299/2008

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2008

Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maatalouden rakennetuista 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1476/2007) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), jäljempänä rakennetukilaki, 2 luvussa tarkoitettuun nuoren viljelijän aloitustukeen ja maatilan investointitukeen.

Asetusta ei sovelleta porotalouteen myönnettäviin tukiin.

Investointituen kohteista, tuen muodosta, tukikelpoisten kustannusten ja tuen enimmäismäärästä sekä mahdollisuudesta hakea investointitukea säädetään erikseen.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) korkotukilainalla rakennetukilain 17 §:ssä tarkoitettua luottolaitoksen myöntämää lainaa;

2) kokonaisrahoituksella toimenpiteen rahoitussuunnitelmaa, johon sisältyy haettu avustus, lainarahoitus mukaan lukien korkotuen tai valtiontakauksen kohteena oleva laina, yksityinen rahoitus sekä muu tuettu rahoitus;

3) perheenjäsenellä hakijan, tai jos hakija on yhteisö, sen osakkaan tai jäsenen puolisoa, lasta, isää ja äitiä;

4) puolisolla aviopuolisoa ja henkilöä, jonka kanssa hakija tai, jos hakija on yhteisö, yhteisön osakas tai jäsen jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa;

5) ohjelmalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007―2013;

6) nuorella viljelijällä rakennetukilain 6 §:ssä tarkoitettua maatalousyrittäjää;

7) kansallisella tuella tukea, joka myönnetään yksinomaan kansallisista varoista valtion talousarviosta tai maatilatalouden kehittämisrahastosta.

2 luku

Tuen saajaa koskevat edellytykset

3 §
Määräysvalta yrityksessä

Henkilöllä katsotaan olevan määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhteisön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Määräysvalta voi muodostua myös yhtä useamman henkilön omistamien osakkeiden ja osakkeiden tuottaman äänimäärän perusteella. Jos henkilöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, henkilön määräysvalta voi perustua myös ensiksi mainitun yhtiön omistamien osakkeiden tai osuuksien tuottamaan äänimäärään.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan yhtiömiehillä yhdessä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisilla yhtiömiehillä yhdessä.

Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan jäsenten enemmistöllä.

4 §
Maataloustoiminnassa tarvittava ammattitaito

Riittävänä ammattitaitona pidetään tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista vähintään toisen asteen ammatillista luonnonvara-alan koulutusta tai sitä vastaavaa muuta koulutusta.

Investointitukea voidaan myöntää myös maatalousyrittäjälle, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 10 opintoviikon tai 15 opintopisteen koulutus. Jos tuotantosuunta ei tuettavan toimenpiteen vuoksi muutu, riittävänä ammattitaitona pidetään kolmen vuoden työkokemusta maataloudesta. Aloitustukea voidaan myöntää myös maatalousyrittäjälle, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus, johon on sisältynyt vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopisteen verran taloudellista koulutusta.

Mitä edellä säädetään maatalousyrittäjästä, koskee myös henkilöä, jolla on määräysvalta yhteisössä. Jos tukea tilanpidon aloittamiseen hakee kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella hakijalla on vähintään kolmen vuoden työkokemus ja vähintään puolella hakijoista on 2 momentissa tarkoitettu vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus.

Koulutusvaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa myös oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla.

5 §
Yrittäjätulon ja kassajäämän laskeminen

Maatalouden yrittäjätulo lasketaan vähentämällä maataloudesta saatavista tuotoista maatalouteen kohdistuvat muuttuvat ja kiinteät kulut, poistot sekä velkojen korot. Maatalouden muuttuviin tai kiinteisiin kuluihin ei lueta hakijan omasta työstä aiheutuneita palkkakuluja.

Omaisuudesta tehtäviä poistoja laskettaessa on perusteena käytettävä olemassa olevien rakennusten ja perusparannusten jälleenhankinta-arvosta vuotuiset poistot vähentämällä saatavia nykyarvoja sekä muiden omaisuusosien arvioituja käypiä arvoja. Rakennuksen nykyarvoa laskettaessa voidaan erityisestä syystä ottaa huomioon myös rakennuksen ajanmukaisuus ja soveltuvuus nykyiseen käyttöönsä. Laskettaessa uuden rakennuksen poistoja, perusteena on käytettävä kustannusarviota.

Vuosittainen poisto lasketaan prosenttiosuutena kunkin omaisuusosan poistamatta olevasta nykyarvosta. Rakennuksen poistoprosentti on 5 prosenttia, koneiden ja laitteiden vähintään 12 prosenttia sekä perusparannusten 3 prosenttia.

Lukuun ottamatta avustuksena haettua aloitus- ja investointitukea, rakennetukilain tai sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukaista avustusta ei saa ottaa huomioon tuottona maatalouden yrittäjätuloa laskettaessa. Investointituesta avustuksena haettu osuus on sisällytettävä tuottoihin jaksotettuna tuettavan kohteen poistoprosentteja vastaavasti. Avustuksena myönnettäväksi haettu aloitustuki on sisällytettävä tuottoihin niinä vuosina, joina avustuserät maksetaan. Avustuksena myönnettävää aloitus- tai investointitukea, rakennetukilain mukaista avustusta tai sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukaista avustusta ei saa ottaa huomioon maatalouden omaisuuden hankintamenon vähennyksenä.

Myönnettäessä tukea salaojitukseen tai maanhankintaan maatalouden yrittäjätulon sijasta on laskettava maatalouden kassajäämä vähentämällä maatalouden kassatuloista maatalouden kassamenot sekä velkojen korot ja lyhennykset. Maatalouden kassajäämää laskettaessa ei maatalouden kassatuloissa oteta huomioon avustuksena myönnettävää aloitus- tai investointitukea eikä kassamenoissa investointimenoja.

6 §
Olennainen tulo

Hakijan saaman maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 25 prosenttia hakijan kaikkien niiden tulojen yhteismäärästä, jotka muodostuvat yrittäjätuloista, palkkatuloista ja muista hakijan säännöllisesti saamista tuloista.

Edellytyksenä tuen myöntämiselle investointiin on, että maataloudesta saatavan yrittäjätulon osuus täyttyy elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella viimeistään viidentenä kalenterivuotena tuen myöntämisestä. Edellytyksenä tuen myöntämiselle tilanpidon aloittamiseen on, että maataloudesta saatavan yrittäjätulon osuus täyttyy elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella viimeistään kolmantena kalenterivuotena tuen myöntämisestä.

Myönnettäessä tukea salaojitukseen tai maanhankintaan yrittäjätulo voidaan selvittää verotustietojen perusteella.

Yrittäjätuloa koskevan edellytyksen on täytyttävä myös ilman aloitus- tai investointituen avustusosaa.

3 luku

Tuotantotoimintaa koskevat edellytykset

7 §
Maatilan sijainti

Maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa maatilan talouskeskus tai pääosa tuotantorakennuksista on. Jos tilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa pääosa maatilan pelloista on.

8 §
Maatalousyrityksen taloudellinen asema

Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon tuen kohteena olevan yritystoiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus, hakijan maksuvalmius sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

Tukea ei myönnetä yhteisön suuntaviivoista valtiontuelle vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetussa komission tiedonannossa (2004/C 244/02) tarkoitetulla tavalla vaikeuksissa olevalle maatalousyritykselle.

9 §
Yrittäjätulo ja kassajäämä eräissä tapauksissa

Myönnettäessä investointitukea tai tukea 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tilanpidon aloittamiseen, vuotuisen maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 17 000 euroa. Myönnettäessä tukea salaojitukseen tai maanhankintaan maatalouden kassajäämän on oltava vähintään 17 000 euroa.

Myönnettäessä tukea 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tilanpidon aloittamiseen, maatilalta saatavissa yrittäjätuloissa voidaan maatalouden yrittäjätulon lisäksi ottaa huomioon tilalla tai tilan maatalouden tuotantovälineillä hakijan harjoittamasta muusta yritystoiminnasta sekä metsätaloudesta saatavat yrittäjätulot. Tällöin maataloudesta, muusta yritystoiminnasta ja metsätaloudesta saatavan vuotuisen yrittäjätulon on oltava vähintään 15 000 euroa, josta vuotuisen maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 10 000 euroa.

Jos maatilataloudellinen kokonaisuus muodostuu 18 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tilan osasta, tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädettyjä yrittäjätulon vähimmäismääriä sovelletaan myös tilan osasta saatavaan tuloon. Hevosten kasvattamisesta saatava yrittäjätulo otetaan huomioon maatalouden yrittäjätulossa ja hevostalouden palvelutoiminnasta saatavat yrittäjätulot muun yritystoiminnan yrittäjätulossa. Metsätaloudesta saatavat tuotot on jaettava tasaisesti kullekin elinkeinosuunnitelman laskentakauden vuodelle.

Myönnettäessä tukea investointiin yrittäjätuloa koskevan vaatimuksen on täytyttävä investointituen osalta viimeistään viidentenä kalenterivuotena tuen myöntämisestä tai aloitustuen osalta viimeistään kolmantena kalenterivuotena tuen myöntämisestä. Myönnettäessä tukea salaojitukseen tai maanhankintaan maatalouden kassajäämää koskevan vaatimuksen on kuitenkin täytyttävä tuen myöntöhetkellä. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn yrittäjätuloa koskevan edellytyksen on täytyttävä myös ilman aloitus- tai investointituen avustusosaa.

10 §
Tuotannon yksikkökokovaatimus eräissä tapauksissa

Myönnettäessä tukea investointiin, joka koskee lypsy-, nauta-, sika-, kana- tai siipikarjataloutta taikka kasvihuoneviljelyä palvelevan tuotantorakennuksen uudisrakentamista tai laajentamista, maatilan tuotantomahdollisuuksien on investoinnin toteuduttua vastattava vähintään mainittua tuotannonalaa varten liitteessä säädettyä yksikkökokoa.

11 §
Kannattavuuskertoimen laskeminen

Kannattavuuskerroin lasketaan jakamalla maatalouden yrittäjätulo palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Palkkavaatimus lasketaan kertomalla yrittäjäperheen suorittama maataloustyötuntimäärä tuntipalkkavaatimuksella, joka on 12,60 euroa työtuntia kohden.

Oman pääoman korkovaatimus lasketaan 5 prosentin korkona tilikauden keskimääräiselle omalle pääomalle. Oma pääoma lasketaan vähentämällä maatalouden omaisuuden arvosta maatalouteen kohdistuvan vieraan pääoman määrä.

12 §
Tuettavaa toimenpidettä koskeva elinkeinosuunnitelma

Elinkeinosuunnitelmassa on oltava vähintään:

1) selvitys tuen hakijasta:

a) hakijan ikä;

b) hakijan ammattitaito tai ammattitaitovaatimuksen täyttämistä varten suoritettavat toimenpiteet;

c) hakijan vakinainen asumispaikka ja tilan ulkopuolisia ansioita saavalta mahdollinen työpaikka;

2) tilan alkutilanteesta:

a) yrityksen perustiedot ja maatilan tai yhteisön hallinta;

b) toimintaa harjoittavat henkilöt ja toiminnan työllistävyys;

c) tilan tuotantorakennukset, koneet, maatalousmaa ja muut resurssit sekä niiden käyttäminen ja soveltuminen tuettavaan toimintaan;

d) kasvintuotannon viljelyalat ja satomäärät;

e) kotieläintuotannon eläinmäärät ja tuotosmäärät;

f) päätuotteiden markkinointikanavat;

g) metsätaloutta ja muuta yritystoimintaa koskevat vastaavat, a―f kohdassa tarkoitetut tiedot;

3) tiedot tuettavasta toimenpiteestä;

4) tiedot maatilan toiminnan kehittämisestä ja kehittämisen tavoitteista sekä päätuotteiden markkinointimahdollisuuksista;

5) maatalouden tulos- ja taselaskelmat, jossa poistot ja tasearvot on laskettu 5 §:ssä säädetyllä tavalla sekä näihin perustuvat tunnusluvut, jotka sisältävät vähintään kannattavuuskertoimen, yrittäjätulon ja omavaraisuusasteen;

6) koko tilan maksuvalmiussuunnitelma, jossa maatalouden tulojen lisäksi on otettava huomioon myös hakijan tulot muusta kuin maataloudesta;

7) selvitys tarpeellisine laskelmineen hakijan vuosittaisista kokonaistuloista ja siitä, että maataloudesta saatavien tulojen 6 §:n 1 momentissa säädetty osuus kokonaistulosta täyttyy;

8) tiedot muista toimenpiteen toteuttamisen kannalta tarpeellisista seikoista sekä vaikutuksista maatilan tuotanto-olosuhteisiin työympäristön, luonnonvarojen kestävän käytön tai eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Edellä 1 momentin 5―7 kohdassa tarkoitettujen laskelmien tarkastelukauden tulee koskea hakemusvuotta edeltävää vuotta, hakemusvuotta ja vähintään viittä hakemusvuotta seuraavaa tilikautta. Laskelmissa ja selvityksissä otetaan huomioon vain omaisuuserät, joilla on laskelmaan vaikuttavaa oleellista merkitystä. Laskelmien ja selvitysten on perustuttava hakemista edeltäneiden kahden tilikauden kirjanpitotietoihin tai muuhun luotettavana pidettävään selvitykseen ottaen huomioon ennakoitavissa olevat muutokset tuotannossa, tuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa sekä maatalouden tuissa. Laskelman laatijan on esitettävä käytettyjen ennusteiden perusteet ja lähdeaineisto. Maksuvalmiussuunnitelmassa avustuksena myönnettävä aloitus- ja investointituki on tuloutettava niinä vuosina, joina avustukset maksetaan.

Elinkeinosuunnitelmassa on lisäksi oltava toiminnan riskien arviointi, jos uudisrakennus- tai laajennusinvestointien kustannukset ylittävät 100 000 euroa. Jos yrittäjätulon vähimmäismäärään sovelletaan 9 §:n 2 momenttia, laskelmien on sisällettävä yrittäjätulot muusta yritystoiminnasta ja metsätaloudesta.

Myönnettäessä tukea salaojitukseen tai maanhankintaan elinkeinosuunnitelmaan on sisällytettävä ainoastaan 1 momentin 1, 2 a―e, 3 ja 4 kohdan tiedot. Lisäksi elinkeinosuunnitelmaan on liitettävä maatalouden maksuvalmiussuunnitelma, josta ilmenee 5 §:ssä säädetty maatalouden kassajäämä. Maksuvalmiussuunnitelma on laadittava hakemusvuodelta ja hakemusvuotta seuraavalta vuodelta.

13 §
Maatilan tuotanto-olosuhteet

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on varmistuttava tukea myöntäessään siitä, että maatilalla noudatetaan asianomaista tuotannonalaa koskevia ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevaan Euroopan yhteisön ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia pakollisia vaatimuksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todeta viranomaisten suorittamien tarkastusten tai valvontojen perusteella, viranomaisten päätösten perusteella, hakijan esittämän selvityksen perusteella tai maatilakäynnin perusteella.

14 §
Rakennussuunnitelma

Rakentamista koskevaan investointitukihakemukseen on liitettävä suunnitelma, jossa on oltava:

1) pääpiirustukset;

2) rakennusselostus;

3) rakennusselostukseen perustuva eritelty kustannusarvio tai -laskelma.

Rakentamista koskevassa investointitukihakemuksessa on lisäksi oltava rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, jos niitä tarvitaan arvioitaessa rakennuksen toimivuutta ja hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä.

15 §
Tuettavien toimenpiteiden valinta

Tuettavia toimenpiteitä valittaessa hakemuksesta tai rakennetukilain 31 §:n mukaisesta maatilakäynnistä esille tulevista seikoista on otettava huomioon vähintään:

1) elinkeinosuunnitelman laskentakaudella saavutettava kannattavuuskertoimella ilmaistu kannattavuus, maatalouden yrittäjätulo ja omavaraisuusaste;

2) tuettavan investoinnin vaikutus kannattavuuskertoimeen, maatalouden yrittäjätuloon ja omavaraisuusasteeseen;

3) vaikutukset maatilan tuotanto-olosuhteisiin työympäristön, luonnonvarojen kestävän käytön tai eläinten hyvinvoinnin kannalta, kuten:

a) työturvallisuutta tai työssä jaksamista edistävät toimet;

b) energian säästöä, uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä rakentamiseen ja lämmitykseen, bioenergian käyttöä tai lannan hyödyntämistä edistävät toimet;

c) toimet, jotka edistävät eläinten mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen tai parantavat muutoin niiden elinolosuhteita;

4) maatilan tuotantoedellytyksiä koskevat seikat, kuten tuettavaa toimintaa palveleva rakennus- ja konekanta, tilusrakenne ja peltojen kasvukunto.

Jos hakemus koskee nuoren viljelijän aloitustukea, toimenpiteitä valittaessa sovelletaan ainoastaan 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja. Jos hakemus koskee salaojitusta tai maanhankintaa, toimenpiteitä valittaessa sovelletaan ainoastaan edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja, kassajäämän suuruutta sekä tuettavan investoinnin vaikutusta kassajäämän muutokseen.

Toimenpiteitä valittaessa 1 momentin 1 kohdassa säädetyillä seikoilla on suurin merkitys. Jos investointi koskee erityisesti maatilan työympäristöä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, eläinten hyvinvointia tai maatilan vesihuoltoa, valintaan vaikuttavat eniten 1 momentin 3 kohdassa säädetyt seikat.

4 luku

Nuoren viljelijän aloitustuki

16 §
Luonnollinen henkilö aloitustuen saajana

Aloitustukea voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, joka on maatalousyrittäjänä ryhtynyt tai ryhtyy omaan lukuunsa harjoittamaan maataloutta. Aloitustukea voidaan myöntää myös luonnolliselle henkilölle, joka hankkii määräysvallan yhteisöstä ja ryhtyy yhteisön osakkaana tai jäsenenä harjoittamaan maataloutta. Maatilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki.

Myönnettäessä tukea yhteisesti useammalle kuin yhdelle 1 momentissa tarkoitetulle maatalousyrittäjälle kunkin hakijan osuutta vastaavan osan maatilasta on yksinään täytettävä 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyt edellytykset. Myönnettäessä tukea yhteisesti puolisoille riittää, että puolisot yhdessä täyttävät 9 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn yrittäjätulovaatimuksen.

Tukea ei myönnetä luonnolliselle henkilölle, jos hänelle on elinkeinonharjoittajana tai yhteisön osakkuuden taikka jäsenyyden perusteella jo aikaisemmin myönnetty nuoren viljelijän aloitustukea. Tuki voidaan kuitenkin myöntää, jos tuen saaja on luopunut jo myönnetystä tuesta eikä tuen maksamista ole aloitettu.

17 §
Yhteisömuotoinen yritys aloitustuen saajana

Aloitustukea voidaan myöntää yhteisölle, joka on ryhtynyt tai ryhtyy harjoittamaan maataloutta. Maatilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki.

Tukea ei myönnetä oikeushenkilölle, jolle tai jonka osakkaalle luonnollisena henkilönä taikka yhteisön osakkaana on jo aikaisemmin myönnetty nuoren viljelijän aloitustukea. Tuki voidaan kuitenkin myöntää, jos tuen saaja on luopunut jo myönnetystä tuesta eikä tuen maksamista ole aloitettu.

18 §
Tilanpidon aloittaminen

Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija on luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella saanut hallintaansa maatilan tai maatilan osan, jolla hakija on saavuttanut tai voi saavuttaa vähintään 10 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon.

Aloittamisajankohta ratkaistaan sen hetken perusteella, jona hakija on allekirjoittanut luovutuskirjan tai vuokrasopimuksen ja saanut sillä hallintaansa:

1) yhden tai useamman tilan taikka tilan osan, jotka muodostavat maatilataloudellisen kokonaisuuden, jolla voidaan saavuttaa 9 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu yrittäjätulo; tai

2) niin paljon maatalousmaata yhdestä tai useammasta tilasta, että se yhdessä maatalousyrittäjän ennestään hallitsemien alueiden kanssa muodostaa 1 kohdassa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden.

Jos hallinta ei siirry luovutuskirjan allekirjoituspäivänä, luovutuskirjan allekirjoituksen ja hallinnan siirron ajankohdista jälkimmäinen katsotaan aloittamisen ajankohdaksi. Jos kiinteistö on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman.

19 §
Aloitustuen määrä

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle aloitustukea voidaan myöntää avustuksena enintään 35 000 euroa ja korkotukena enintään 20 000 euroa. Vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) liitteessä 1 tarkoitetuilla A- ja B- tukialueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta voidaan lisäksi myöntää 15 000 euroa lisäkorkotukea.

Edellä 9 §:n 2 momentin yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle aloitustukea voidaan myöntää avustuksena enintään 5 000 euroa ja korkotukena enintään 20 000 euroa.

20 §
Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset

Korkotukea voidaan myöntää seuraaviin tilanpidon aloittamisessa tarpeellisiin kustannuksiin:

1) yhden tai useamman maatilan, maatilan osan taikka maatilan osien hankintahinta, jos muodostuvalla maatilalla on 9 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset jatkuvaan kannattavuuteen;

2) hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskeva, osituksesta ja perinnönjaosta johtuva maatilan tai sen osan lunastushinta;

3) hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuva tasinko;

4) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuva lakiosan täydennyksen suorittaminen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen;

5) maatilan hankinnan yhteydessä hankittujen tai vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavien tarpeellisten maatalouskoneiden ja laitteiden hankintahinta tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan;

6) maatilan hankinnan yhteydessä hankittujen tai vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavien tuotantoeläinten hankintahinta.

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan vastike hankitun omaisuuden arvosta maa- tai metsätalouteen käytettynä sekä maatilan asuinrakennus. Korkotukea myönnetään ainoastaan vastikkeeseen, joka maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa myyjälle tai myyjän määräämälle rahana, tai jolla korkotukilainaa nostettaessa maksetaan kokonaan luovutuskirjassa poismaksettavaksi sovittu tai ostajan vastattavaksi ottama laina.

21 §
Valtiontukea koskevan yhteisön lainsäädännön soveltaminen aloitustukea myönnettäessä

Myönnettäessä tukea tilanpidon aloittamiseen sovelletaan, mitä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä ohjelmakaudeksi 2007―2013 tehdyssä komission päätöksessä K(2007) 3779 säädetään. Myönnettäessä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua aloitustukea vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) liitteessä 1 tarkoitetuilla A- ja B- tukialueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta sovelletaan lisäksi, mitä Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta koskevassa komission päätöksessä K (2008) 696 säädetään.

5 luku

Rahoitus

22 §
Julkinen rahoitus

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia rakennetukilain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulla yksityisellä rahoituksella, johon ei sisälly rakennetukilain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua tukea.

Investointitukea ei myönnetä, jos samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin on jo myönnetty tukea kansallisista tai Euroopan yhteisön varoista.

23 §
Yksityinen rahoitus

Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä oman puutavaran tai maa-aineksen käyttö sekä tuen saajan tekemä työ. Yksityistä rahoitusta on myös korkotukilainan pääoma.

Oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö sekä oma työ voidaan hyväksyä kustannukseksi vain, jos tuki myönnetään maatalousyritystä varten luonnolliselle henkilölle.

Hyväksyttävän kustannuksen on perustuttava asiantuntijan arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta. Henkilötyön arvo on 10 euroa työntekijätunnilta. Jos työ tehdään käyttäen traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan henkilötyön lisäksi 20 euroa tunnilta. Työstä on pidettävä tuntikirjanpitoa.

24 §
Muuten kuin rahoituksena myönnetty valtiontuki

Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin rakennetukilain nojalla saama tai hakijalle kuuluva tai muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä tuki tai etuus, joka kohdistuu samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena, verovapautena tai muulla vastaavalla tavalla. Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon myös tilanpidon aloittamisen yhteydessä siirrettyyn tuettuun lainaan liittyvä korkotuki tai -etuus, jota ei ole käytetty loppuun.

Tuki tai etuus vähennetään ensin korkotuesta, kuitenkin niin, että korkotuesta 2 000 euroa on jätettävä vähentämättä. Tämän jälkeen tuki tai etuus vähennetään avustuksesta. Jos muut tuet ja etuudet yhteensä ylittävät avustuksena ja korkotukena haetun aloitustuen enimmäismäärän, tukea ei myönnetä.

Enimmäismäärässä ei kuitenkaan oteta huomioon verovähennyksiä, jollei vähennys kuulu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan mukaiseen hyväksyttyyn tukijärjestelmään. Maanhankintaa koskeva varainsiirtoverovapaus otetaan kuitenkin huomioon sellaisena kuin se on vahvistettu varainsiirtoverolain 14 §:n muuttamisesta annetussa laissa (1482/2007).

25 §
Investoinnin rahoitus

Jos investointia varten on myönnetty korkotukilainaa taikka muuta rahoitusta kuin tässä asetuksessa tarkoitettua julkista rahoitusta, tämän asetuksen nojalla myönnettävä avustus yhdessä muun julkisen rahoituksen ja korkotukilainan kanssa ei saa ylittää investoinnin hyväksyttyjä kokonaiskustannuksia.

Julkinen rahoitus yhteensä ei saa ylittää hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia vähennettynä kustannusarvion mukaisen oman työn ja muiden omien tuotantopanosten osuudella.

26 §
Investointihanke

Arvioitaessa investoinnin hyväksyttävyyttä ja investoinnin kustannusten määrää samaan investointiin katsotaan kuuluviksi ne toimenpiteet, jotka yhdessä muodostavat tuotantotoiminnassa tarpeellisen toiminnallisen kokonaisuuden. Tuotannollisesti olennaisesti yhteen kuuluvat toimenpiteet luetaan saman investoinnin osiksi huolimatta siitä, että toimenpiteet toteutetaan eri aikoina. Jos samaan investointiin sisältyy vähäisiä osia, joilla on eri käyttötarkoitus, tukitaso määräytyy investoinnin pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella.

6 luku

Lainaan liittyvän tuen myöntämisen erityisperusteet

27 §
Korkotukilainaan sisältyvän tuen määrä

Korkotukena myönnettävän tuen määrä on korkotuen perusteella puolen vuoden korkojaksoilta laskettujen nimellisarvoisten tukierien yhteenlaskettu määrä.

Korkotuella tuetun lainan enimmäismäärä voi olla enintään 80 prosenttia 20 §:ssä tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista. Korkotukilainaa maatilan tai maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää kuitenkin yhteensä enintään 150 000 euroa.

28 §
Lainamuotoisen tuen tukitaso

Myönnettäessä tuki lainaan liittyvänä tukena tukitaso on korkotukilainan korkotuen kokonaismäärän osuus investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukitasoa laskettaessa puolivuosittain maksettava korkotukilainan korkotuki diskontataan tuen myöntämisvuoden arvoon.

Diskonttauskorkona käytetään viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä annetussa komission tiedonannossa (97/C 273/03) tarkoitettua viitekorkoa.

29 §
Luottolupaus

Tukihakemus liitteineen on toimitettava luottolaitokselle luottolupauksen saamiseksi. Luottolupaus liitetään tukihakemukseen.

30 §
Lainaehtojen muuttaminen

Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia korkotukilainan ehtojen muuttamisesta ilman työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupaa, jos on todennäköistä, että muutoksen johdosta valtion korkotukimenot lisääntyvät jäljellä olevana laina-aikana. Edellä sanotun estämättä korkotukilainan ehtoja saa muuttaa sen jälkeen, kun lainaan liittyvä korkotuki on maksettu kokonaan, jos lainan vakuudeksi ei kohdistu valtiontakausta.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa lainaehtojen muuttamiseen on hankittava ennen kuin sen lyhennyserän tai koron suoritusvelvollisuus on tuen ehtojen mukaan syntynyt jota muutoshakemus koskee tai, jos kysymys on takauksen kohteena olevasta lainasta, ennen kuin lykkäyksen kohteena oleva lyhennys on erääntynyt.

31 §
Valtiontakaus

Jos samaan tarkoitukseen haetaan korkotukilainaa ja valtiontakausta, päätökseen valtiontakauksen myöntämisestä on lisättävä ehto, että valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään korkotuen määrästä, jos myönnettävä tuki muuten ylittäisi tuen enimmäismäärän.

Jos samaan tarkoitukseen haetaan valtiontakausta ja avustusta, päätökseen valtiontakauksen myöntämisestä on lisättävä ehto, että 1 momentissa tarkoitettua vähennystä vastaava vähennys tehdään avustuksen määrästä.

Jos samaan tarkoitukseen valtiontakauksen lisäksi haetaan sekä korkotukilainaa että avustusta, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään korkotuesta.

32 §
Valtiontakauksen ehdot

Valtiontakauksia myönnetään ensisijaisesti toimintaan, jossa merkittävästi uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan maatilan tuotantotoimintaa.

Valtiontakaus voi ainoastaan erityisestä syystä olla suurempi kuin 30 prosenttia toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Avustuksen ja valtiontakauksen kohteena olevan lainan määrä ei kuitenkaan voi olla yli 70 prosenttia toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Jos hyväksytty kustannusarvio tai tarjous ylittää tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärän, valtiontakaus voidaan myöntää hyväksytyt tukikelpoiset kustannukset ylittävää lainan osaa varten vain, jos takaukseen sisältyvä tuki yhdessä avustuksen ja lainaan liittyvän tuen kanssa ei ylitä hyväksyttyihin tukikelpoisiin enimmäiskustannuksiin perustuvaa tuen enimmäismäärää.

Valtiontakaukseen sisältyvän tuen arvo on 0,45 prosenttia takauksen määrästä. Jos takauksen määrä vastaa koko lainan määrää, tuen arvo on kuitenkin 1,0 prosenttia takauksen määrästä.

33 §
Valtiontakauksen vastavakuus

Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Yhteisömuotoisessa yrityksessä työvoima- ja elinkeinokeskus voi edellyttää myös henkilötakausta yhteisön osakkailta ja jäseniltä.

34 §
Valtiontakaukseen liittyvien riskien arvioiminen

Tuettavan toiminnan tulee olla toiminnallisesti vakaata eikä siinä päätöstä tehtäessä käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioiden saa olla merkittäviä rahoitukseen liittyviä riskejä.

7 luku

Hyväksyttäviä kustannuksia koskevat rajoitukset

35 §
Hyväksyttävien kustannusten rajoitukset

Rakentamisinvestointien osalta tuettavien kustannusten on perustuttava rakennetukilain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin yksikkökustannuksiin.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa yli 3 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia.

Jos hyväksytyn kustannusarvion mukaiset kustannukset ovat kuitenkin pienemmät kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kustannukset, tuki myönnetään kustannusarvion mukaisten kustannusten perusteella.

Jos yksikkökustannuksista ei ole säädetty tai tarjouksia ei ole pyydetty, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten hyväksyttävyydestä.

36 §
Korvaava investointi

Investointiin, joka pelkästään korvaa olemassa olevan rakennuksen tai koneen tai sen osia uudella ajanmukaisella rakennuksella tai koneella ei myönnetä tukea ellei tuotantokapasiteettia samalla lisätä enempää kuin 25 prosentilla tai ellei kyseisen tuotannon tai teknologian luonnetta samalla muuteta kokonaan.

Maatilarakennuksen täydellistä peruskorjausta tai vähintään 30 vuoden ikäisen maatilarakennuksen purkamista kokonaan ja korvaamista ajanmukaisella rakennuksella ei katsota korvaavaksi investoinniksi. Peruskorjausta pidetään täydellisenä, jos siitä aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 50 prosenttia uuden rakennuksen arvosta.

37 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat:

1) tuotanto- tai tukioikeuksien tai maitokiintiöiden hankinnasta;

2) eläinten tai kasvien hankinnasta;

3) koneiden ja laitteiden hankinnasta, jollei hankinta liity uudisrakennus-, laajentamis- tai peruskorjausinvestointiin;

4) käytettyjen koneiden ja laitteiden hankinnasta;

5) suunnittelusta, jos kustannukset eivät liity edellä 14 §:ssä tarkoitettuun rakennussuunnitelmaan tai salaojitusta koskevaan suunnitelmaan;

6) hankinnoista, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijana olevan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta;

7) kiinteistön tai rakennusten hankinnasta julkisyhteisöltä, jollei hankinnan kohde ole ollut käyvän hinnan selvittämiseksi julkisesti myytävänä vähintään kahden kuukauden ajan tai sen hankintahinta perustu vähintään kahden myyjästä riippumattoman itsenäisen asiantuntevan arvioijan hinta-arvioon;

8) investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta;

9) leasingistä;

10) osamaksulla hankittavan koneen tai laitteen maksueristä, jollei hankitun omaisuuden omistusoikeus siirry hankkeen toteutusaikana;

11) arvonlisäverosta, jollei se jää hakijan lopulliseksi menoksi;

12) hakijan itsensä suorittaman kuljetuksen kustannuksista;

13) kustannuksista, jotka aiheutuvat maatilayrityksen tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvasta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;

14) kustannuksista, jotka ovat syntyneet ennen tukipäätöstä.

Edellä 2―4 kohdassa tarkoitettu rajoitus ei koske nuoren viljelijän aloitustukeen myönnettyä korkotukea ja korkotukena myönnettyä lisätukea.

Edellä 14 kohdassa tarkoitettu rajoitus ei koske 14 §:ssä tarkoitetuista tai salaojituksessa tarvittavista suunnitelmista johtuvista kustannuksista.

8 luku

Aloittaminen, toimenpiteen toteuttaminen ja tuen hakeminen

38 §
Toimenpiteen aloittaminen

Investointitukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun:

1) rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta, rakennelmaa tai rakennetta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu;

2) peruskorjattaessa rakennusta, rakennelmaa tai rakennetta työn tekeminen on aloitettu taikka, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu;

3) hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu;

4) toteutettaessa muuta kuin 1―3 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työn tekeminen on aloitettu taikka, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu.

Aloittamisen perustuessa hankintahinnan maksuun ensimmäisen erän maksun ajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi, jos hankintahinta maksetaan useana eränä.

39 §
Toimenpiteen toteuttamisen määräaika

Tilanpito on aloitettava ja hakijan on ryhdyttävä harjoittamaan tuotantotoimintaa viimeistään vuoden kuluessa tuen myöntämisestä.

Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava toimenpide voidaan toteuttaa ja tuen maksamista hakea ohjelmasta myönnettyjen tukien maksamiselle säädetyssä määräajassa.

Maanhankinnan toteutusaika on asetettava siten, että toimenpide on suoritettava vuoden kuluessa tukipäätöksestä.

40 §
Hakuaika

Nuorten viljelijöiden aloitustukea on haettava viimeistään kymmenen kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Aloitustukea saa hakea jatkuvasti.

9 luku

Tuen maksamisen edellytykset

41 §
Menon tosiasiallisuus ja lopullisuus

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva toimi on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus on maksettu. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Menon tulee olla tuen saajan maksama.

Jos korkotukilaina on myönnetty kiinteän omaisuuden hankintaan, lainan saa kuitenkin nostaa, jos luovutuskirjaan perustuva vastike maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa.

Omaa puutavaraa tai maa-aineksia käytettäessä on esitettävä asiantuntijan selvitys käytetyn puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta.

42 §
Menon todennettavuus

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tuettavista kustannuksista on olemassa yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu yrityksen kirjanpitoon tai muistiinpanovelvollisen verovelvollisen osalta muistiinpanoihin.

43 §
Nuoren viljelijän aloitustuen maksaminen

Nuorten viljelijöiden aloitustuen 19 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu avustusosuus maksetaan ilman erillistä hakemusta kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämistä ensiksi seuraavan maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä. Jos tilanpito aloitetaan kuitenkin vasta tuen myöntämisen jälkeen, ensimmäinen avustuserä maksetaan tilanpidon aloittamista ensiksi seuraavan maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä.

Toinen avustuserä maksetaan selvityksen toimittamista ensiksi seuraavan maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä, aikaisintaan vuoden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

Selvitys aloitustuen maksamiseksi on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettua maksamispäivää.

44 §
Investointiavustuksen ja lainan maksamisen sekä lainan nostoluvan hakuaika

Avustuksen ensimmäisen erän maksamista on haettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Jos tukipäätöksen voimassaoloaikaa on rakennetukilain 19 §:n 2 momentin nojalla pidennetty, ensimmäisen erän maksamista on haettava päätöksessä mainittuna aikana.

Avustuksen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua työn valmistumisesta tai irtaimiston hankinnasta. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun. Maksettavaksi haetun avustuksen ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia avustuksena myönnetyn tuen määrästä.

Lainan saa maksaa lainan saajalle, jos lainoitettu kauppahinta on maksettu ennen lainan nostamista. Jos lainoitetusta kauppahinnasta on maksettu vain osa, lainan saa maksaa lainan saajalle siltä osin kuin lainoitetusta kauppahinnasta maksettu osa ylittää lainoitetun kauppahinnan ja lainan erotusta vastaavan määrän.

Jos samaan hankkeeseen on myönnetty sekä avustusta että korkotukilainaa, on lainan nostolupaa haettava vastaavassa määräajassa mitä 1 ja 2 momentissa säädetään avustuksen maksamisesta.

10 luku

Lainaan liittyvää tukea koskevat menettelyt

45 §
Luottolaitoksen hyväksyminen

Luotonantajaksi tai keskusrahalaitokseksi voidaan hyväksyä ainoastaan Rahoitustarkastuksen valvoma yhteisö, jonka tilinpito- ja tietojärjestelmät täyttävät 49 §:ssä säädetyt edellytykset siltä osin kuin kysymys on rakennetukilain nojalla myönnettävien lainavarojen ja lainoihin perustuvien maksujen välittämisestä tai varojen ja tuen käyttöä koskevien tietojen siirtämisestä valtion ja luottolaitoksen välillä.

46 §
Valtiontakauksesta perittävät maksut

Valtiontakausta myönnettäessä peritään lainan saajalta luottolaitoksen välityksellä valtiolle kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain jälkikäteen maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava vuosittain kahdessa erässä huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Rakennetukilain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettu luotonantaja voi hakea Maaseutuvirastolta puolivuosittain takausluoton hoitamisesta korvauksena 0,2 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä.

47 §
Korkotukilainan nostoerän nostaminen

Investointitukena myönnettävän korkotukilainan ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia korkotuella tuetun lainan kokonaismäärästä.

11 Luku

Seuranta

48 §
Elinkeinosuunnitelman seuranta

Tuen seurantaa varten tuen saajan on esitettävä tuetun toimenpiteen toteuttamisesta selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten toimenpide on toteutettu.

Tuen saajan on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle selvitys elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen investointien ja muiden maatilan kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta, jos niillä on vaikutusta tuen myöntämisen edellytyksiin. Jos investoinnit tai kehittämistoimenpiteet eivät ole toteutuneet elinkeinosuunnitelmassa esitetyllä tavalla, hakijan on esitettävä selvitys syistä, jotka tähän ovat vaikuttaneet.

49 §
Korkotukilainaan liittyvän tuen seuranta

Korkotukilainaan liittyvän tuen seuraamiseksi luotonantajan on toimitettava Maaseutuvirastolle korkotukilainasta ainakin seuraavat tiedot:

1) keskusrahalaitostunnus ja tukea hallinnoivan luottolaitoksen konttorin numero;

2) lainansaaja ja kuntakoodi;

3) tukipäätöksen hallinnollinen numero;

4) tukilaji ja -koodi;

5) lainan numero, myönnetyn lainan määrä, lainalaji ja laina-aika;

6) lainan myöntöpäivämäärä;

7) lainaan sisältyvä tuen määrä yhteensä;

8) lainasta nostetun erän määrä ja noston päivämäärä;

9) korkoprosentti, lainan ja koron laskentatapa;

10) lyhennystapa ja lainan eräpäivät;

11) lainasta maksetut korot ja niiden maksupäivät;

12) lainan kuoletukset, lainasta maksetut lyhennykset ja niiden maksupäivät;

13) lainan erääntymätön pääomasaldo;

14) korkotuesta korkojaksona kuluneen tuen määrä kustakin koronmaksuvälistä erikseen sekä korkotuesta käytetty osuus yhteensä.

50 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2008.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos vuonna 2008 tukea hakenut henkilö on ennen asetuksen voimaantuloa harjoittanut maataloutta verotusyhtymän osakkaana, 18 §:n 1 momentissa säädettyyn yrittäjätuloon sovelletaan 17 000 euron määrää arvioitaessa, onko hakija aloittanut maatalouden harjoittamisen ennen hakemuksen kohteena olevan maatilan tai maatilan osan hankintaa taikka vuokrausta.

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Hallitussihteeri
Antti Linna

Liite

ASETUKSEN 10 §:SSÄ TARKOITETUT YKSIKKÖKOOT
Tuotannonalat tuotannonalaryhmittäin Yksikkökokokerroin, jonka avulla samaan tuotannonalaryhmään kuuluvat eläimet voidaan ottaa huomioon yksikkökoon täyttymistä laskettaessa Eläinpaikkojen vähimmäismäärä
Lypsykarjatalous
Lypsylehmä 30
Nautakarjatalous
Emolehmä 1 80
Nautaeläin, alle 12 kk 0,5 160
Nautaeläin, yli 12 kk 0,667 120
Sikatalous
Emakko ja karju 1 160
Lihasika 0,16 1 000
Kanatalous
Muniva kana 12 000
Siipikarjatalous
Broileri 45 000
Kalkkuna 11 000
Tuotannonala Kasvihuoneen vähimmäiskoko neliömetreinä
Kasvihuonetuotanto
Kasvihuone 2 500

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.