246/2009

Annettu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 26 päivänä huhtikuuta 2007 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 2 §:n 1 momentti, 2 luvun otsikko, 5―9 §, 14 §, 17 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 momentti, 23 §, 25 §:n 3 momentti, 26 §:n 2 ja 3 momentti, 27 §:n 2 ja 3 momentti, 28 §:n 2 ja 3 momentti, 29 §:n 1 ja 3 momentti, 32 §:n 4 momentti, 34 §:n 3 ja 4 momentti, 38 §:n 4 momentti, 41, 42 ja 48 §, 49 c §:n 1 momentti, liitteen 1 taulukot 3 ja 4 sekä liite 2,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti, 49 c §:n 1 momentti, liitteen 1 taulukot 3 ja 4 asetuksessa 339/2008, 23 § asetuksessa 157/2008 ja 32 §:n 4 momentti asetuksessa 662/2007, seuraavasti:

2 §
Viljavuustutkimus

Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista, joita ei lannoiteta, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Sellaisilta pelloilla sijaitsevilta erityistukisopimuksiin sisältyviltä aloilta, joille ei makseta ympäristötuen perustoimenpiteiden tukea, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Viljelemättömistä pelloista sekä viljelijän hallintaan tulevista pelloista, joista ei ole voimassa olevaa viljavuustutkimusta, on kuitenkin otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely aloitetaan. Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta.


2 luku

Luonnonhoitopellot

5 §
Monivuotisten nurmipeltojen perustaminen

Monivuotisten nurmipeltojen kasvusto on perustettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 prosenttia typensitojakasvien siementä.

Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Monivuotiset nurmipellot voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia nurmia. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus 3 luvun mukaisesti on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Monivuotiset nurmipellot on säilyttävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta.

6 §
Monivuotisten nurmipeltojen hoito

Monivuotisten nurmipeltojen kasvuston vuosittainen niittäminen ei ole pakollista. Niitto on kuitenkin tehtävä vähintään joka kolmas vuosi. Lisäksi pensaiden ja puiden kasvu alueelle on estettävä. Jos kasvusto niitetään, niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Laidunnus on sallittua, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden.

Monivuotisilla nurmipelloilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Monivuotisia nurmipeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Monivuotiset nurmipellot saa päättää toisen vuoden jälkeen elokuun 31 päivästä alkaen tai 15 päivästä heinäkuuta alkaen, jos monivuotisten nurmipeltojen kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Kasvuston päättäminen on tehtävä syksyllä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla. Jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä. Kasvusto on suositeltavaa päättää vasta seuraavana keväänä.

7 §
Monimuotoisuuspeltojen perustaminen

Monimuotoisuuspellot on perustettava niittykasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla kylvämällä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Riista- ja maisemakasvit on kylvettävä vuosittain. Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa ensimmäisenä vuonna perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Sänkeen kylvö ja kotimaisten siementen käyttö on suositeltavaa.

Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotisten kasvien kuten ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä. Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, silkkiunikko, valko- ja keltamesikkä. Riistakasviseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi, sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksessa on aina oltava myös jonkun yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinäkasvi tai apila, siemeniä. Riistasiemenseoksella perustettuja monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen.

Kasvuston perustamisen yhteydessä monimuotoisuuspeltojen vähäinen lannoitus 3 luvun mukaisesti on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Maisema- ja riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi. Maisema- ja riistakasvit on säilytettävä lohkolla vähintään kylvöä seuraavaan kevääseen. Niittykasvit on säilytettävä lohkolla vähintään kaksi kasvukautta.

8 §
Monimuotoisuuspeltojen hoito

Monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista. Pensaiden ja puiden kasvu alueelle on estettävä. Jos kasvusto niitetään, niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei saa aloittaa ennen elokuun 1 päivää. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Riistakasveilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan.

Monimuotoisuuspelloilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Monimuotoisuuspeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Maisema- ja riistakasvikasvuston saa päättää kylvöä seuraavana keväänä, niittysiemenkasvuston toisen vuoden jälkeen elokuun 31 päivästä alkaen tai 15 päivästä heinäkuuta alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Kasvuston päättäminen on tehtävä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla. Jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä. Kasvusto on suositeltavaa päättää vasta seuraavana keväänä.

9 §
Toimenpiteen kohde

Viljelijän on noudatettava tavanomaisten peltoviljelykasvien ja muiden viljelemättömien peltolohkojen lannoituksessa tässä luvussa säädettyä. Pysyvien kasvien ja yksi- tai monivuotisten puutarhakasvien osalta on noudatettava, mitä 4 luvussa säädetään.

14 §
Kesantopellon lannoitus

Avokesannon, sänkikesannon, yksivuotisen viherkesannon ja viljelemättömän pellon lannoitus on kielletty. Jos kesantopellolle kylvetään syysviljaa tai muita syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja, joista korjataan sato, lohkoa voidaan lannoittaa kylvön yhteydessä liitteen taulukkojen 1, 2, 3 ja 4 mukaisesti.

17 §
Pientareet

Piennarta ei tarvitse niittää. Se on kuitenkin aina niitettävä, jos se uhkaa vesakoitua. Niitolla voidaan myös torjua rikkakasvien leviämistä. Jos pientareen kasvillisuus niitetään, niittojätteen saa hyödyntää taloudellisesti.


18 §
Suojakaistat

Suojakaista on suositeltavaa niittää kerran kasvukauden aikana. Suojakaista on kuitenkin aina niitettävä, jos se uhkaa vesakoitua. Niitolla voidaan myös torjua rikkakasvien leviämistä. Niittojäte on suositeltavaa poistaa kaistalta ja sen saa hyödyntää taloudellisesti.


23 §
Monimuotoisuuskartoituksen toteuttaminen

Maatilan luonnon monimuotoisuuskohteista on tehtävä kartoitus toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Kartoitus on tehtävä täyttämällä tätä varten laadittu Maaseutuviraston lomake, johon merkitään tilan tuotantorakennusten lähiympäristössä sekä viljelijän hallinnassa olevilla peltoalueilla ja niiden lähiympäristössä sijaitsevat monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet, esimerkiksi monilajiset niityt, pellonreunat ja -pientareet, tienpientareet, pellon ja metsän reunavyöhykkeet, peltoalueilla sijaitsevat purot, lähteet, kosteikot, vanhat kiviaidat, ladot ja puukujanteet sekä riistan ja muiden eliölajien kannalta tärkeät alueet kuten monilajiset pysyvät laitumet, hoidetut viljelemättömät pellot ja viljelystä poistuneet pellot. Kartoituslomakkeeseen on merkittävä myös maatilan, monimuotoisuutta edistävät erityistukisopimukset ja niiden laajuus. Kartoituskohteet on merkittävä lomakkeen lisäksi myös kartalle, jona voidaan käyttää esimerkiksi peruslohkokarttaa. Kartoitus on säilytettävä tilalla ja esitettävä pyydettäessä tukea valvoville viranomaisille.

25 §
Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla

Analysoitavat näytteet on otettava ensisijaisesti niiltä kasvulohkoilta, joille edellisenä syksynä on levitetty lantaa tai joiden esikasvina on ollut nurmi, viherlannoitusnurmi tai palkokasvi ja lohko on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Mikäli 30 prosentin alavaatimus ei täyty edellä mainituista tapauksista, viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan lohkoista. Suositeltavaa on tällöin selvittää liukoisen typen määrä esimerkiksi niiltä lohkoilta, joissa edellisen vuoden sato on jäänyt paljon niukemmaksi kuin mihin toteutetulla lannoituksella oli suunniteltu päästävän tai jos sato on jäänyt märkyyden takia kokonaan korjaamatta tai jos lohkolla on viljelty kasvia, jonka jälkeen maahan on mahdollisesti jäänyt tavallista runsaammin typpeä. Näytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta, mutta kuitenkin niin, että näytteitä otetaan vähintään yksi näyte viittä hehtaaria kohden. Kunkin näytteen on koostuttava 15―25 osanäytteestä.


26 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus

Tässä tarkoitettua kasvipeitteisyyttä täyttävät seuraavat lohkot:

1) monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi sekä viherlannoitusnurmi, jota ei muokata syksyllä;

2) pellolle perustetut luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 40, 54 a tai 54 c §:ssä tarkoitetut sopimusalat;

3) luonnonhoitopellot, joiden kasvusto päätetään keväällä;

4) monivuotiset puutarhakasvit kuten monivuotiset marjakasvit ja hedelmäpuut, tyrni, marja-aronia, monivuotiset taimitarhakasvit, koristekasvit, maustekasvit, lääkekasvit, siemenmausteet ja leikkovihreä;

5) alus- ja pyydyskasvien viljely, jos lohko kynnetään tai muokataan vasta seuraavana keväänä;

6) viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki sekä sänkikesanto, ei kuitenkaan silloin, jos sänkeen tai sänkikesantoon on syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä tai spelttivehnä, syysrypsi tai syysrapsi,

7) keväällä korjattava pellava tai hamppu; ja

8) tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto säilytetään nurmipeitteisenä talven yli.

Kasvipeitteiseksi ei hyväksytä nurmilohkoa tai hoidettua viljelemätöntä peltoa, joka on tuhottu kemiallisesti eikä vilja- ja öljykasvilohkoa, jonka olki ja sänki on poltettu.


27 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys

Tässä tarkoitettua kasvipeitteisyyttä täyttävät seuraavat lohkot:

1) monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi sekä viherlannoitusnurmi, jota ei muokata syksyllä;

2) pellolle perustetut luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 40, 54 a tai 54 c §:ssä tarkoitetut sopimusalat;

3) luonnonhoitopellot, joiden kasvusto päätetään keväällä;

4) monivuotiset puutarhakasvit kuten monivuotiset marjakasvit ja hedelmäpuut, tyrni, marja-aronia, monivuotiset taimitarhakasvit, koristekasvit, maustekasvit, lääkekasvit, siemenmausteet ja leikkovihreä;

5) viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki sekä sänkikesanto, ei kuitenkaan silloin, jos sänkeen tai sänkikesantoon on syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä tai spelttivehnä, syysrypsi tai syysrapsi;

6) keväällä korjattava pellava tai hamppu; ja

7) tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto säilytetään nurmipeitteisenä talven yli.

Kasvipeitteiseksi ei hyväksytä nurmilohkoa tai hoidettua viljelemätöntä peltoa, joka on tuhottu kemiallisesti eikä vilja- ja öljykasvilohkoa, jonka olki ja sänki on poltettu.

28 §
Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys

Tässä tarkoitettua kasvipeitteisyyttä täyttävät seuraavat lohkot:

1) monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi sekä viherlannoitusnurmi, jota ei muokata syksyllä;

2) pellolle perustetut luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 40, 54 a tai 54 c §:ssä tarkoitetut sopimusalat;

3) luonnonhoitopellot, joiden kasvusto päätetään keväällä;

4) monivuotiset puutarhakasvit kuten monivuotiset marjakasvit ja hedelmäpuut, tyrni, marja-aronia, taimitarhakasvit, koristekasvit, maustekasvit, lääkekasvit, siemenmausteet ja leikkovihreä;

5) viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki sekä sänkikesanto, ei kuitenkaan silloin, jos sänkeen tai sänkikesantoon on syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä tai spelttivehnä, syysrypsi tai syysrapsi;

6) keväällä korjattava pellava tai hamppu; ja

7) tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto säilytetään nurmipeitteisenä talven yli.

Kasvipeitteiseksi ei hyväksytä nurmilohkoa tai hoidettua viljelemätöntä peltoa, joka on tuhottu kemiallisesti eikä vilja- ja öljykasvilohkoa, jonka olki ja sänki on poltettu.

29 §
Viljelyn monipuolistaminen

Maatilan ympäristötukikelpoisesta peltolasta vähintään 10 prosenttia on oltava vuosittain nurmea tai nurmipeitteistä alaa. Näillä tarkoitetaan viljeltyjä nurmia, viherlannoitusnurmia, nurmipeitteisiä hoidettuja viljelemättömiä peltoja sekä luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 40 ja 54 a §:ssä tarkoitettuja sopimusaloja. Kyseinen 10 prosentin nurmiala voi sijaita samalla lohkolla koko sitoumuskauden ajan. Luonnonhoitopeltoja ja suojavyöhykesopimusaloja sekä peltoja, joita koskee luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 54 a §:ssä tarkoitettu sopimus, voi kuitenkin olla edellä mainittujen nurmien kanssa ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta yhteensä enintään 15 prosenttia samalla lohkolla koko sitoumuskauden ajan.


Tässä lisätoimenpiteessä luetaan eri kasvilajiksi muun muassa syysvehnä, kevätvehnä, spelttivehnä, ruisvehnä, kevätruis, syysruis, ohra, kaura, tattari, maissi, sokerimaissi, kevätrypsi, syysrypsi, kevätrapsi, syysrapsi, auringonkukka, soijapapu, öljypellava, herne, härkäpapu, makea lupiini, virna, ruokohelpi, peruna, sokerijuurikas, rehukaali, pellava, hamppu, humala, tupakka, nokkonen, ruistankio, kumina, sinappi, kaikki yksi- ja monivuotiset nurmet sekä laitumet, viherlannoitusnurmi ja hoidettu viljelemätön pelto. Avomaan vihanneksista, marjakasveista, hedelmäkasveista, maustekasveista, koristekasveista ja lääkekasveista sekä leikkovihreästä kukin kasvitieteellinen laji luetaan omaksi kasvilajiksi.


32 §
Ravinnetaseet

Ravinnetaselaskenta on tehtävä peltoviljelykasveille mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Luonnonhoitopelloille ja muille satoa tuottamattomille pelloille ei laadita vuosittaista ravinnetasetta.

34 §
Kerääjäkasvien viljely

Pyydyskasviksi voidaan kylvää ohraa, kauraa, raiheinää tai muita heinä- ja nurmikasveja, rehurapsia, rypsiä, hunajakukkaa, valkosinappia, öljyretikkaa, Caliente-sinappia, samettikukkaa tai apiloita taikka näiden kasvien siemenseoksia. Pyydyskasvi on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen ja viimeistään 15 päivänä elokuuta. Pyydyskasvi on säilytettävä lohkolla kasvukauden loppuun kuitenkin enintään 1 päivään lokakuuta asti, jonka jälkeen lohkon saa muokata tai kyntää.

Aluskasvin tai pyydyskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherlannoitusnurmia tai hoidettuihin viljelemättömiin peltoihin sisältyviä nurmia.

38 §
Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito

Suojavyöhykkeiden uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman nopeaan kasvipeitteisyyden aikaansaamiseen. Vaikeiden rikkaruohojen poistamisessa on ensisijassa käytettävä mekaanisia keinoja. Erityisistä syistä voidaan sallia pesäkekäsittely. Pesäkekäsittelystä on ilmoitettava ennen toimenpidettä TE-keskukselle. Tällaisessa tapauksessa kasvillisuuden uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman nopeaan kasvipeitteisyyden aikaansaamiseen.


41 §
Viljelyedellytykset luonnonmukaisessa tuotannossa

Hakemukseen, jolla haetaan luonnonmukaista tuotantoa koskevaa sopimusta, on liitettävä luomusuunnitelman viljelykiertosuunnitelma. Suunnitelman on perustuttava luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 889/2008 63 artiklan vaatimuksiin. Viljelykiertosuunnitelmaa voidaan muuttaa kesken sopimuskauden edellyttäen, että luomuasetusta noudatetaan.

42 §
Kesannointiin ja lannoitukseen liittyvät rajoitukset luonnonmukaisessa tuotannossa

Maatilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa tai luonnonmukaista tuotantoa ja kotieläintuotantoa koskeva sopimus, avokesannointi on sallittua vain silloin, kun avokesannoinnin jälkeen alalle kylvetään kyseessä olevaa kasvukautta seuraavan talviaikaisen kasvipeitteisyyden varmistamiseksi syysvilja tai sellainen kasvi, joka muodostaa riittävän kasvuston ja käyttää tehokkaasti muokkauskerroksen liukoista fosforia ja typpeä kuten esimerkiksi nurmiheinä tai kevätvilja.

48 §
Alkuperäisrotujen kasvattaminen

Luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 1 momentissa tarkoitettuja luotettavia tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmien ylläpitäjiä ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan osalta Faba Jalostus, suomenlampaan ja kainuunharmaslampaan osalta ProAgria Keskukset, ahvenanmaanlampaan osalta ProAgria Keskukset ja Föreningen Ålandsfår rf, suomenhevosen osalta Suomen Hippos ja maatiaiskanan osalta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Vain edellä mainitut tahot voivat antaa kunkin alkuperäisrodun osalta asetuksen liitteessä 2 tarkoitettuja rotupuhtaustodistuksia. Suomenvuohen osalta hyväksytään viljelijän oma ilmoitus.

49 c §
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Sopimusalueella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sopimuskauden ajan. Nurmi- tai heinäkasvusto voidaan perustaa suojakasvin kanssa tai ilman sitä sopimusta edeltävänä kasvukautena tai se voidaan perustaa ensimmäisenä sopimusvuotena. Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana. Nurmikasvusto voidaan kuitenkin uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Sopimusalueen salaojitus on sallittua. Salaojituksen yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti ojituksen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla.



Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Liite 1

Taulukko 3. Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v)
Etelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi
Levitysaika Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäi-set maat Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäi-set maat
Nurmet
Monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, Korjattaessa kaksi satoa 200 200 160 200 200 160
vihantavilja ja raiheinä tai muu nurmikasvi Korjattaessa kolme tai useampia satoja 240 230 190 230 230 190
Laidun: Moni- tai yksivuotiset laidunnurmet 200 200 170 170 170 150
Vihantavilja, kokovilja Kevätlevitys 120 100 90 100 90 80
Kokovilja: syys-vehnä ja ruisvehnä SyksylläKeväällä 30140 30130 2070
Muut nurmikasvustot 120 100 90 100 90 80
Nurmen perustaminen
Perustaminen keväällä
Perustaminen suojakasvin kanssa Korkeintaan kasvilaji-kohtaisen taulukon (1) typpimäärä suojakasville
Perustaminen ilman suojakasvia Kevätlevitys 80 80 70 80 80 70
2. levitys 30 30 30 30 30 30
Perustaminen kesällä Perustamisvaiheessa 60 60 50 60 60 40
Perustaminen syksyllä Syyslevitys 10.9. mennessä 30 30 30 30 30 30
Luonnonhoitopellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen 50 50 40 50 50 40
Siemennurmet Kevätlevitys 110 110 60 90 80 40
Ruokohelpi energiakäyttöön
Perustamisvuonna Kevätlevitys 60 60 40 60 50 40
Satovuosina 90 80 60 80 80 60
Mukula- ja juurikasvit
Sokerijuurikas Kevätlevitys 140 140 120
Peruna
Tärkkelysperuna, satotaso 35 tn/ha Kevätlevitys 105 105 70 105 105 70
Tärkkelysperuna, satotaso 40 tn/ha 120 120 80 120 120 80
Varhaisperuna Kevätlevitys 60 60 60 60 60 60
Varhaisperuna + kerääjäkasvi Kevätlevitys 80 80 80 80 80 80
Muu peruna, satotaso 35 tn/ha Kevätlevitys 85 85 60 85 85 60
Muu peruna, satotaso 40 tn/ha 100 100 70 100 100 70
Muut peltokasvit 110 100 60 100 90 60
Taulukko 4. Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella
Kasvi Viljavuus-luokka
Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea
Ruis, vehnä, öljykasvit, palkokasvit 32 24 20 12 8 - -
Ohra 34 26 22 14 10 - -
Kaura, nurmikasvien siemenviljely 28 20 16 8 4 - -
Ohra/kaura/vehnä seosvilja 31 23 19 11 7 - -
Kokoviljasäilörehu 40 32 24 16 12 - -
Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa 52 44 36 28 20 - -
Nurmen perustaminen: keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä 36 32 28 24 15
Nurmi keväällä ennen kesäperustamista 16 12 8 4 - - -
Yksivuotiset rehunurmet 40 32 24 16 12 - -
Monivuotinen nurmi- laidun- muut rehunurmet 3240 2432 1624 816 -8 -- --
Peruna 70 70 70 55 35 20 -
Sokerijuurikas 63 63 60 43 26 14 -
Kuitupellava 32 24 20 12 8 - -
Ruokohelpi, perustamisvuonna 50 40 30 20 10 - -
Ruokohelpi, satovuonna 30 20 15 10 5 - -
Luonnonhoitopellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen 28 20 16 8 4 - -
Muut kasvit 30 20 15 10 5 - -

Satotasokorjausta ei saa tehdä, jos taulukossa ei ole fosforille arvoa.

Liite 2

Rotupuhtaustodistukset

Rotu Rotupuhtaustodistuksen antaja Rotupuhtaustodistus/siinä rotupuhtauden osoittava merkintä
Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja Faba Jalostus 1) Kantakirja tai
2) Polveutumistodistus/S
Suomenlammas ProAgria Keskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/SS1
tai 2) Sukutodistus/SS1
Kainuunharmaslammas ProAgria Keskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/SS1 värikoodi Y (riippumatta, onko jäljessä täsmentävää numeroa), KK 1, K tai
2) Sukutodistus/SS1 värikoodi Y (riip- pumatta, onko jäljessä täsmentävää numeroa), KK 1, K
Ahvenanmaanlammas ProAgria Keskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/AA1
2) Sukutodistus/AA1 tai
tai
Föreningen Ålandsfår rf 1) Besättningsblankett tai
2) Stambokskort
Suomenvuohi Viljelijän oma ilmoitus Lnro 218L, jossa vanhempien ja isovanhempien tulee olla suomenvuohia
Suomenhevonen Suomen Hippos Suomenhevosen rekisteritodistus tai Suomenhevosen hevospassi
Suomalainen maatiaiskana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Maatiaiskanojen säilytysohjelman rekisteritodistus

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.