256/2009

Annettu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2009

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) 21―24 §,

muutetaan 1, 2, 5, 9, 14, 16, 18―20, 26, 32, 34, 36 ja 37, liitteessä 1 oleva I osa, liitteet 2―6,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi asetuksessa 575/2003, 14 § asetuksessa 1268/2007, 16 § asetuksessa 757/2008, 18 § osaksi asetuksessa 354/2006, liitteessä 1 oleva osa I osaksi asetuksissa 575/2003, 829/2003, 74/2004, 334/2004, 840/2004, 234/2005, 309/2005, 869/2005, 356/2006, 382/2006, 622/2006, 768/2006, 42/2007, 244/2007, 833/2007, 1211/2007, 1268/2007, 22/2008, 430/2008, 757/2008 ja liitteet 2―6 asetuksessa 1268/2007, sekä

lisätään asetukseen uusi 10 a―10 c , 31 a, 31 b ja 38 a § sekä uusi liite 7 ja 8 seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan M-, N- ja O-luokan ajoneuvoihin (autoihin ja niiden perävaunuihin) sekä niiden rakenteeseen, ympäristöominaisuuksiin, järjestelmiin, osiin, erillisiin teknisiin yksiköihin ja varusteisiin. Asetusta sovelletaan näihin luokkiin kuuluviin sotilasajoneuvoihin, jollei puolustusministeriön asetuksella ajoneuvolain nojalla toisin säädetä. Asetusta sovelletaan myös erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin siten kuin siitä erikseen säädetään.

2. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään erikseen paineilma- ja sähköjarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista. Vaihtoehtoisesti noudatettavat vaatimukset ovat liitteessä 1 olevan I osan 9 kohdassa.

3. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään erikseen auton rakenteen muuttamisesta, vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon kokoamisesta osista sekä auton nastarenkaan pistovoiman mittaamisesta.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) tyyppihyväksynnällä menettelyä, jossa tyyppihyväksyntäviranomainen varmentaa ajoneuvotyypin, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön taikka varusteen täyttävän sitä koskevat tekniset vaatimukset; tyyppihyväksyntöjä ovat EY-tyyppihyväksyntä, E-tyyppihyväksyntä ja kansallinen tyyppihyväksyntä;

b) autojen ja perävaunujen puitedirektiivillä puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnälle annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/46/EY;

c) erityisdirektiivillä autojen ja perävaunujen puitedirektiivin nojalla annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston, Euroopan neuvoston tai Euroopan komission direktiiviä, joka koskee ajoneuvon järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntää;

d) EY-tyyppihyväksynnällä autojen ja perävaunujen puitedirektiivin mukaisesti annettua tyyppihyväksyntää ja erityisdirektiivin mukaisesti annettua ajoneuvon järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntää;

e) Geneven sopimuksella moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaa sopimusta (SopS 70/1976);

f) E-säännöllä Geneven sopimukseen liitettyä sääntöä;

g) E-tyyppihyväksynnällä E-säännön mukaista ajoneuvon järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntää; kun tämän asetuksen liitteessä 1 olevassa II osassa viitataan E-sääntöön, tarkoitetaan sääntöä sellaisena kuin se on alkuperäisenä tai muutettuna ajoneuvon tai varusteen käyttöönottoajankohtana;

h) direktiiviä tai E-sääntöä vastaavalla ajoneuvolla, järjestelmällä, osalla ja erillisellä teknisellä yksiköllä sellaista ajoneuvoa, järjestelmää, osaa ja erillistä teknistä yksikköä, jota ei ole tyyppihyväksytty, mutta joka täyttää direktiivin tai E-säännön tekniset vaatimukset;

i) FMVSS-standardin vaatimuksia vastaavalla rakenneosalla sellaista ajoneuvon rakenneosaa, joka täyttää Amerikan Yhdysvaltojen liittovaltion asettaman turvallisuusstandardin vaatimukset;

j) globaalisopimuksella pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja/tai niissä käytettäviin osiin sovellettavien maailmanlaajuisten teknisten sääntöjen vahvistamista koskevaa sopimusta (SopS 54/2001);

k) maailmanlaajuisella hyväksynnällä ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksyntää globaalisopimukseen liitetyn säännön mukaisesti;

l) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota;

m) omamassalla M1- luokan ajoneuvoissa M1 –luokan moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista annetussa neuvoston direktiivissä 92/21/EY (liitteessä 1 olevan I osan 44 kohta) määriteltyä ajokuntoisen ajoneuvon massaa sekä muissa kuin M1 – luokkaan kuuluvissa M-luokan ja N- sekä O- luokan ajoneuvoissa tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/27/EY (liitteessä 1 olevan I osan 48 kohta) määriteltyä ajokuntoisen ajoneuvon massaa;

n) kokonaismassalla m kohdassa tarkoitetuissa direktiiveissä määriteltyä suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa;

o) yksittäishyväksynnällä menettelyä, jossa todetaan, että yksittäinen auto tai sen perävaunu, joka voi olla muutakin kuin ainoa kappale, täyttää sitä koskevat vaatimukset;

p) hälytysajoneuvolla erityisin valo- ja äänimerkinantolaittein varustettua moottorikäyttöistä ajoneuvoa; hälytysajoneuvoja ovat pelastus-, poliisi-, sotilaspoliisi- ja sairasauto sekä vastaava muu ajoneuvo ja rajavartiolaitoksen tai tullilaitoksen virkakäytössä oleva ajoneuvo.

5 §
Yleiset luokitusta koskevat säännökset

1. M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen perusluokituksesta ja erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tarkemmasta luokituksesta säädetään ajoneuvolaissa.

2. M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen alaluokitukseen sekä akselistorakenteiden, korityypin, mittojen ja massojen määrittelyyn sovelletaan:

a) autojen ja perävaunujen puitedirektiivin mukaisia luokituksia ja määritelmiä;

b) direktiivin 97/27/EY (liitteessä 1 olevan I osan 48 kohta) mukaisia luokituksia ja määritelmiä; ja

c) matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä sekä direktiivien 70/156/ETY ja 97/27/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/85/EY (liitteessä 1 olevan I osan 52 kohta) mukaisia luokituksia.

Jäljempänä 6, 11 ja 12 §:ssä täydennetään 2 momentissa mainittujen direktiivien mukaisia määrittelyjä.

9 §
M- ja N-luokan ajoneuvojen korityypit

1. Monikäyttöajoneuvolla tarkoitetaan M1-luokan ajoneuvoa, jossa matkustajat ja tavarat kuljetetaan yhdessä tilassa ja jonka suurimmasta sallitusta kokonaismassasta tavarakuorman osuus on enintään yhtä suuri kuin matkustajille tarkoitettujen istumapaikkojen määrä kerrottuna 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajien määrällä tai jossa istumapaikkoja kuljettajan paikan lisäksi on enemmän kuin kuusi. Jos tavarakuorman osuus on henkilökuormaa suurempi ja istumapaikkoja kuljettajan paikan lisäksi on enintään kuusi, ajoneuvo kuuluu kuitenkin N-luokkaan.

2. Kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin ajoneuvon katsotaan kuuluvan M2- tai M3- luokkaan, jos ajoneuvon suurimmasta sallitusta kokonaismassasta tavarakuorman osuus on enintään yhtä suuri kuin matkustajille tarkoitettujen istumapaikkojen määrä kerrottuna 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajien määrällä tai ajoneuvon joko samassa umpinaisessa tilassa on tavaratila ja istumapaikat kuljettajan lisäksi useammalle kuin kahdeksalle matkustajalle tai erikseen avolavalla tilaa tavaralle ja umpinaisessa tilassa useammalle kuin kahdeksalle matkustajalle. Jos tavarakuorman osuus on henkilökuormaa suurempi ja istumapaikkoja kuljettajan paikan lisäksi on enintään kahdeksan, ajoneuvo kuuluu N2-, N3- tai M1- luokkaan.

10 a §
Matkailuperävaunu

Matkailuperävaunulla tarkoitetaan ISO -standardin 3833-77 kohdan 3.2.1.3 mukaista tieliikennekäyttöön suunniteltua ja matkailukäyttöön soveltuvaa perävaunua.

10 b §
Pyörätuolin käyttäjälle tarkoitettu ajoneuvo

Pyörätuolin käyttäjälle tarkoitetulla ajoneuvolla tarkoitetaan M1-luokkaan kuuluvaa ajoneuvoa, joka on erityisesti rakennettu tai muunnettu niin, että sitä voi käyttää yksi tai useampi henkilö pyörätuolissaan istuen ajoneuvon ollessa liikenteessä.

10 c §
Muu erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo

Muulla erikoiskäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla tarkoitetaan autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteessä II tarkoitettua ajoneuvoa, jolla voidaan tehdä erityistä korirakennetta tai erityisiä varusteita vaativia toimintoja.

14 §
Direktiivien ja E-sääntöjen mukaiset vaatimukset

1. M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen sekä niiden järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tulee tyyppihyväksynnässä ja ensi kertaa käyttöön otettaessa täyttää liitteessä 1 olevat EY- tai E-tyyppihyväksyntää ja direktiivin tai E-säännön vastaavuutta koskevat vaatimukset, jollei EY-asetuksessa toisin säädetä.

2. Liitteissä 1―8 on hyväksynnässä suoraan sovellettavat EY-asetukset ja tiedot niiden voimaantulosta.

3. M-, N-, ja O-luokan ajoneuvoihin voidaan soveltaa seuraavia poikkeuksia liitteessä 1 olevista tai EY-asetuksessa säädetyistä vaatimuksista:

a) autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteen IV osan I lisäyksessä tarkoitetulle EY-tyyppihyväksyttävälle pieninä sarjoina valmistettavalle M1-luokan ajoneuvolle liitteessä 2 olevia poikkeuksia;

b) matkailuautolle, sairasautolle, ruumisautolle, pelastusautolle, poliisiautolle ja rajavartiolaitoksen autolle liitteessä 3 olevia poikkeuksia;

c) kuljetettavien matkustajien tai tavaroiden suojeluun tarkoitetulle ajoneuvolle (panssaroidulle ajoneuvolle) liitteessä 4 olevia poikkeuksia;

d) pyörätuolin käyttäjälle tarkoitetulle ajoneuvolle liitteessä 5 olevia poikkeuksia;

e) ajoneuvonosturille liitteessä 6 olevia poikkeuksia;

f) muulle erikoiskäyttöön tarkoitetulle ajoneuvolle, mukaan lukien matkailuperävaunut, liitteessä 7 olevia poikkeuksia;

g) ajoneuvolain 30 §:ssä tarkoitetussa kansallisessa tyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä ja muun kuin EY- tyyppihyväksytyn ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa liitteessä 8 olevia poikkeuksia.

4. Liitteissä 2―8 oleviin vaatimuksiin sovelletaan liitteissä 2―8 mainittujen direktiivien ja EY-asetuksien vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat liitteen 1 mukaisesti muutettuina ajoneuvojen ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana. Liitteissä 2―8 lueteltujen direktiivien ja EY-asetuksien mukaisten vaatimusten sijasta voidaan soveltaa liitteessä 1 mainittuja vaihtoehtoisia vaatimuksia.

16 §
Nopeudenrajoitin

1. Ajoneuvolain 25 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun nopeudenrajoittimen tulee estää M2- ja M3-luokan ajoneuvon nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 100 km/h. Nopeudenrajoittimen tulee estää N2-ja N3-luokan ajoneuvon nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90km/h.

2. M3-luokan ajoneuvoissa, joiden enimmäismassa on yli 10 tonnia ja jotka on rekisteröity ennen 1 päivää tammikuuta 2005, saa käyttää sellaista nopeudenrajoitinta, joka on säädetty rajoittamaan nopeus enintään 100 km/h.

3. Nopeudenrajoitinta ei vaadita:

a) sotilasajoneuvossa;

b) pelastusautossa;

c) poliisiautossa;

d) yksinomaan taajamaliikenteessä käytettävässä M2- ja M3-luokan ajoneuvossa; eikä

e) autossa, jonka nopeus ei sen rakenteen johdosta voi nousta 1 momentissa tarkoitettuja arvoja korkeammaksi.

4. Nopeudenrajoittimen asentamisesta ja korjaamisesta säädetään ajoneuvolaissa ja sen nojalla.

18 §
Muuttotavarana maahantuodun ja eräiden muiden ajoneuvojen vaatimustenmukaisuus

1. Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan tai olleen, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun M- ja N-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän liitteessä 1 säädetyt tyyppihyväksyntää tai vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, jos ajoneuvo täyttää kaikkien ajoneuvon mallivuotta koskevien FMVSS- tai CMVSS- standardien taikka japanilaisten ajoneuvoja koskevien turvallisuussääntöjen ja yhdysvaltalaisten, kanadalaisten tai japanilaisten pakokaasupäästöjä koskevien sääntöjen mukaiset vaatimukset.

2. Tässä pykälässä tarkoitetun ajoneuvon valaisimien lukumäärän tulee täyttää liitteessä 1 olevan I osan 20 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevassa direktiivissä 76/756/ETY tai E-säännössä n:o 48 olevat vaatimukset. Lähi- ja kaukovalaisinten on vastattava liitteessä 1 olevan I osan 25 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen kauko- tai lähivalaisimina toimivia ajovalaisimia ja niiden hehkulamppuja koskevassa direktiivissä 76/761/ETY olevia vaatimuksia tai oltava merkinnällä DOT sekä tyyppiä HB1–HB15, D1S, D1R, D2S tai D2R olevilla lampuilla varustetut. Ajoneuvon etuvalaisimien tulee vastata väriltään liitteessä 1 olevan I osan 22 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen äärivalaisimia, etuvalaisimia, takavalaisimia ja jarruvalaisimia koskevassa direktiivissä 76/758/ETY olevia vaatimuksia ja etusuuntavalaisimien väriltään ja näkyvyydeltään liitteessä 1 olevan I osan 23 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimia koskevassa direktiivissä 76/759/ETY olevia vaatimuksia.

3. Ajoneuvon katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos ajoneuvo täyttää aiemman rekisteröintimaan kyseistä mallivuotta koskevat vaatimukset ja vastaa mallivuoden 1992 ja sitä uudempien ajoneuvojen päästöjen osalta vähintään vähäpäästöisen auton päästötasoa.

19 §
Kytkentä- ja vetolaitteet

1. Yleisesti käytössä olevina pidetään vetoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon sähköjohtojen kytkentää sekä paineilmajarruilla varustetun ajoneuvon paineilmajarrujohtojen liittimiä, jotka mitoitukseltaan ja sijoitukseltaan täyttävät voimassa olevan ISO- tai SFS-standardin vaatimukset.

2. Perävaunun vetoon tarkoitettu vetolaite tulee kiinnittää luotettavasti vetoajoneuvon valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin. Jos vetolaitetta ei ole mahdollista kiinnittää valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin, tulee esittää luotettava selvitys suurimmista sallituista kytkentämassoista. Vetolaitteiden sijoittaminen kuormalavalle on sallittu vain kevyissä tilapäisissä rakennusrautojen ja vastaavan pitkän tavaran paikalliskuljetuksissa.

20 §
Roiskesuojat

1. N1-luokan ajoneuvon, joka ei täytä liitteessä 1 olevan I osan 37 kohdassa tarkoitetun moottoriajoneuvojen lokasuojia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 78/549/ETY vaatimuksia, roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta vähintään 30° eteenpäin ja vähintään 50° taaksepäin. Roiskesuojan takaosa renkaan tai paripyörillä uloimman renkaan keskeltä mitattuna ei saa päättyä sen vaakasuoran tason yläpuolelle, joka kulkee 150 mm renkaan pyörimisakselin yläpuolella.

2. Muun kuin M1- ja N1-luokan ajoneuvon roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta vähintään 30° eteenpäin. Roiskesuojan takaosan renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruinen osuus ei saa päättyä sen vaakasuoran tason yläpuolelle, joka kulkee 100 mm renkaan pyörimisakselin yläpuolella ajoneuvon ollessa kuormittamaton.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

4. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

5. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos ajoneuvon korin tai lavan pohja tai muu päällirakenne tarpeellisin lisälaittein muodostaa tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan, eikä maastoautossa tai muussa erikoistarkoitukseen valmistetussa ajoneuvossa, jossa roiskesuojien käyttö oleellisesti hankaloittaa ajoneuvon käyttöä.

6. Ajoneuvon, joka on EY-tyyppihyväksytty autojen ja perävaunujen puitedirektiivin mukaisesti, katsotaan täyttävän tässä pykälässä säädetyt vaatimukset.

26 §
Kilpien valaisimet

1. M2- ja M3-luokan ajoneuvon linjan päätepisteen, linjan numeron ja ajoneuvon täynnä olemista osoittavan kilven, poliisiauton sekä tullin ja rajavartiolaitoksen virkatehtävään käytettävän auton kilven sekä N2- ja N3-luokan ajoneuvon kuljetusyrityksen, kuljetuksen ostajan, ajoneuvon omistajan nimen tai linjan päätepisteen osoittavan kilven tulee näyttää valkoista tai vaaleankeltaista valoa, joka ei saa vilkkua. Kilven valovoima referenssiakselin suunnassa saa olla enintään 200 kandelaa.

2. M2-luokan ajoneuvon linjan päätepisteen, linjan numeron ja ajoneuvon täynnä olemista osoittavassa kilvessä tekstin korkeuden tulee olla vähintään 100 mm, jos teksti on yhdessä rivissä, ja vähintään 50 mm, jos teksti on kahdessa rivissä. Pelkän linjanumeron käsittävässä kilvessä tulee numeroiden korkeuden olla vähintään 150 mm. M3-luokan ajoneuvossa vastaavat vähimmäiskorkeudet ovat 150 mm, 70 mm ja 200 mm.

3. Ajoneuvon 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kilpi, joka vaatimuksiltaan poikkeaa 1 ja 2 momentin vaatimuksista, hyväksytään, jos kilpi on autojen ja perävaunujen puitedirektiivin mukaan tyyppihyväksytyn M2- tai M3-luokan ajoneuvon alkuperäinen varuste ja hyväksytty käytettäväksi muussa ETA-valtiossa.

31 a §
Linja-auton ensiaputarvikkeet ja sammutin

1. Linja-autossa tulee olla ensiaputarvikkeet. Ensiaputarvikkeiden tulee täyttää linja-autojen rakenteesta ja varusteista annetun liikenneministeriön päätöksen (637/1990) 35 §:n vaatimukset tai muun ETA-valtion taikka Ahvenanmaan maakunnan kyseisen tyyppisen linja-auton ensiaputarvikkeita koskevat vastaavan tason vaatimukset.

2. Linja-autossa tulee olla sammutin. Sammuttimen tulee täyttää 1 momentissa mainitun päätöksen 34 §:n vaatimukset tai muun ETA-valtion taikka Ahvenanmaan maakunnan kyseisen tyyppisen linja-auton sammutinta koskevat vastaavan tason vaatimukset.

31 b §
Näkyvyys tuulilasista ja ohjaamon sivulaseista

Auton tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten tulee olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Auton sisä- tai ulkopuolelle ei saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä. Liikenneministeriön määräysten mukaisen pysäköintikiekon saa kuitenkin kiinnittää tuulilasin oikealle puolelle. Samoin saa lapsen turvaistuimen kiinnittää kuljettajan vieressä olevalle istuimelle ehdolla, ettei se kohtuuttomasti rajoita näkyvyyttä.

32 §
Nopeuskilpi

1. N1-luokan ajoneuvossa, jonka suurin sallittu nopeus on 80 km/h, on oltava taakse näkyvä, mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm oleva pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 80. M2- ja M3-luokan ajoneuvossa, jonka suurin sallittu nopeus on 100 km/h, on oltava vastaava keltainen tai valkoinen kilpi, johon on merkitty luku 100.

2. Ajoneuvoon, jonka nopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h, on taakse kiinnitettävä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava, muutoin 1 momentin säännöksen mukainen kilpi.

34 §
Poikkeukset vammaisen kuljettajan ja matkustajan käyttöön tarkoitetulle ajoneuvolle

Ajoneuvon rekisteröinti- ja muutoskatsastuksessa, yksittäishyväksynnässä sekä kansallisessa piensarjatyyppihyväksynnässä voidaan hyväksyä poikkeuksia vammaisen kuljettajan ja matkustajan käyttöön tarkoitetun ajoneuvon erikoislaitteille ehdolla, etteivät poikkeukset vaaranna merkittävästi turvallisuutta.

36 §
Sarjan viimeisiä ajoneuvoja koskevat poikkeukset

Ajoneuvohallintokeskuksen on varmistettava, ettei valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettävien poikkeusten enimmäismäärää ylitetä. Ajoneuvohallintokeskus merkitsee tiedon myönnetystä poikkeuksesta ajoneuvoja koskevaan rekisteriin ja ajoneuvon rekisteröinnistä annettavaan todistukseen.

37 §
Poikkeukset uutta teknologiaa soveltaville ajoneuvoille, osille tai erillisille teknisille yksiköille

1. Ajoneuvohallintokeskus voi myöntää luonteeltaan yhden tai useamman erityisdirektiivin yhteen tai useampaan vaatimukseen soveltumattomia tekniikoita tai ratkaisuja käyttäen valmistetuille ajoneuvoille, järjestelmille, osille tai erillisille teknisille yksiköille poikkeuksen, jos poikkeus ei haittaa ympäristöä tai vaaranna liikenneturvallisuutta. Poikkeuksen myöntämisessä sovelletaan autojen ja perävaunujen puitedirektiivissä säädettyä menettelyä:

a) luvan pyytämisessä komissiolta;

b) tilapäisen, ainoastaan Suomessa voimassa olevan hyväksynnän myöntämisessä;

c) tilapäisen, ainoastaan Suomessa voimassa olevan hyväksynnän ilmoittamisessa komissiolle ja muille ETA-valtioille;

d) komissiolle ja muille ETA-valtioille toimitettavan ilmoituksen sisältämissä perusteluissa, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdissa sekä poikkeukseen liittyvien testien ja testitulosten kuvauksessa;

e) tilapäisen kansallisen hyväksynnän muuttamisessa EY-tyyppihyväksynnäksi;

f) EY-tyyppihyväksynnäksi muutetun tilapäisen hyväksynnän rajoituksissa;

g) tilapäisen kansallisen hyväksynnän peruuttamisessa määräajan kuluttua, jos komissio kieltää EY-tyyppihyväksynnän myöntämisen.

2. Ajoneuvohallintokeskus tunnustaa toisessa ETA-valtiossa myönnetyn 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen sisältävän kansallisen hyväksynnän, jos poikkeus ei haittaa ympäristöä eikä vaaranna liikenneturvallisuutta.

38 a §
Raportointi tyyppihyväksyntämenettelyn soveltamisesta

Ajoneuvohallintokeskus ilmoittaa viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2011 komissiolle ajoneuvolain 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun direktiivin mukaisten tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta.


1. Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä huhtikuuta 2009.

2. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ensi kertaa Suomessa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa, järjestelmää, osaa ja erillistä teknistä yksikköä saa käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden tai myöhempien säännösten ja määräysten mukainen.

3. Vuonna 1993 tai sen jälkeen muualla kuin Suomessa ensi kertaa käyttöön otetun tai otettavan ajoneuvon ja sen järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön, joka otetaan Suomessa käyttöön liikenteessä tämän asetuksen tultua voimaan, tulee täyttää ne vaatimukset:

a) jotka koskivat ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa; tai

b) joita liitteissä olevien taulukoiden mukaisesti sovelletaan ajoneuvon käyttöönottopäivänä.

4. Ennen vuotta 1993 muualla kuin Suomessa ensi kertaa käyttöön otetun ajoneuvon ja sen järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön, joka otetaan Suomessa käyttöön liikenteessä tämän asetuksen tultua voimaan, tulee täyttää:

a) ne vaatimukset, jotka koskivat ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa;

b) viimeisimpien sellaisten E-sääntöjen tai erityisdirektiivien vaatimukset, joita Geneven sopimukseen liittynyt valtio tai ETA-valtio sai soveltaa ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana; M1- ja N1-luokan ajoneuvon pakokaasupäästöjen ja takaistuimen turvavöiden kiinnityspisteiden tulee kuitenkin täyttää samana ajankohtana Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa koskevat vaatimukset; tai

c) ETA-valtiossa voimassa olleet kansalliset, muut kuin a tai b kohdassa tarkoitetut vaatimukset, jotka turvallisuutta ja ympäristöä koskien vastaavat vähintään a tai b kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

5. Edellä 2–4 momentissa säädetystä poiketen liikenteessä käytettävän lasten turvalaitteen tulee olla tyyppihyväksytty E-säännön n:o 44/03 tai moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevan neuvoston direktiivin 77/541/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin 2000/3/EY mukaisesti taikka sanotun E-säännön tai direktiivin myöhemmän version tai muutoksen mukaisesti.

6. Jos ajoneuvon rakennetta tai varusteita muutetaan tämän asetuksen tultua voimaan, muutetun ajoneuvon on täytettävä ajoneuvon käyttöönottoajankohtana voimassa olleet tai myöhemmät vaatimukset. Ennen 29 päivää huhtikuuta 2009 ensi kertaa käyttöön otetun ajoneuvon, jonka istuimia muutetaan asetuksen voimaan tultua, tulee kuitenkin muutettujen istuinten osalta täyttää asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat vaatimukset.

7. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia 21―24 §:ää ja liitettä 3 saa soveltaa M- ja N- luokan uusille ajoneuvotyypeille ja ensi kertaa käyttöön otettaville ajoneuvoille siihen asti, kun autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteen XIX mukaan EY-tyyppihyväksyntävelvollisuus tulee näille ajoneuvoluokille voimaan.

8. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olevaa liitettä 2 saa soveltaa uutta ajoneuvotyyppiä olevaan invataksiin 28 päivään huhtikuuta 2011 asti ja ensi kertaa käyttöön otettaviin invatakseihin 28 päivään huhtikuuta 2012 asti.

9. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olevaa liitteen 1 osan I kohtien 0, 48 ja 52 alaviitettä 69 sekä asetuksen voimaan tullessa voimassa olevaa liitettä 4 saa soveltaa M2- ja M3- luokan uusille ajoneuvotyypeille ja ensi kertaa käyttöön otettaville ajoneuvoille siihen asti, kun autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteen XIX mukaan EY-tyyppihyväksyntävelvollisuus tulee näille ajoneuvoluokille voimaan.

10. Vaatimuksenmukaisuuden osoittamisessa rekisteröinti- ja muutoskatsastuksessa sekä yksittäishyväksynnässä voidaan soveltaa asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia rekisteröintikatsastusta koskevia menettelyjä 31 päivään joulukuuta 2009.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, (32007L0046); EYVL N:o 263; 9.10.2007, s. 1

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2009

Liikenne- ja viestintäministeri
Anu Vehviläinen

Liikenneneuvos, johtava asiantuntija
Kari Saari

Liitteet 1-8

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.