332/2010

Henkilöasiakkaan pyytäessä työnhakijaksi rekisteröintiä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti hänen tulee antaa lainkohdassa tarkoitetut tiedot sekä muut työnhakuaan koskevat tiedot sähköisellä ilmoittautumislomakkeella. Tarvittaessa tiedot voi antaa paperilomakkeella.

Lomakkeen tiedot tallennetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään. Lomakkeessa kerrotaan asiakastietojen tallettamisesta tietojärjestelmään.

Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma muodostuu kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Kartoitus sisältää työnhakijan arvioidun palvelutarpeen ja yhteenvedon työnhakijan tilanteesta. Toimintasuunnitelmaan merkitään yhteenveto työnhakijan tavoitteista sekä yksilöidyt sovitut toimenpiteet ja palvelut tavoitteen saavuttamiseksi, toimenpiteiden ja palveluiden aikataulu sekä seurantatapa.

Suunnitelman osapuolet allekirjoittavat työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toimintasuunnitelmaosion, joka annetaan työnhakijalle. Työ- ja elinkeinotoimiston kappale merkitään allekirjoitetuksi ja arkistoidaan sähköisesti työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään. Jos kunnan edustaja tai työnantaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen, kunnalla tai työnantajalla on pyynnöstä oikeus saada kopio suunnitelmasta.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisilla työnvälitystä täydentävillä, työnantajan tarpeita vastaavilla henkilöstön hankintaan tai vähentämiseen taikka työyhteisön kehittämiseen liittyvillä erityispalveluilla tarkoitetaan;

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n mukaisella työntekijöiden vuokrauksella tarkoitetaan tilapäistyön järjestämistä työ- ja elinkeinotoimiston palveluna niin, että työ- ja elinkeinotoimisto työnantajana sopii henkilöstövuokraukseen ilmoittautuneen työnhakijan käyttämisestä korvausta vastaan toisen työnantajan (käyttäjäyritys) johdon ja valvonnan alaisessa tilapäistyössä.

Työ- ja elinkeinotoimisto ja työnhakija tekevät keskenään työsopimuksen. Työ- ja elinkeinotoimisto ja käyttäjäyritys tekevät vuokraussopimuksen. Sopimukset tehdään kirjallisina työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymän mallin mukaan. Vuokraussopimuksessa ei voida sopia käyttäjäyritykselle velvollisuutta suorittaa työnvälitysmaksua tai muuta työ- ja elinkeinotoimistolle suoritettavaa maksua, jos käyttäjäyritys tekee välittömästi tilapäistyön jälkeen työsopimuksen ja ottaa työntekijän työsuhteeseen.

Työnantaja-asiakkaan maksullisia erityispalveluja järjestettäessä työ- ja elinkeinotoimiston on huolehdittava siitä, että maksullisten erityispalvelujen maksutuloilla katetaan palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kulut (kustannusvastaavuus) .

Työnantajan maksullisten erityispalvelujen kustannusvastaavuuden on toteuduttava siten, että maksullisia erityispalveluja tuottavien työ- ja elinkeinotoimistojen verkoston palvelutoiminta tuottaa maksulliseen toimintaan sidotulle pääomalle vähintään valtiokonttorin laskeman tuottovaatimuksen mukaisen koron. Kustannusvastaavuuden on toteuduttava valtakunnallisesti.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työ- ja elinkeinotoimistoissa on kustannusvastaavuuden toteutumisen seuraamiseksi oltava erillinen kustannuspaikka. Maksulliseen palveluun kuuluvasta toiminnasta on vuosittain laadittava kustannusvastaavuuslaskelma.

Valtion hankinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (614/2007) säädetyn lisäksi tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi:

Kunta, yhdistys, säätiö, yksityinen työvoimapalvelu ja sosiaalinen yritys voivat sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Tuella palkatun edelleen sijoittaminen edellyttää, että palkkatuen saaja ilmoittaa siitä ennen sijoituksen alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle ja liittää ilmoitukseen työn järjestäjän vakuutuksen siitä, ettei tämä ole vakuutuksen antamista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa.

Yksityisen työvoimapalvelun osalta edelleen sijoittaminen edellyttää lisäksi, että tuella palkattavan työsuhde on voimassa vähintään kuukauden ja tuella palkattavan työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jota ei pidetä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuna elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana, voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatun palkkauskustannukset. Muulle työnantajalle elinkeinotoimintaa harjoittavaa työnantajaa lukuun ottamatta voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatulle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.

Korkein korotettu palkkatuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää 1 momentin mukaista enimmäismäärää.

Vähennys korkeinta korotettua palkkatukea maksettaessa tehdään ensisijaisesti tuen lisäosasta, jos myönnetty tuki ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun enimmäismäärän.

Julkisena työvoimapalveluna järjestettävän työntekijöidenvuokrauksen kehittämistä ja järjestämistä koskevat asiat käsitellään kolmikantaisesti.

Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten työvoimapalvelujen välisen yhteistyön suunnittelua varten työntekijöiden vuokrausta järjestävän työ- ja elinkeinotoimiston on annettava työntekijöiden vuokrauksen toteuttamista koskevia tietoja noudattaen, mitä yksityisten työvoimapalvelujen tietojenantovelvollisuudesta säädetään yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta annetussa asetuksessa (1349/2002).