589/2010

Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010

«Valtioneuvoston» «asetus» «vuohien» «suojelusta»

«Valtioneuvoston» päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään eläinsuojelulain (247/1996) 4 §:n 2 momentin, 5 §:n 2 momentin ja 6 §:n 2 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään eläinsuojelusta «vuohien» pidossa.

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, «vuohien» pidosta säädetään eläinsuojeluasetuksessa (396/1996).

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kilillä alle kuuden kuukauden ikäistä vuohta;

2) kutulla synnyttänyttä naaraspuolista vuohta;

3) nuorvuohella yli kuuden kuukauden mutta alle kahdentoista kuukauden ikäistä vuohta.

3 §
Pitopaikan yleiset vaatimukset

«Vuohien» pitoon tarkoitettujen eläinsuojien ja karsinoiden sisäpintojen sekä «vuohien» pitoon tarkoitettujen varusteiden ja laitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa vuohille myrkytyksen. Rakennukset, aitaukset ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita eläintä eivätkä vaaranna sen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikan sellaisten porttien, ovien, salpojen ja muiden vastaavien ovensulkijoiden, jotka ovat «vuohien» ulottuvilla, on oltava sellaisia, että vuohi ei pysty avaamaan niitä.

Eläinsuojassa olevat vuohet on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista.

Sairasta tai vahingoittunutta vuohta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin vuohiin.

4 §
Vuohen pidolle asetettavat tilavaatimukset

Ryhmässä pidettävien «vuohien» pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen. Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, kutulle kileineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa.

5 §
Lattia

Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattian, ritilälattian tai reijitetyn lattian on oltava sellainen, että «vuohien» sorkat tai utareet eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Rakolattian palkkien leveyden on oltava vähintään 80 millimetriä ja raon leveyden enintään 25 millimetriä.

Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.

6 §
Laitteet ja välineet

«Vuohien» pitoon liittyvät laitteet ja välineet sekä heinä- ja muut ruokintatelineet ja ruokintahäkit on rakennettava ja asennettava siten, että ne ovat kaikkien «vuohien» ulottuvilla eivätkä aiheuta niille vahingoittumisen vaaraa.

«Vuohien» pitopaikassa olevat valaisimet on suojattava siten, etteivät ne voi vahingoittaa vuohia.

«Vuohien» pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 15 vuohen ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat on sijoitettava «vuohien» pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien «vuohien» ulottuvilla eivätkä ole eläimille vaarallisia.

Jos käytetään automaattisia juotto- ja ruokintalaitteita, vuohet on totutettava niiden käyttämiseen.

7 §
Eläinsuojan olosuhteet

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi.

Vuohet eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).

8 §
Ulkotarha ja laidun

Eläinsuojasta «vuohien» ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava vuohille turvallisia ja sellaisia, että vuohet eivät tarpeettomasti likaannu.

Vuohitarhan ja -laitumen aitojen on oltava vuohille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään «vuohien» vahingoittuminen. Aitojen on oltava vuohille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. «Vuohien» pääsy niille myrkyllisten kasvien luo on estettävä. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuohille tarpeetonta kärsimystä.

9 §
Hyvinvoinnin seuranta

«Vuohien» terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kuttujen tiineyden loppuvaiheessa, vuonimisen aikana ja kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Vuohi on tarkastettava yksilöllisesti, jos se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Eläinten sorkat on tarkastettava säännöllisesti ja hoidettava tarvittaessa.

Vuohiryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä laumaan on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin.

Vuohet, jotka suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti tai saattavat muutoin vahingoittaa toisiaan, on pidettävä erillään toisistaan.

10 §
Kytkeminen

Vuohta ei saa pitää kytkettynä kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen, lypsyn tai muun hoitamisen ajan. Vuohta ei saa tehdä liikkumattomaksi sähkön avulla.

11 §
Vuohen juotto ja ruokinta

Vuohille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Jos rehua ei ole vuohille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden kiliä kohden on oltava vähintään 20 senttimetriä, nuorvuohta kohden vähintään 33 senttimetriä, täysikasvuista vuohta kohden vähintään 40 senttimetriä ja tiinettä kuttua kohden vähintään 45 senttimetriä.

Kilin on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen kilin saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä. Kilin maitoruokintaa on jatkettava vähintään kahdeksan ensimmäisen elinviikon ajan.

«Vuohien» juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.

Lypsettävien kuttujen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.

12 §
Synnytys

Vastasyntynyt kili ja kuttu pidettävä yhdessä vähintään 24 tunnin ajan synnytyksestä, ellei eläinten erottamiseen toisistaan ole erityistä syytä.

Vastasyntyneitä kilejä on valvottava kutun ja kilin välisen sidoksen muodostumisen varmistamiseksi. Kilien tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi on tarvittaessa oltava käytettävissä lämmitin.

13 §
Lypsäminen

Sellaiset kutut, joita lypsetään, on lypsettävä vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin.

14 §
Voimaantulo

Tämä «asetus» tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan «vuohien» pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (65/1997).

Neuvoston päätös 78/923/ETY (31978D0923); EYVL N:o L 323, 17.11.1978, s. 12,
Neuvoston päätös 92/583/ETY (31992D0583); EYVL N:o L 395, 31.12.1992, s. 21,
Neuvoston direktiivi 98/58/EY (31998L0058); EYVL N:o L 221, 8.8.1998, s. 23

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Apulaisosastopäällikkö
Riitta Heinonen

Liite

Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta vuohta kohden pidettäessä vuohia ryhmässä

Ikäluokka Täytepohja (m2/eläin) Ritilälattia (m2/eläin) Rakolattia (m2/eläin)
Kili 0,25 0,25 -
Nuorvuohi 0,5 0,5 0,5
Vuohi 1,20 1,0 1,0

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.