869/2010

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2010

Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä,

muutetaan vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006) 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 §, 12 §:n 3 momentti, 13 §, 14 §, 14 a §, 14 c §:n 1 momentti, 15 §, 17 §:n 2 momentti, 18 §, 21 §, 22 §, 24 §:n 1 momentin 1 kohta, 26 § 1 momentti, liitteen 5 kohta 2 ja 4, sellaisina kuin niistä ovat 7 ja 8 § osaksi asetuksessa 341/2009 ja 14 a ja 14 c § asetuksessa 341/2009, sekä

lisätään 9 §:ään uusi 3 momentti, 12 §:ään uusi 4 momentti, 13 §:ään uusi 2 momentti, uusi 14 e §, 19 §:ään 5 momentti, 24 §:ään uusi 6–9 kohta, 26 §:ään uusi 2 momentti sekä liitteeseen 5 uusi kohta 2 c, 4 b ja 4 c, sellaisena kuin niistä on liite 5 osaksi asetuksessa 842/2009, seuraavasti:

3 §
Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää toimialueensa pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesiekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.


4 §
Erityiset alueet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa tiedot toimialueellaan sijaitsevista seuraavista alueista:

1) alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin;

2) Euroopan unionin lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue;

3) Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta.

Taloudellisesti merkittävien vedessä elävien lajien suojeluun määritellyistä alueista säädetään lisäksi valtioneuvoston päätöksessä (1172/1999) suojelua ja parantamista edellyttävien sisävesien laadusta kalojen elinolojen turvaamiseksi ja ravinneherkistä alueista lisäksi valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.

6 §
Pinta- ja pohjavesiin vaikuttava toiminta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa toimialueellaan tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot:

1) asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan aiheuttamasta piste- ja hajakuormituksesta mukaan lukien vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettujen aineiden päästöt;

2) asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muihin tarpeisiin otettavan veden määrästä sekä tekopohjaveden muodostamisesta mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut, vuosittainen kokonaistarve ja veden hävikki;

3) pintaveden tilaan vaikuttavasta rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä;

4) muusta vesien tilaan vaikuttavasta toiminnasta mukaan lukien yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, liitteessä II tarkoitetut toiminnot.

7 §
Vaikutusten arviointi ja lisäselvitykset

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten.


7 a §
Vedenkäyttö ja vesipalvelut

Tässä luvussa tarkoitetaan vedenkäytön taloudellista selvitystä laadittaessa:

1) vedenkäytöllä vesipalveluja ja muuta 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa;

2) vesipalveluilla pinta- ja pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua sekä jäteveden keräämistä ja käsittelyä, joita tarjotaan palveluina.

8 §
Vedenkäytön taloudellinen selvitys

Vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä esitetään jaoteltuina ainakin teollisuuteen, kotitalouksiin ja maatalouteen veden käyttötarkoitusten taloudellisen merkittävyyden arviointi, veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, vesipalvelujen taloudellinen selvitys sekä vedenkäytön kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten.

Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vesipalveluissa.

Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa.

9 §
Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa:


3) fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita;


Kohdassa 1―3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V.

Tässä luvussa tarkoitetaan pohjaveden tilan luokittelussa:

1) määrällisellä tilalla sitä, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan;

2) käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja ottaen huomioon vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin.

10 §
Jaottelu pintavesityyppeihin ja tyyppien vertailuolot

Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteessä 2 esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 lisäksi jaottelussa sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään.


11 §
Vesien tilan arviointi

Vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee toimialueensa pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten.

Kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta 1 momentissa tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

12 §
Pintaveden ekologisen tilan luokittelu

Pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt.

Pintaveden ekologisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

13 §
Pintaveden kemiallisen tilan luokittelu

Pintaveden kemiallinen tila vesimuodostumassa luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt. Elohopean, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin osalta sovelletaan tällöin mainitun asetuksen liitteen 1 C kohdassa esitettyä kalan ympäristönlaatunormia.

Pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

14 §
Pohjaveden tilan luokittelu

Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

14 a §
Pohjaveden määrällisen tilan luokittelu

Määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos:

1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ottaen erityisesti huomioon vedenoton vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin; ja

2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske.

14 c §
Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu

Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan, ottaen huomioon mitä 14 b §:ssä säädetään, hyväksi, jos:

1) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostuman seurantapaikoissa, laskettuna vuosikeskiarvona, ei yhdessäkään seurantapaikassa ylitä liitteessä 7 A tarkoitettua ympäristönlaatunormia; ja

2) seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että liitteessä 7 B tarkoitetut, muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät.


14 e §
Poikkeuksellisten olosuhteiden arviointi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa arvioida vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksellisen luonnonolosuhteen tai onnettomuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta.

Arvioidessaan, voidaanko vesien tilaa pitää ympäristötavoitteiden mukaisena, on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkasteltava seuraavien edellytysten täyttymistä:

1) kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi;

2) ympäristötavoitteiden saavuttamista ei haitata sellaisissa muissa vesimuodostumissa, joihin poikkeukselliset olosuhteet eivät vaikuta;

3) vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet poikkeuksellisia olosuhteita varten eivät estä vesien tilan palauttamista entiselleen, kun olosuhteita ei enää voida pitää poikkeuksellisina;

4) ryhdytään käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin vesien tilan ennallistamiseksi niin pian kuin mahdollista.

15 §
Seurantaohjelma

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee toimialueensa pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä 16―20 §:ssä säädetään. Se laatii toimialueellaan seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys.

Kalaston seurannan tarpeet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee yhteistyössä kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

17 §
Pintaveden seurantapaikat ja -alueet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin.


18 §
Seurattavien tekijöiden valinta pintavedessä

Pintaveden perusseuranta kohdistetaan biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin. Pintaveden toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen.

19 §
Pintaveden seurantatiheys

Vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannasta säädetään lisäksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 9 a §:ssä.

21 §
Seurannan laatuvaatimukset

Veden, sedimentin ja eliöstön tilaa seurattaessa on sovellettava vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 3 esitettyjä vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle.

22 §
Vesienhoitosuunnitelman valmistelu

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii toimialueensa osalta siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot.

Yhteensovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä.

24 §
Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon perustoimenpiteistä

Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitettuja vesienhoidon perustoimenpiteitä ovat:

1) päästöjen hallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteet mukaan lukien piste- ja hajakuormituksen ennakkovalvonta;

2) pohja- ja pintavedenoton, tekopohjaveden muodostamisen ja pintaveden patoamisen ennakkovalvonta;

3) selvitys vedenkäyttäjien osallistumisesta vedenkäytön kustannusten kattamiseen;

4) vesien ekologisen tilan tavoitteeseen vaikuttavan vesistön säännöstelyn ja rakentamisen ennakkovalvonta sekä kaavoitus;

5) vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa koskevat toimenpiteet;

6) toimenpiteet juomaveden ottoon käytettävän veden laadun turvaamiseksi;

7) toimenpiteet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa tapahtuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vaaran vähentämiseksi;

8) toimenpiteet tehokkaan ja kestävän vedenkäytön edistämiseksi;

9) erityisten alueiden suojelemiseksi alueiden käytölle asetetut rajoitukset ja ehdot.


26 §
Selvitysten tarkistaminen

Tässä asetuksessa tarkoitetut vesienhoitoalueella laadittavat selvitykset sekä pinta- ja pohjaveden tilaa ja seurantaa koskevat arviot tarkistetaan tarpeellisilta osin kaksi vuotta ennen tarkistetun vesienhoitosuunnitelman julkaisemista. Selvitykset perustuvat tarkistusta edeltävän vuoden tietoihin. Selvitykset julkaistaan tarkistetuissa vesienhoitosuunnitelmissa.

Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden päästöjen ja huuhtoutumien osalta voidaan käyttää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EYVL N:o L 348, 24.12.2008, s. 84–97
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73
Komission direktiivi 2009/90/EY (32009L0090); EUVL N:o L 201, 1.8.2009, s. 36–38

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2010

Ympäristöministeri
Paula Lehtomäki

Neuvotteleva virkamies
Airi Karvonen

>Liite 5

Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot:


2. Yhteenveto pinta- ja pohjavesien tilaan kohdistuvasta merkittävästä kuormittavasta ja muuttavasta toiminnasta ja muusta ihmisen toiminnan vaikutuksesta sekä yhteenveto 14 e §:ssä tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksien vuosittaisista tarkasteluista mukaan lukien poikkeuksellisten olosuhteiden arvioinnissa käytetyt kriteerit.


2 c) Selvitykset vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä, huuhtoutumisesta ja esiintymisestä vesienhoitoalueella.


4. Seurantapaikat ja -alueet kartan muodossa. Seurantatulokset pintaveden, pohjaveden ja suojelualueiden tilasta kartan muodossa ja, jos tarpeen ja mahdollista, kartan muodossa tiedot seurantapaikoista, joissa ympäristönlaatunormi on ylittynyt, sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 a §:n mukaisesta pitkäaikaisten muutossuuntien seurannan tuloksista. Arvio seurannan tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasosta.


4 b) Yhteenveto toimista, joihin on ryhdytty vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 a §:ssä tarkoitetun valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksien johdosta.

4 c) Kuvaus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettujen sekoittumisvyöhykkeiden määrittelemiseen sovelletuista lähestymistavoista ja menetelmistä sekä sekoittumisvyöhykkeen laajuuden rajoittamiseksi toteutetuista toimista, jos vesienhoitoalueella on asetuksen 6 b §:n mukaisesti määritelty yksi tai useampia sekoittumisvyöhykkeitä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.