitoitus

Eläinten ikä, kk > 22 kk 18-22 kk 6-18 kk 2-6 kk
ja paino > 500 kg 350-500 kg 175-350 kg < 175 kg
lantakäytävä, yhden tai kahden parsirivin välillä, mm 2 600 2 100 1 800 1 200
ruokintapöydän lantakäytävä, 1-2 makuuparsiriviä, mm 3 600 3 100 2 800 2 100
ruokintapöydän lantakäytävä, 3 makuuparsiriviä, mm 3 800 3 200 3 000 -
poikittainen käytävä päätyseinän vieressä, vähintään, mm 1) 1 800 1 500 1 200 1 200
poikittainen käytävä ilman ahtauttavia kalusteita, mm 1) 3 300 3 000 2 400 -
poikittainen käytävä, jossa vesiallas tai karjaharja, mm 1) 5 000 3 600 2 400 -

1) enintään 20 makuupartta/ poikittainen käytävä

Taulukko 6. Pihattojen ruokintapöydän eläinkohtaisen vähimmäisleveysvaatimukset, mm

Ruokintapöydän reunan pituus eläintä kohti, mm Ruokinta-aitausaukon vähimmäisleveys Ruokintapöydän syöttöparsi
Rehun saanti aikavälinen Rehun saanti jatkuva leveys, mm pituus, mm
Lehmät ja hiehot > 600 kg 750 400 220 800 1 600-1 650
Hieho < 600 kg 600 300 170 800 1 600
Nuorkarja < 300 kg 500 170 150 600 1 500
Vasikka (< 90 kg; < 6 kk) 300 100 140 - -

Taulukko 7. Ilmanvaihdon suunnittelussa käytettävät ilmanvaihtomäärät eripainoisille naudoille

Paino [kg] Eläinten ikä, kk Minimi ilmanvaihto [m3/h] Maksimi ilmanvaihto [m3/h]
Lypsylehmä > 650 100 450
Lypsylehmä 500...650 70 350
Lypsylehmä < 500 55 310
Hieho, ummessa oleva lehmä 500 50 240
Nuorkarja, uudistus 400 18 40 200
Nuorkarja, uudistus 300 9 30 150
Nuorkarja, uudistus 150 5 20 100
Vasikka < 75 < 2 10 55

Suurin sallitun ilman virtausnopeus eläinten oleskeluvyöhykkeellä talven aikana on 0.25 m/s.

Lämpimänä vuodenaikana sallitaan suurempi virtausnopeus.

Taulukko 8. Rakolattian mitoitus

Eläinten ikä, kk Palkin leveys, vähintään, mm Raon leveys, mm
Täysikasvuiset > 22 kk 125 35-40
18-22 kk 110 35
12-18 kk 100 35
6-12 kk 90 30-35
< 6 kk 70 25-30

Palkki- ja rakoleveyden poikkeama saa olla enintään 5 millimetriä. Vierekkäisten rakolattiapalkkien yläpintakorkeudet saavat poiketa toisistaan enintään 5 millimetriä.

Taulukko 9. Lypsykarjarakennusten eläin- ja lypsyosastojen valaistuksen vähimmäisvoimakkuus

Kohde Lux
[Lx]
Eläintilan yleisvalaistus, 150 1)
Lypsyasema 250 2)
Nuoren karjan tila 100 1)

1) 2 metrin korkeudella

2) utarekorkeudella

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.