46/2010

Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2010

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

kumotaan luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 4 päivänä huhtikuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 21 §:n 2 momentti,

sellaisena kuin se on asetuksessa 335/2008, sekä

muutetaan 2 §, 6 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, 12 §:n 3 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 momentti, 17 §, 18 §:n 2 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26 §, 28 §:n 4 momentti, 37 §:n 3 momentti, 39 §, 40 §:n 4 momentti, 41 §:n 2 momentti, 44 §:n 1 ja 2 momentti, 46 §:n 6 momentti, 47 §:n 1 momentti, 50 §, 53 §:n 2 momentti, 54 c §:n 3 momentti, 56 ja 57 §, 58 §:n 2 momentti, 61 §:n 1 momentti, 63 §:n 4 ja 5 momentti, 67 ja 71 § sekä liite 2,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §, 6 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, 15 §:n 2 momentti, 37 §:n 3 momentti, 44 §:n 1 momentti, 54 c §:n 3 momentti, 56 § ja 61 §:n 1 momentti asetuksessa 240/2009, 12 §:n 3 momentti asetuksessa 995/2007, 14 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti sekä 39 ja 71 § mainitussa asetuksessa 335/2008, 26 ja 50 § asetuksessa 155/2008 sekä liite 2 osaksi mainitussa asetuksessa 335/2008 seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) A―C4-tukialueilla vuodelta 2007 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (32/2007) ja vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (27/2007) tarkoitettuja vastaavia tukialueita;

2) digitoinnilla kartalle piirrettyjen peruslohkojen siirtämistä digitaalisen ilmakuvakartan päälle;

3) erityistuella tämän asetuksen mukaisen maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevan sopimuksen perusteella maksettavaa tukea;

4) hoidetulla viljelemättömällä pellolla sellaisia luonnonhoitopeltoja ja kesantopeltoja, joille maksetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009, jäljempänä tilatukiasetus, mukaista tilatukea ja joilla noudatetaan täydentävien ehtojen vaatimuksia;

5) kasvihuoneella puutarhakasvien viljelyyn tarkoitettua pysyväisluonteista rakennusta, joka on katettu valoa läpäisevällä materiaalilla ja jossa on lämmityslaitteisto;

6) kasvulohkolla yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten, pidetään hoidettuna viljelemättömänä tai jota käytetään muihin tarkoituksiin;

7) kesantopellolla hoidettua viljelemätöntä peltoa, joka on avo- tai sänkikesantoa, taikka yksi- tai monivuotista nurmipeltoa;

8) luonnonhoitopellolla hoidettua viljelemätöntä peltoa, joka on monivuotista nurmipeltoa tai riista-, maisema- taikka niittykasveilla kylvettyä monimuotoisuuspeltoa;

9) perheenjäsenellä viljelijän puolisoa ja viljelijän alle 18-vuotiasta lasta;

10) perinnebiotoopilla ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon;

11) peruslohkolla hakijan viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta tai muuta aluetta, jota rajoittaa esimerkiksi kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie tai metsä;

12) pinta-alatukea koskevalla hakemuksella neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 2 artiklan 11 alakohdassa tarkoitettua yhtenäishakemusta;

13) puutarhatilalla maatilaa, jolla viljellään vuosittain liitteessä 1 tarkoitettuja puutarhakasveja vähintään 0,5 hehtaarin peltoalalla;

14) sitoumuksella tämän asetuksen mukaista luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea koskevaa sitoumusta;

15) sopimuksella tämän asetuksen mukaista maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevaa sopimusta;

16) tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona tai joka on lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä; tilapäisesti viljelemättömällä alueella ei tarkoiteta alueita, jotka on pysyvästi poistettu viljelystä tai jotka ovat muutoin pysyvästi viljelemättömiä tai jotka eivät ole vielä olleet viljelykäytössä;

17) toimintalinjan 2 lailla luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annettua lakia (1440/2006);

18) transaktiokustannuksilla Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1974/2006 27 artiklan 10 kohdan mukaisesti kustannuksia, jotka liittyvät itse transaktion toteutumiseen eivätkä liity suoraan itse sitoumuksen toteuttamiseen;

19) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta;

20) vertailualalla pellolla olevien vähintään yhden aarin suuruisten tukikelpoisten sekä tukikelpoisiksi haettujen ja sellaisiksi hyväksyttyjen peruslohkojen pinta-alojen yhteenlaskettua alaa; yhteenlaskettu ala todetaan toimintalinjan 2 lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla sitouduttaessa kyseiseen tukeen;

21) vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksella luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annettua valtioneuvoston asetusta (644/2000);

22) vuoden 2003 tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;

23) ympäristötuella maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden ja mahdollisten lisätoimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta;

24) ympäristötukipäätöksellä maatalouden ympäristötuesta annettua valtioneuvoston päätöstä (760/1995).

12 §
Sopimus ja sen voimassaolo

Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimus on tehty, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Hakemus ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillinen päätös muodostavat hyväksytyn voimassaolevan sopimuksen. Sopimus pysyy voimassa, vaikka erityistuen vuosittaista maksua ei haeta, jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

14 §
Sopimuskaudet ja –vuodet

Jäljempänä 40, 41 ja 51 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskaudeksi voidaan hakea viisi tai kymmenen vuotta. Jäljempänä 54 a ja 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi on viisi vuotta ja 54 c §:ssä tarkoitetun sopimuksen kymmenen vuotta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa sopimuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä sopimuskauden pituuden. Muiden sopimusten sopimuskausi on viisi vuotta.


15 §
Suunnitelmaan perustuvat sopimukset

Suunnitelmaan perustuvien sopimusten, lukuun ottamatta 43 ja 54 a §:ssä tarkoitettuja sopimuksia, tekemisen sekä 21 ja 25 §:ssä tarkoitetun muuttamisen edellytyksenä on, että se on toimintalinjan 2 lain 14 §:n 2 momentin mukaisesti tarkoituksenmukaista luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta.

17 §
Hyväksyttävät kustannukset ja tulonmenetykset suunnitelmaan perustuvassa sopimuksessa

Sopimukseen hyväksyttävä toteutettava toimenpide ja siitä aiheutuva kustannus voidaan hyväksyä, jos toimenpide on perusteltu sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kustannuksena voidaan hyväksyä edullisimman toteutustavan mukainen kustannus. Vain ohjelma- tai sopimuskauden aikana muodostuneet sopimuksen toteuttamiseen liittyvät kustannukset voidaan hyväksyä suunnitelmaan perustuvan sopimuksen kustannuksiksi.

Alueen käytöstä sadonkorjuuna tai muutoin saatu taloudellinen hyöty otetaan huomioon sopimuksen perusteella maksettavan erityistuen suuruudessa. Metsätaloudesta saatavaa hyötyä ei kuitenkaan oteta huomioon.

Tulonmenetys lasketaan täydentävien ehtojen mukaisen käytön perusteella. Tulonmenetyksiä laskettaessa ei oteta huomioon metsätalouden tulonmenetyksiä sopimusalueella.

Kohtuulliset suunnittelukustannukset ja hoitopäiväkirjan pitämisestä aiheutuvat kustannukset voidaan sisällyttää suunnitelmaan perustuvan sopimuksen kokonaiskustannuksiin.

Sopimusalueen vuokrakuluja ei hyväksytä erityistukeen hyväksyttäviksi kustannuksiksi. Kustannuksiksi voidaan hyväksyä laiduneläinten valvonnasta ja juomaveden järjestämisestä aiheutuvat lisäkustannukset. Kustannuksiksi ei hyväksytä puunkorjuun tai kuljetuksen kustannuksia eikä muita metsätalouden kustannuksia.

Sopimusehtojen toteuttamiseen liittyvä tuen saajan tekemä työ ja omien koneiden tai laitteiden käytöstä aiheutuneet kustannukset voidaan hyväksyä korvattaviksi kustannuksiksi jos työstä pidetään työpäiväkirjaa. Jos kyseessä on 41, 49 tai 51 §:ssä tarkoitettu sopimus, korvattavaksi kustannukseksi voidaan hyväksyä toimintalinjan 2 lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisteröidyn yhdistyksen vastikkeetta tekemä työ.

Ilman transaktiokustannusta esitettyjä kustannuksia voidaan hyväksyä enintään tämän asetuksen liitteen 2 mukaisina, jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa suunnitelmaan perustuvan sopimuksen perusteella maksettavaa erityistukea ja arvioi viljelijän hakemuksessa esitettyjä kustannuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on lisättävä transaktiokustannus suunnitelmaan perustuvasta sopimuksesta maksettavaan erityistukeen. Jos 42 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa sopimusehdoksi vahvistetaan sopimusalueen pitäminen kasvipeitteisenä talvikauden ajan, tästä aiheutuvaa kustannusta ei voida ottaa huomioon, jos viljelijä on valinnut 32 §:n 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen. Liitteen 2 mukaisista kustannuksista voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti poiketa, jos siihen on olemassa poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset kohtuulliset kustannukset.

18 §
Muun tuen tai korvauksen vaikutus suunnitelmaan perustuvan erityistuen määrään

Sopimukseen ei voida sisällyttää sellaisia toimenpiteitä, jotka viljelijä on velvoitettu tekemään muun lainsäädännön perusteella. Sopimukseen ei voida sisällyttää myöskään toimenpiteitä, joista viljelijä on saanut korvauksen vesioikeuden, ympäristölupaviraston tai aluehallintoviraston päätöksen perusteella. Jos toimenpiteestä on maksettu korvaus vesilain (264/1961) nojalla, toimenpidettä ei voida kymmenen vuoden aikana korvauksen saamisesta sisällyttää sopimukseen.

25 §
Sopimuksen tarkentaminen, tarkistaminen ja muuttaminen

Jos kyseessä on 40―43, 49 tai 51 §:ssä tarkoitettu sopimus, sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä tuen saajan hakemuksesta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua. Tarkentamista on haettava toimintalinjan 2 lain 13 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen. Ennen tarkentamista tuen saajaa on kuultava asiasta.


26 §
Sopimuksen siirtäminen

Jos kyseessä on 45 tai 46 §:ssä tarkoitettu sopimus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta siirtää sopimuksen maatilan osan uudelle omistajalle tai haltijalle vain, jos siirtohakemuksen syynä on sopimusalueen jakaminen perinnönjaon, osituksen tai yhtymän purkamisen vuoksi. Ympäristöllisistä syistä voidaan kuitenkin sopimusalueen osan siirto tai koko sopimuksen siirto osina hyväksyä myös muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa ja sopimuksissa. Siirtotapauksessa jatkavan tuen saajan on noudatettava kyseessä olevaa sopimusta sen jäljellä oleva sopimusaika. Jos kysymyksessä on 52 §:ssä tarkoitettu sopimus, sopimukseen sisältyneet eläimet voidaan siirtää eläinten uusille omistajille tai haltijoille, jos eläinten lukumäärä ei vähene.

28 §
Ympäristötuen maksamisen edellytyksenä olevat vähimmäisvaatimukset

Maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka osallistuu joka viides vuosi ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden vähintään neljä tuntia kestävään koulutukseen. Koulutukseksi hyväksytään koulutus, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on etukäteen hyväksynyt. Koulutukseksi hyväksytään myös vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksen mukainen kasvinsuojelua koskeviin ehtoihin sisältyvä vastaava voimassa oleva koulutus. Koulutukseen osallistumisesta on oltava kirjallinen todistus. Koulutuksessa on käytävä ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Jos viisi vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, koulutuksessa on käytävä ennen seuraavan kasvukauden alkua. Koulutukseksi hyväksytään myös Elintarviketurvallisuusviraston järjestämä erityistä vaaraa terveydelle tai ympäristölle aiheuttavan kasvinsuojeluaineen käyttöä koskeva tutkinto tai tätä vastaava aiemmin suoritettu erityistutkinto. Viimeistään tällaisen tutkinnon kuudentena voimassaolovuonna on käytävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä koulutus tai uusittava erityistutkinto.

37 §
Lisätoimenpiteen muuttaminen ja siitä luopuminen

Lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos maatilan kotieläintuotannosta luovutaan tai eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että 30 §:n 1 momentissa säädetyt, eläinmäärää koskevat edellytykset eivät täyty, ja lisätoimenpiteeksi on valittu 32 §:n 7 tai 8 kohdassa tarkoitettu lisätoimenpide. Valitusta 32 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä hakee 45 tai 46 §:ssä tarkoitettua sopimusta. Edellä 32 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos kotieläintilan ehtoihin sitoutuneella maatilalla nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien määrä ylittää kaksi eläinyksikköä. Puutarhatilan lisätoimenpiteestä voi luopua, jos puutarhakasvien viljelyala vähenee alle 0,5 hehtaarin. A- ja B-tukialueille kohdistuvista 32 §:n 4―7 ja 10 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä luopuu kaikista kyseisillä alueilla sijaitsevista peltoaloistaan. Viljelijä voi luopua yhdestä vuonna 2007 tai 2008 valitsemastaan 32 §:n 3―6 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä, jos hänellä on ollut vuoden 2003 tilatukiasetuksen 53 artiklan mukaisia kesannointioikeuksia ja hän on valinnut A- tai B-tukialueella kolme tai neljä lisätoimenpidettä tai C-tukialueella kaksi lisätoimenpidettä. Luopuessaan edellä mainitusta lisätoimenpiteestä viljelijän on palautettava siitä maksettu tuki. Valitusta 32 §:n 8 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava ja palautettava siitä maksettu tuki, jos viljelijä tekee 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen. Tästä lisätoimenpiteestä ei kuitenkaan voi luopua, jos se on viljelijän valitsema ainoa lisätoimenpide A- tai B-tukialueella.


39 §
Sopimustyypit

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä viljelijän kanssa seuraavia sopimuksia:

1) suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito;

2) monivaikutteisen kosteikon hoito;

3) pohjavesialueiden peltoviljely;

4) seuraavat valumavesien käsittelymenetelmät:

a) säätösalaojitus

b) säätökastelu

c) kuivatusvesien kierrätys;

5) luonnonmukainen tuotanto;

6) luonnonmukainen kotieläintuotanto;

7) perinnebiotooppien hoito;

8) luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen;

9) alkuperäisrotujen kasvattaminen;

10) alkuperäiskasvien viljely;

11) ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen;

12) lietelannan sijoittaminen peltoon;

13) turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely.

40 §
Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito

C-tukialueella sopimus voidaan tehdä suojavyöhykkeen perustamisesta kohteelle, jolla ympäristötukipäätöksen mukaisen sopimuksen voimassaolo päättyy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän päätöksen perusteella ennen tässä tarkoitetun sopimuksen sopimuskauden alkamista tai jolla päättyy tässä tarkoitetun uuden sopimuksen sopimuskauden alussa vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksen mukainen vastaava erityistukisopimus taikka jolla suojavyöhykkeen perustamisen tarve on todettu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa tai vastaavassa useita viljelijöitä koskevien yhtenäisten suojavyöhykkeiden toteuttamiseen tähtäävässä selvityksessä tai pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Lisäksi sopimus voidaan tehdä suojavyöhykkeen perustamisesta kohteelle, joka sijaitsee kaltevalla rantapellolla, tulva-alueella taikka yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisessa hoitosuunnitelmassa esitetylle kohteelle. Viljelijä, jolla on 54 c §:ssä tarkoitettu sopimus tai joka on hakenut kyseistä sopimusta, ei voi tehdä samasta alasta tässä pykälässä tarkoitettua sopimusta.

41 §
Monivaikutteisen kosteikon hoito

Sopimus voidaan tehdä vain sellaisilla alueilla, joilla peltoja on yli 20 prosenttia vesistön tai valtaojan valuma-alueesta. Sopimus voidaan tehdä vain Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen, Merenkurkkuun tai Perämereen laskevien jokivesistöjen sekä sellaisten järvien valuma-alueilla, joilla sopimuksella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu toimintalinjan 2 laissa tarkoitetulla ei-tuotannollisten investointien tuella sekä kohteista, joilla ympäristötukipäätöksen mukaisen sopimuksen voimassaolo päättyy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän päätöksen perusteella ennen tässä tarkoitetun sopimuksen sopimuskauden alkamista tai joilla päättyy tässä tarkoitetun uuden sopimuksen sopimuskauden alussa vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu vastaava erityistukisopimus.

44 §
Luonnonmukainen tuotantotapa ja viljelijää koskevat edellytykset

Jäljempänä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että viljelijä on hyväksytty luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä ja valvonnasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (846/2008) tarkoitettuun valvontajärjestelmään. Hakemus valvontajärjestelmään liittymisestä on sopimuksen hakuvuonna tehtävä viimeistään pinta-alatukien viimeisenä hakupäivänä. Viljelijän maatilalla tulee olla valvontajärjestelmän mukainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alkutarkastus tehty ja viljelijällä on oltava valvontajärjestelmään kuulumisesta hyväksyntä ensimmäisenä sopimusvuonna viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään peltokasvi- ja kasvihuonetuotannon osalta. Jos kysymys on 46 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta, sopimuksen tekemisen edellytyksenä on lisäksi, että viljelijä on hyväksytty valvontajärjestelmään 46 §:n 5 momentissa tarkoitetun eläinlajin osalta. Tuotantosuunnan voi vaihtaa sopimuskaudella eläintuotantosuunnasta toiseen tai eläintuotantosuunnasta kasvinviljelytuotantoon siten kuin 47 §:ssä säädetään. Myös tuotantosuunnan vaihtamistilanteissa valvontajärjestelmän on koskettava toteutettavaa tuotantosuuntaa. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan.

Jäljempänä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että viljelijä tai tilanhoidosta vastaava henkilö on suorittanut vähintään viiden päivän pituisen luonnonmukaisen viljelyn peruskurssin tai hänellä on muu vastaava koulutus luonnonmukaisen maataloustuotannon harjoittamisesta. Jos kyseessä on yhteisömuodossa harjoitettava maatalous, maatilan hoidosta vastaavan henkilön on täytettävä kyseinen koulutusvaatimus. Todistus koulutusvaatimuksen täyttämisestä on toimitettava sopimuksen hakuvuonna viimeistään pinta-alatukien viimeisenä hakupäivänä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Jos viljelijällä on ollut voimassa vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksen 25 tai 25 a §:ssä tarkoitettu sopimus, todistusta ei edellytetä.


46 §
Luonnonmukainen kotieläintuotanto

Jos viljelijällä on voimassa oleva vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksen 25 §:ssä tarkoitettu sopimus tai tämän asetuksen 45 §:ssä tarkoitettu sopimus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tehtävä päätös sen voimassaolon päättymisestä ennen luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sopimuksen tekemistä. Kyseisen sopimuksen voimassaolon päättyminen ei vaikuta maksettuihin erityistukiin.

47 §
Luonnonmukainen tuotanto sekä kotieläintuotanto ja muutokset olosuhteissa

Jos maatilan keskimääräinen luonnonmukaisen tuotannon erityistukeen oikeuttavien eläinlajien eläinyksikkömäärä vähenee alle yhden eläinyksikön tai jos viljelijä lopettaa kotieläintuotannon luonnonmukaisen tuotannon erityistukeen oikeuttavien eläinten osalta, 46 §:ssä tarkoitettu sopimus on muutettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä 45 §:ssä tarkoitetuksi sopimukseksi. Muuttamista koskevassa päätöksessä sopimuskausi säilyy aiemman sopimuksen mukaisena. Sopimuksen muuttamisen johdosta erityistukea maksetaan vain kasvintuotannosta sopimuksen jäljellä olevana sopimuskautena. Viljelijän on palautettava luonnonmukaisen kotieläintuotannon perusteella maksettu erityistuki. Jos luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta luopuminen johtuu toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä, erityistukea ei tarvitse palauttaa.

50 §
Pienet perinnebiotoopit

Jos 49 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimusalueeksi haetaan pientä 5―30 aarin suuruista perinnebiotooppia, se voidaan hyväksyä sopimusalueeksi vain, jos se on alueellisten ympäristökeskusten vuosina 1996―2001 julkaisemissa perinnemaisemaraporteissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut sen arvoltaan näitä vastaavaksi tai jos se on Natura 2000-verkostoon kuuluva perinnebiotooppi.

53 §
Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan sopimuksen yleiset ehdot

Viljelijän on toimitettava ennen sopimuskauden päättymistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys siitä, että sopimukseen sisältyviä eläimiä on käytetty kyseisen rodun lisäämiseen. Jos eläin kuolee tai se poistetaan sopimuskauden aikana, se on korvattava viivytyksettä toisella tukiehdot täyttävällä eläimellä. Eläin on korvattava myös, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Sopimukseen sisältyvien eläinten lukumäärä voi vähentyä sopimuskauden aikana vain, jos:

1) siihen on toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu syy; tai

2) lukumäärän pitäminen ennallaan on mahdotonta tai tuotannon kannalta kohtuutonta; lukumäärä ei voi kuitenkaan vähentyä säädettyä vähimmäiseläinmäärää pienemmäksi.


54 c §
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Sopimusta ei voida tehdä, jos sitä on haettu alkavaksi 1 päivänä toukokuuta ja sopimukseen haetulla alalla on viljelty ruokohelpiä sopimuksen tekoa edeltävänä vuonna. Jos sopimusta on haettu alkavaksi 1 päivänä lokakuuta, sitä ei voida tehdä, jos sopimukseen haetulla alalla on viljelty ruokohelpiä kyseisenä vuonna. Viljelijä, jolla on 40 §:ssä tarkoitettu sopimus tai joka on hakenut kyseistä sopimusta, ei voi tehdä samasta alasta tässä pykälässä tarkoitettu sopimusta.

56 §
Pinta-alojen, eläinyksikköjen ja eläinten vähimmäismäärät

Sopimus voidaan tehdä silloin, kun sopimuksen pinta-ala, eläinyksikkömäärä tai eläinmäärä on vähintään:

Sopimus Vähimmäismäärät
Pinta-ala(ha)/eläinyksikkö(ey)- tai eläinmäärä (kpl)
Pohjavesialueiden peltoviljely 1,00 (ha)
Valumavesien käsittelymenetelmät
- säätösalaojitus 1,00 (ha)
- säätökastelu 1,00 (ha)
- kuivatusvesien kierrätys 1,00 (ha)
Luonnonmukainen tuotanto 3,00 (ha)
Luonnonmukainen kotieläintuotanto, peltoala 3,00 (ha)
Luonnonmukainen puutarhaviljely 0,80 (ha)
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
- lampaat/vuohet 0,45 (ey)
- naudat 0,6 (ey)
- hevoset 1 (ey)
- maatiaiskanat ja -kukot 20 (kpl)
Alkuperäiskasvien viljely 1,00 (ha)
Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen 0,30 (ha)
Lietelannan sijoittaminen peltoon 2,00 (ha)
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely 1,50 (ha)
57 §
Ympäristötukeen sitoutumaton hakija

Toimintalinjan 2 lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisteröidyn yhdistyksen kanssa voidaan tehdä 41, 49 ja 51 §:ssä tarkoitettu sopimus. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimukseen sisältyvät toimenpiteet tukevat sen maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain (532/2006) 6 §:ssä tarkoitetun paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteita, jonka soveltamisalueella sopimusalue sijaitsee. Lisäksi edellytyksenä on, että sopimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista suunnitelman kannalta. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä ei ole ympäristötukea koskevan sitoumuksen voimassaolo.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pyydettävä toimintalinjan 2 lain 3 §:ssä tarkoitetun paikallisen toimintaryhmän lausunto sopimuksen tekemisestä.

58 §
Luonnonhaittakorvausten ja ympäristötuen maksamisen yleiset edellytykset

Luonnonhaittakorvausten ja ympäristötuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen kohteena olevalta peltoalalta sato on korjattu tai peltoala on hoidettu 59―61 §:ssä säädetyllä tavalla. Peltoalan viljelyn ja hoidon on täytettävä täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (189/2009) säädetyt vaatimukset.


61 §
Ympäristötuki ja hoidetut peltoalat

Luonnonhoitopellolle, joka on perustettu hoidetulle viljelemättömälle peltoalalle, maksetaan ympäristötuen perustoimenpiteen tuki 69 §:n mukaisesti. Tukea maksetaan enintään 15 prosentille tilan tukikelpoisen peltoalan vuosittaisesta kokonaismäärästä. Peltoala, joka on ilmoitettu luonnonhoitopelloksi, mutta joka ylittää 15 prosentin alan, katsotaan viherkesannoksi. Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta tavanomaisessa nurmi-, heinä- tai energiakasvien viljelyssä olevalle pellolle taikka pysyvälle laitumelle. Tukea ei makseta myöskään muulle erityistukisopimusalalle kuin 45 ja 46 §:ssä tarkoitetulle peltoalalle.


63 §
Erityistukien maksamisen yleiset edellytykset

Pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa annettavien tietojen, sopimuksen maksua haettaessa mahdollisesti edellytettävässä ilmoituksessa annettavien tietojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvomien tilojen osalta valvontatietojen perusteella todetaan vuosittainen erityistukeen oikeutettu pinta-ala. Erityistuki voidaan maksaa vuosittain aikaisintaan 31 päivänä elokuuta sen jälkeen, kun maatilan mahdollinen valvonta on saatettu päätökseen ja sopimuksen ehtoja on noudatettu.

Jos viljelijä on pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ottanut uuden digitoidun pinta-alan käyttöönsä, viljelijän katsotaan samalla hyväksyneen uuden pinta-alan käyttämisen myös sopimuksen mukaisen erityistuen maksatuksessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi maksaa kyseisen vuoden erityistuen hyväksytyn digitoidun pinta-alan perusteella ottaen kuitenkin huomioon 23 §:ssä säädetyn. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tällöin vahvistettava ja toimitettava viljelijälle erityistuen maksatuksen yhteydessä sopimus digitoinnin johdosta korjattuna.


67 §
Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan erityistuen maksaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kirjallisesti ilmoitettavien eläinten osalta erityistuki voidaan maksaa, jos ilmoitettujen eläinten eläintunnukset ovat samat kuin sopimuksessa vahvistetut sopimukseen sisältyvien eläinten eläintunnukset.

71 §
Erityistukien tukimäärät

Sopimuksen tehneelle viljelijälle tai muulle tuen saajalle maksetaan vuosittain erityistukea sopimukseen sisältyvää peltohehtaaria, muun alueen hehtaaria, eläinyksikköä tai kanoista maatilaa kohti enintään:

Sopimus Euroa
Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito
enintään 450/ha A- ja B-tuki- alueella
enintään 350/ha C-tukialueella
Monivaikutteisen kosteikon hoito enintään 450/ha
Pohjavesialueiden peltoviljely enintään 156/ha
Valumavesien käsittelymenetelmät
- säätösalaojitus enintään 54/ha
- säätökastelu enintään 108/ha
- kuivatusvesien kierrätys enintään 140/ha
Luonnonmukainen tuotanto 141/ha
Luonnonmukainen kotieläintuotanto 126/ha
Perinnebiotooppien hoito enintään 450/ha
- arvokkaat pienialaiset kohteet 5―30 aaria 200/kohde
Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen enintään 450/ha
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
- suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmas 270/ey
- itäsuomen- ja pohjoissuomenkarja 500/ey
- länsisuomenkarja 270/ey
- suomenhevonen 270/ey
- suomenvuohi 270/ey
- maatiaiskanat ja -kukot
- 20―39 kanaa ja kukkoa 100/maatila
- 40―59 kanaa ja kukkoa 150/maatila
- vähintään 60 kanaa ja kukkoa 250/maatila
Alkuperäiskasvien viljely 450/ha
Ravinnekuormituksen tehostettu
vähentäminen enintään 347/ha
Lietelannan sijoittaminen peltoon 56/ha
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely
- kotieläintilat, joilla kasvatetaan nautoja, hevosia, lampaita tai vuohia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä 68/ha
- muut kotieläintilat ja kasvinviljelytilat 114/ha

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa jätettyihin sopimushakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa ollutta 71 §:ää.

Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Liite 2

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa
Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa alv 0 %
Suunnitelman laatiminen 320 €/suunnitelma
- vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 €/suunnitelma
Alueen koko ja monimuotoisuudesta aiheutuva suunnittelutarve on otettava huomioon suunnittelukustannuksen arvioinnissa. Korkeampi suunnittelukustannus voidaan hyväksyä esimerkiksi alueen koon ja monimuotoisuuden sekä vaativan laidunkierron perusteella.
Hoitopäiväkirjan pitäminen 4―8 h/v 24,6 €/h
Rehun arvo otetaan huomioon kustannuksia vähentävänä hyötynä.
Transaktiokustannus on 20 % hyväksyttävistä kustannuksista ja tulon
- sekä tukienmenetyksistä, joista on vähennetty kohteelta saatava hyöty.
Transaktiokustannus = 20 x (kustannukset + tulonmenetykset + tukimenetykset - hyöty): 100
1. Sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta
Perustaminen yhteensä 136€/ha/sopimuskausi
- Nurmisiemenkustannus 51 €/ha
- Muokkaus 37 €/ha
- Kylvö 48 €/ha
Hoito
- Niitto traktorikäyttöisellä niittokoneella 45 €/ha
- Heinän korjuu (pöyhintä, paalaus ja kuljetus) 198 €/ha
- Rikkaruohojen leviämisen estäminen 32 €/ha
Jos suojavyöhyke hoidetaan laiduntamalla, laiduntamiseen liittyvät kustannukset katsotaan kohdasta
7. Perinnebiotoopin hoito.
Kustannuksina voidaan ottaa huomioon myös pensas- tai puuryhmien istuttamisesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset.
Tulonmenetys viljan- ja öljykasvien viljelyssä
- A- ja B-tukialueet 122 €/ha
- C-tukialue 107 €/ha
Jos suojavyöhyke perustetaan erikoiskasviviljelyssä (esimerkiksi peruna, sokerijuurikas, avomaan vihannekset, muut puutarhakasvit) olleelle pellolle, voidaan hyväksyä korkeammat tulonmenetykset.
Tulonmenetyksenä voidaan ottaa huomioon myös mahdolliset tukien menetykset.
Rehun arvon ohjeellisia lukuja on esitetty kohdassa 7.
2. Sopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta
Rakenteiden kunnon ja kertyneen lietteen määrän valvontakustannukset 65 €/ha
Kosteikon ja sitä ympäröivän suoja-alueen kasvillisuuden niitto
- Niitto traktorikäyttöisellä niittokoneella 45 €/ha /42 €/h
Niittojätteen hyöty 0―40 €/ha
Niittojätteen kuljetus 70 €/ha /70€/h
Lietteen poisto kosteikosta ja ojien suista
- Traktorikaivurin tai kevyen maansiirtokoneen työveloitus 233 €/ha /38,9 €/h
- Maa-aineksen kuormaus, ajo ja levitys 137 €/ha/126 €/h
Kasvillisuuden poisto kosteikon vesialueelta ja pohjalta (kerran 10 vuodessa)
- Telakaivurin työveloitus 600 €/ha/53 €/h
- Kasvuston poiskuljetus 98 €/ha/ 46 €/h
Kustannuksina voidaan lisäksi ottaa huomioon sopimusalueelle istutettujen pensas- tai puuryhmien tai vesikasvien hoitokustannukset ja patorakenteiden kunnostaminen.
Ihmistyö 16 €/h
Tulonmenetys
- A- ja B-tukialueet 122 €/ha
- C-tukialue 107 €/ha
Tulonmenetyksenä voidaan ottaa huomioon myös mahdolliset tukien menetykset.
3. Sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä
Typen käyttömäärä enintään 60 % perustoimenpiteen määrästä (ohranviljelyssä) 54 €/ha
Typen käyttömäärä enintään 60 % perustoimenpiteen määrästä (säilörehunviljelyssä) 96 €/ha
Painotettu tulonmenetys (ohra 60 %, säilörehu 40 %) 71 €/ha
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisestä aiheutuva tulonmenetys (ohranviljelyssä) 22 €/ha
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisestä aiheutuva tulonmenetys (säilörehun viljelyssä) 65 €/ha
Painotettu tulonmenetys (ohra 60 %, säilörehu 40 %) 39 €/ha
Jos sopimusalue perustetaan erikoiskasviviljelyssä (esimerkiksi peruna, sokerijuurikas, avomaan vihannekset, muut puutarhakasvit) olleelle pellolle, voidaan hyväksyä korkeammat tulonmenetykset.
Sopimusalueella sallitaan vain kevennetty syysmuokkaus 20 €/ha
Sopimusalue pidetään kasvipeitteisenä talvikauden ajan 20 €/ha
4. Sopimus säätösalaojituksesta
Suunnittelu 20 €/ha
Säätökaivon hoito 10 h vuodessa ja pohjavesiputken säädön hoito 107 €/ha
Sadonlisäyksenä saatu hyöty (5 %:n sadonlisä)
- Rehuohran viljelyssä 21 €/ha
- Perunan viljelyssä 170 €/ha
- Keskimääräinen hyöty (ohraa 3 vuotta, perunaa 2 vuotta) 81 €/ha
5. Sopimus säätökastelusta
Suunnittelu 20 €/ha
Pumppaus 50 €/ha
Säädön seuranta- ja hoito 107 €/ha
Kastelun seuranta ja hoito 80 €/ha
Sadonlisäyksenä saatu hyöty (10 %:n sadonlisä)
- Rehuohran viljelyssä 41 €/ha
- Perunan viljelyssä 341 €/ha
- Keskimääräinen hyöty (ohraa 3 vuotta, perunaa 2 vuotta) 161 €/ha
6. Sopimus kuivatusvesien kierrätyksestä
Suunnittelu 20 €/ha
Pumppaus 50 €/ha
Sadonlisäyksenä saatu hyöty (10 %:n sadonlisä)
- Rehuohran viljelyssä 41 €/ha
- Perunan viljelyssä 341 €/ha
- Keskimääräinen hyöty (ohraa 3 vuotta, perunaa 2 vuotta) 161 €/ha
Säädön seuranta ja hoito 202 €/ha
7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä
Traktorityö kuljettajineen 41 €/h
Ihmistyö 16 €/h
Kasvuston niitto ja korjuu
Niitto traktorikäyttöisellä niittokoneella
- pellot 45 €/ha
- perinnebiotoopit ja muut sopimusalueet, jotka eivät ole peltoa 90 €/ha
Niitto pienniittokoneella 295 €/ha
Niitto raivaussahalla 21,2 €/h
Pienniittokoneen tai raivaussahan kustannus niitossa hyväksytään, mikäli edullisempi menetelmä ei ole kohteella mahdollinen.
Niittojätteen korjuu (paalaus, pöyhintä ja kuljetus) 198 €/ha
Raivaus
Hehtaarikohtaiset kustannukset:
Peruskunnostusraivaus kohteen hoidon aloitusvuonna 421 €/ha
- voidaan perustellusta syystä hyväksyä tämän jälkeen joka viides vuosi
Hoitoraivaus muina vuosina hoitokertaa kohden 98 €/ha
Harvennus-/raivausjätteen korjuu/kasaus 211 €/ha
Harvennus-/raivausjätteen poltto 226 €/ha
Raivaustähteiden kuljetus 130 €/ha
Tuntiperusteiset:
Raivaus (raivaussahalla tehtävä raivaus tai niitto) 21,2 €/h
Harvennus-/raivausjätteen kasaus käsityönä ja poltto 16 €/h
Koneellinen kasaus 38,9 €/h
Raivaustähteiden ajo traktoriperävaunulla 40 €/h
Raivaus ja raivausjätteen poiskorjuun kustannukset voidaan hyväksyä kustannuksina vain niiltä osin kohdetta, joilta ei saada myyntikelpoista puuta. Kustannusperusteeksi voidaan hyväksyä hehtaari- tai tuntiperusteinen kustannus hoidettavan kohteen koon ja hoidon vaativuuden mukaan.
Aitaaminen
- Naudoille sähköpaimenaita (2 lankaa, pylväät ym., ei työ) 1,50 €/m
- Paimenlaite 220―480 €/laite
- Vaativissa kohteissa (esim. kiviset, kallioiset tai kosteat/upottavat kohteet) + 20 % aitakustannuksista
- Lampaille lammasverkko 3 €/m
- Riukuaita 17―25 €/m
Riukuaita voidaan hyväksyä vain maisemallisesti tärkeissä kohteissa.
Aidan tarkastus ja korjaus 20 % rakentamiskustannuksesta/v
Eläinten kuljetus
Oma auto/traktori ja kuljetusvaunu (työaika 4hx2hlöä, lastaus, purku, kuljetus) 130 €/kerta
Eläinkuljetusauto (lastaus, purku ym. lähtötaksa) 200 €/kerta
Edelliseen lisäksi km-korvaus
- oma auto/traktori ja kuljetusvaunu 0,54 €/km
- eläinkuljetusauto 1―1,5 €/km
Vesitse tapahtuvissa kuljetuksissa voidaan hyväksyä korkeampi kustannus.
Eläinten valvonnan lisäkustannus 75 €/ha
- tätä korkeampi lisäkustannus voidaan hyväksyä perustellusta syystä kaukana maatilan talouskeskuksesta tai vaikeakulkuisessa maastossa tai saaressa sijaitsevassa kohteessa
Eläinten juoton lisäkustannus 50 €/ha
- tätä korkeampi lisäkustannus voidaan hyväksyä perustellusta syystä kaukana maatilan talouskeskuksesta tai vaikeakulkuisessa maastossa tai saaressa sijaitsevassa kohteessa
Niittyseosten siemenkustannuksia päivänkakkara, kaunokit, valkoailakki, keltamatara ja kannusruoho (200―400 g/ha) 60―120 €/ha
+ rölli tai lampaannata (5―10 kg/ha) 6 €/kg
Rehun arvo, kun rehu korjataan tai aluetta laidunnetaan. Ei huomioida, jos rehusta ei saada hyötyä eli, jos kyseessä on vuokratut sopimusalueet, vuokratut eläimet tai rehua ei myydä.
- Rehevä niitty (Etelä- tai Keski-Suomi) 160―300 €/ha/v
- Heikkotuottoinen niitty (Keski- tai Pohjois-Suomi) 80―160 €/ha/v
- Kuiva niitty tai keto 15―50 €/ha/v
- Rantaniitty 100―200 €/ha/v
- Hyvätuottoinen metsälaidun (400 - 600 ry/ha/v) 60―90 €/ha/v
- Heikkotuottoinen metsälaidun (0-200 ry/ha/v) 0―10 €/ha/v
Rehun arvosta vähennetään eläinten heikommasta kasvusta perinnebiotoopilla ja monimuotoisuus kohteilla aiheutuva tulonmenetys laidunkaudelta nautakarjalla 40 €/ha
Vastikkeetta tehty työ
- ihmistyö 10 €/h
- traktori/muu vastaava työkonetyö 30 €/h
8. Sopimus ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä
Viljelysuunnitelman laatiminen 125 €/kpl
Viljavuustutkimuksen kustannus
- Työn lisäkustannus perustoimenpiteisiin verrattuna 0,5 €/ha/v
- Tutkimuksen lisäkustannus perustoimenpiteisiinverrattuna 5,3 €/ha/v
tai tutkimuksen kustannus 57 €/kpl
Katetuoton menetykset- kuivaheinä 522 €/ha/v
- säilörehunurmi 817 €/ha/v
- ohra 706 €/ha/v
- kaura 695 €/ha/v
- vehnä 551 €/ha/v
- rypsi 408 €/ha/v
Sadosta saatava hyöty (vähennettävä tuesta)
- kuivaheinä 365 €/ha/v
- säilörehunurmi 283 €/ha/v
Tulonmenetyksenä voidaan ottaa huomioon myös mahdolliset tukien menetykset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.