339/2008

Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 26 päivänä huhtikuuta 2007 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 2 §:n 1 momentti, 35 ja 40 §, liitteen 1 taulukot 3 ja 4, sellaisena kuin niistä ovat 35 § asetuksessa 157/2008 ja liitteen 1 taulukot 3 ja 4 asetuksessa 662/2007 sekä

lisätään asetukseen uusi 49 a―49 d § seuraavasti:

2 §
Viljavuustutkimus

Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista, hoidetuista viljelemättömistä pelloista ja velvoitekesannoista, joita ei lannoiteta, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Sellaisilta pelloilla sijaitsevilta erityistukisopimuksiin sisältyviltä aloilta, joille ei makseta ympäristötuen perustoimenpiteiden tukea, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Viljelemättömistä pelloista ja velvoitekesannoista sekä viljelijän hallintaan tulevista pelloista on kuitenkin otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely aloitetaan. Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta.


35 §
Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla

Viljelijän on mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoituksia. Jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä oma analyysi. Jos maassa olevan liukoisen typen määrä on ennen kevätlannoitusta yli 20 kg/ha, yli 20 kg:n menevä typpiosuus on vähennettävä lohkon vuosittaisesta typpilannoitusmäärästä. Vähennys on tehtävä maatilalla noudatettavista 4 luvun mukaisista lannoitusehtojen mukaisista määristä. Viljelijä voi tehdä tai teettää analyysin liukoisen typen määrästä käyttämällä pikamääritysmenetelmää eli niin sanottua typpisalkkua, tai viljelijä voi teettää liukoisen typen määrästä laboratorioanalyysin. Pikamääritysmenetelmällä tarkoitetaan tarvikkeistoa, joka on tarkoitettu vesiliukoisen typen määrittämiseen peltomaasta ja jonka analyysitulos kertoo vesiliukoisen typen määrän peltomaassa kiloina hehtaaria kohti. Laboratorioanalyysi on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut typpianalyysien tekoon. Mittausten tulokset on merkittävä 4 §:ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

40 §
Valumavesien käsittelymenetelmät

Valumavesien käsittelymenetelmiä ovat säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys. Toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä tehdyt säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet.

49 a §
Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen

Sopimukseen kuuluvia peltolohkoja ei saa lannoittaa eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla ja peltolohkot on pidettävä ympäri vuoden nurmipeitteisinä. Kasvusto on korjattava pois sopimukseen kuuluvilta peltolohkoilta maaperän fosforipitoisuuden köyhdyttämiseksi. Kuivaheinäkasvusto on korjattava pois lohkolta vähintään kerran kasvukauden aikana, nurmikasvusto kaksi kertaa. Niitto on toteutettava luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Tämän vuoksi niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Laiduntaminen voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä sopimukseen kuuluvan peltolohkon hoitotavaksi, jos sille ei ole vesiensuojelullista estettä. Tällöin pellon pinnan on pysyttävä heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden ja lohko on tarvittaessa aidattava veden puolelta. Kasvuston alkukehityksen turvaamiseksi ensimmäisen nurmi- tai heinäkasvuston kylvön yhteydessä on sallittua käyttää enintään 50 kg typpeä hehtaarille. Fosforitilan muutosten seuraamiseksi lohkolta on tehtävä viljavuustutkimus kolmen vuoden välein. Näytetiheyden on oltava vähintään yksi näyte jokaista alkavaa yhden hehtaarin peltoalaa kohti.

Sopimukseen kuuluvilla peltolohkoilla on sallittua viljellä monivuotisia heinä- ja nurmikasveja. Siemenseos saa sisältää enintään 20 prosenttia typensitojakasvien siemeniä. Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana, mutta nurmikasvusto voidaan uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Sopimukseen kuuluvalla alueella olevan hukkakauran torjunta on toteutettava hukkakauran torjuntasuunnitelman mukaisesti kasvinsuojeluaineilla tai mekaanisesti.

Viljelijän on laadittava erillinen suunnitelma toimenpiteiden toteuttamisesta. Toimenpiteiden toteuttaminen on merkittävä 4 §:ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

49 b §
Lietelannan sijoittaminen peltoon

Lietelanta tai virtsa on levitettävä laitteella, joka leikkaa pellon pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon. Hyväksyttävää on myös käyttää multaavaa laitetta, joka on kytketty lietelantaa tai virtsaa levittävään yksikköön.

49 c §
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Sopimusalueella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sopimuskauden ajan. Nurmi- tai heinäkasvusto voidaan perustaa suojakasvin kanssa tai ilman sitä sopimusta edeltävänä kasvukautena tai se voidaan perustaa ensimmäisenä sopimusvuotena. Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana. Nurmikasvusto voidaan kuitenkin uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä.

Kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi. Niitto on toteutettava luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Tämän vuoksi niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Sopimusalueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä. Lannoituksessa on noudatettava viljelijän ympäristötukisitoumuksesta sekä mahdollisista 39 §:ssä tarkoitetuista sopimuksista aiheutuvia rajoituksia. Fosforin tasauksessa on mahdollista käyttää vain kahden vuoden tasausta.

49 d §
Kasvinsuojeluasioiden koulutus

Maatalouden ympäristötuen vähimmäisvaatimuksiin liittyvän ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden koulutuksen, jäljempänä kasvinsuojelukoulutus, järjestäjänä voi olla yksityinen henkilö, yritys, yhdistys, yhteisö, oppilaitos, neuvontajärjestö tai muu vastaava taho. Kasvinsuojelukoulutukset hyväksyy TE-keskus, jonka alueella koulutus järjestetään. Kasvinsuojelukoulutuksen voi yksittäistapauksessa hyväksyä myös se TE-keskus, jonka toimialueen viljelijöille koulutus on kohdennettu.

Koulutuspäivälle on oltava nimettynä päävastuullinen kouluttaja. Kaikilla kouluttajilla on oltava vähintään opistotason tai ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan tai ympäristöalan koulutus tai muu koulutus, jonka TE-keskus hyväksyy riittäväksi käsiteltävänä oleva aihe huomioon ottaen.

Koulutuksen järjestäjän on annettava viljelijälle todistus koulutukseen osallistumisesta. Todistuksesta on käytävä ilmi koulutuspäivän ajankohta, pituus, sisältö ja tieto siitä, että kyseessä on ollut TE-keskuksen hyväksymä ympäristötuen vähimmäisvaatimukset täyttävä koulutus.


Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä toukokuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Liite 1

Taulukko 3. Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v)

Etelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi
Levitysaika Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäi-set maat Savi- ja hiesumaat Karkeat kivennäismaat Eloperäi-set maat
Nurmet
Monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja ja raiheinä tai muu nurmikasvi Korjattaessa kaksi satoa 200 200 160 200 200 160
Korjattaessa kolme tai useampia satoja 240 230 190 230 230 190
Laidun: Moni- tai yksivuotiset laidunnurmet 200 200 170 170 170 150
Vihantavilja, kokovilja Kevätlevitys 120 100 90 100 90 80
Kokovilja: syys-vehnä ja ruisvehnä Syksyllä 30 30 20
Keväällä 140 130 70
Muut nurmikasvustot 120 100 90 100 90 80
Nurmen perustaminen
Perustaminen keväällä
Perustaminen suojakasvin kanssa Korkeintaan kasvilaji-kohtaisen taulukon (1) typpimäärä suojakasville
Perustaminen ilman suojakasvia Kevätlevitys 80 80 70 80 80 70
2. levitys 30 30 30 30 30 30
Perustaminen kesällä Perustamisvaiheessa 60 60 50 60 60 40
Perustaminen syksyllä Syyslevitys 10.9. mennessä 30 30 30 30 30 30
Riista- ja maise-makesannon pe-rustaminen, viher-kesannon ja hoide-tun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa 50 50 40 50 50 40
Siemennurmet Kevätlevitys 110 110 60 90 80 40
Ruokohelpi energiakäyttöön
Perustamisvuonna Kevätlevitys 60 60 40 60 50 40
Satovuosina 90 80 60 80 80 60
Mukula- ja juurikasvit
Sokerijuurikas Kevätlevitys 140 140 120
Peruna
Tärkkelysperuna, satotaso 35 tn/ha Kevätlevitys 105 105 70 105 105 70
Tärkkelysperuna, satotaso 40 tn/ha 120 120 80 120 120 80
Varhaisperuna Kevätlevitys 60 60 60 60 60 60
Varhaisperuna + kerääjäkasvi Kevätlevitys 80 80 80 80 80 80
Muu peruna, satotaso 35 tn/ha Kevätlevitys 85 85 60 85 85 60
Muu peruna, satotaso 40 tn/ha 100 100 70 100 100 70
Muut peltokasvit 110 100 60 100 90 60

Taulukko 4. Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella

Kasvi Viljavuus-luokka
Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea
Ruis, vehnä, öljykasvit, palkokasvit 32 24 20 12 8 - -
Ohra 34 26 22 14 10 - -
Kaura, nurmikasvien siemenviljely 28 20 16 8 4 - -
Ohra/kaura/vehnä seosvilja 31 23 19 11 7 - -
Kokoviljasäilörehu 40 32 24 16 12 - -
Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa 52 44 36 28 20 - -
Nurmen perustaminen: keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä 36 32 28 24 15
Nurmi keväällä ennen kesäperustamista 16 12 8 4 - - -
Yksivuotiset rehunurmet 40 32 24 16 12 - -
Monivuotinen nurmi
- laidun 32 24 16 8 - - -
- muut rehunurmet 40 32 24 16 8 - -
Peruna 70 70 70 55 35 20 -
Sokerijuurikas 63 63 60 43 26 14 -
Kuitupellava 32 24 20 12 8 - -
Ruokohelpi, perustamisvuonna 50 40 30 20 10 - -
Ruokohelpi, satovuonna 30 20 15 10 5 - -
Riista- ja maisema-kesannon perustaminen sekä viherkesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa 28 20 16 8 4 - -
Muut kasvit 30 20 15 10 5 - -

Satotasokorjausta ei saa tehdä, jos taulukossa ei ole fosforille arvoa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.