1159/2011

Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011

Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 1 ja 2 momentin nojalla:

Yleisiä määräyksiä
1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

Asuinrakennukset
4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 568,00 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 453,12 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960—1969, pinta-alan perusarvo on 512,68 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen pinta-ala on

— yli 60 m2, mutta enintään 120 m2, perusarvosta vähennetään 0,969 euroa jokaiselta alarajan (60 m2) ylittävältä neliömetriltä

— yli 120 m2, alennus on 58,14 euroa/m2;

2) jos rakennuksesta puuttuu

— vesijohto ja viemäri, alennus on 36,60 euroa/m2

— keskuslämmitys, alennus on 41,46 euroa/m2

— sähkö, alennus on 21,91 euroa/m2.

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 194,88 euroa/m2.

7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 568,00 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 453,12 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksessa on hissi, lisäarvo on 24,04 euroa/m2;

2) jos rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on

— yli 80 m2, mutta enintään 120 m2, perusarvosta vähennetään 1,457 euroa jokaiselta alarajan (80 m2) ylittävältä neliömetriltä

—yli 120 m2, alennus on 58,28 euroa/m2;

3) jos rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on

— 3 kerrosta, lisäarvo on 29,58 euroa/m2

— 4 kerrosta, lisäarvo on 14,66 euroa/m2

— 5 kerrosta, lisäarvo on 0

— 6 kerrosta, alennus on 14,66 euroa/m2

— 7 kerrosta, alennus on 29,58 euroa/m2

— 8 kerrosta tai enemmän, alennus on 44,24 euroa/m2.

9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 453,12 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen pinta-ala on

— yli 10 m2, mutta enintään 70 m2, perusarvosta vähennetään 2,962 euroa jokaiselta alarajan (10 m2) ylittävältä neliömetriltä

— yli 70 m2, alennus on 177,72 euroa/m2;

2) jos rakennus on talviasuttava, lisäarvo on 37,87 euroa/m2;

3) jos rakennuksessa on kuisti, lisäarvo kuistineliömetriltä on 75,51 euroa.

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 302,08 eurolla lisättynä 6,591 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

— viemäri, 453,12 euroa

— vesijohto, 568,00 euroa

— WC, 750,93 euroa

— sauna, 750,93 euroa.

12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

13 §

Talous- ja autotallirakennuksella tarkoitetaan erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 370,15 euroa/m2.

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 192,75 euroa/m2. Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 151,06 euroa/m2.

Toimistorakennukset
14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 787,11 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) kerroskorkeus

— jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,2 m, mutta enintään 3,5 m, perusarvoon lisätään 16,164 euroa jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä

— jos yli 3,5 m, lisäarvo on 96,98 euroa/m2;

2) rakennuksen muoto

— jos rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita, alennus on 80,83 euroa/m2

— jos rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia, alennus on 0

— jos rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H-, T- tai U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi, lisäarvo on 41,46 euroa/m2;

3) varasto- ja paikoitustilat

— jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 prosenttia rakennuksen pinta-alasta, alennus on 49,14 euroa/m2

— jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0

— jos varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 prosenttia rakennuksen pinta-alasta, lisäarvo on 32,33 euroa/m2;

4) hissit

— jos rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 prosenttia, alennus on 63,82 euroa/m2

— jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 prosenttia ja enintään 1 prosentti, alennus on 0

— jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 prosenttia, lisäarvo on 98,06 euroa/m2;

5) ilmastointi

— jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, alennus on 63,82 euroa/m2

— jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus, alennus on 0

— jos edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä, lisäarvo on 80,83 euroa/m2.

Myymälärakennukset
16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 242,51 euroa/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen tilavuus on

— yli 700 m3, mutta enintään 2 500 m3, perusarvosta vähennetään 2,962 euroa jokaiselta alarajan (700 m3) ylittävältä 100 m3:ltä

— yli 2 500 m3, mutta enintään 10 000 m3, perusarvosta vähennetään 2,962 euroa jokaiselta 700 m3 ylittävältä 100 m3:ltä 2 500 m3:iin saakka ja 0,383 euroa jokaiselta 2 500 m3 ylittävältä 100 m3:ltä

— yli 10 000 m3, alennus on 82,01 euroa/m3;

2) jos kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 20 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia, perusarvosta vähennetään 1,243 euroa jokaiselta alarajan (20 prosenttia) ylimenevältä prosenttiyksiköltä

— yli 40 prosenttia, alennus on 24,86 euroa/m3;

3) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on

— vähintään 3 m, mutta enintään 6,2 m, perusarvosta vähennetään 1,957 euroa jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä

— yli 6,2 m, alennus on 62,62 euroa/m3;

4) jos rakennus on kellari mukaan lukien vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 19,16 euroa/m3.

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, tilavuuden perusarvo on 188,25 euroa/m3. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

Teollisuusrakennukset
18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 94,64 euroa/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on

— yli 3,8 m, mutta enintään 5,8 m, perusarvosta vähennetään 4,790 euroa jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä

— yli 5,8 m, mutta enintään 8,8 m, perusarvosta vähennetään 4,790 euroa jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 2,406 euroa jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä

— yli 8,8 m, alennus on 33,59 euroa/m3;

2) lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia

— jos rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja, alennus on 27,02 euroa/m3

— jos rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 prosenttia rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön, alennus on 17,02 euroa/m3

— jos rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18oC, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 prosenttia, mutta alle 15 prosenttia rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0

— jos rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18oC, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 prosenttia rakennuksen pinta-alasta tai niin sanottuja märkiä tiloja on yli 30 prosenttia rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä, lisäarvo on 16,59 euroa/m3;

3) ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia

— jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 prosenttia rakennuksen pinta-alasta, alennus on 17,02 euroa/m3

— jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 prosenttia, mutta alle 15 prosenttia, alennus on 0

— jos rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 prosenttia rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, lisäarvo on 16,59 euroa/m3;

4) jos rakennus on vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 14,66 euroa/m3;

5) jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on yli 5 000 m3, mutta enintään 10 000 m3, vähennetään sen perusarvosta 2,936 euroa alarajan (5 000 m3) ylittävältä jokaiselta 1 000 m3:ltä

— yli 10 000 m3, alennus on 14,67 euroa/m3.

Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4—19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

1) hoitoalan rakennukset

— keskussairaalat 1 178,53 euroa/m2

— aluesairaalat 948,78 euroa/m2

— terveyskeskukset ja paikallissairaalat 878,56 euroa/m2

— kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 772,21 euroa/m2

— vankilat 202,09 euroa/m3;

2) kokoontumisrakennukset

— teatteri-, konsertti- ja kongressirakennukset 1 001,98 euroa/m2: teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen, rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja, teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset

— kirjastorakennukset ja arkistot 755,21 euroa/m2: kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali, rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja, arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin

— museot ja taidegalleriat 704,13 euroa/m2: museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja

— seurakuntatalot 878,56 euroa/m2: seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia, rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja

— nuorisotalot 797,74 euroa/m2: nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi, rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja

— uudenaikaiset kirkkorakennukset 1 270,01 euroa/m2: kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja

— puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 221,25 euroa/m3

— monitoimi- ja urheilutalot 772,21 euroa/m2: urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit, lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja

— stadion- ja katsomorakennukset 753,10 euroa/m2: katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja;

3) opetusrakennukset

— peruskoulu- ja lukiorakennukset 853,05 euroa/m2

— ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 797,74 euroa/m2

— korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 878,56 euroa/m2;

4) liikenteen rakennukset ja muut rakennukset

— linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 916,88 euroa/m2: vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin

— nykyaikaiset yli 10 000 brm2:n terminaalirakennukset 1 297,67 euroa/m2

— tietoliikennerakennukset 555,25 euroa/m2: tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset, laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa

— kasarmirakennukset 591,39 euroa/m2: jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 476,52 euroa/m2

— paloasemarakennukset 753,08 euroa/m2: jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 674,37 euroa/m2

— vesitornit, yli 750 vesi-m3 506,30 euroa/vesi-m3 ja alle 750 vesi-m3 674,37 euroa/vesi-m3.

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

Voimaantulo ja soveltaminen
22 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Asetusta sovelletaan määrättäessä rakennuksen ja rakennelman verotusarvoa vuodelta 2011.

  Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011

Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen

Lainsäädäntöneuvos
Jukka Vanhanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.