995/2007

Annettu Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2007

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä

kumotaan 4 päivänä huhtikuuta 2007 luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 48 ja 64 § sekä

muutetaan 12 §:n 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 3 momentti, 21, 22, 39, 56 ja 71 § sekä liite 3, sellaisena kuin se on asetuksessa 658/2007, seuraavasti:

12 §
Sopimus ja sen voimassaolo

Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimus on tehty, kun TE-keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Hakemus ja TE-keskuksen erillinen päätös muodostavat hyväksytyn voimassaolevan sopimuksen. Sopimus pysyy voimassa, vaikka erityistuen vuosittaista maksua ei haeta, jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

13 §
Sopimuksen kohde

Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä peltoalueet ja muut alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä vähintään 0,05 hehtaarin suuruinen ympäristötuessa tukikelpoinen peltoala tai muu kuin peltoala. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen tekijän hallinnassa, jollei kyseessä ole 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilanne. Sopimuksen voimassaoloaikana sopimuksen tekijä voi kuitenkin poistaa 21 §:ssä säädetyn mukaisesti aloja sopimuksesta. Sopimus voidaan tehdä koskemaan vuokrattua peltoaluetta tai muuta kuin peltoa edellyttäen, että vuokrasopimus on voimassa koko sopimuskauden.


14 §
Sopimuskaudet ja -vuodet

Jäljempänä 45, 46 ja 52 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jäljempänä 40 ja 54 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi voi alkaa joko 1 päivänä toukokuuta tai 1 päivänä lokakuuta. Jos sopimukseen haettu alue sisältyy suojavyöhykkeiden yleissuunnittelualueelle ja haetulla alalla on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi, 40 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jos sopimukseen haetulle alalle kylvetään syksyllä alkuperäiskasvi, 54 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä lokakuuta. Muiden sopimusten sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta.


21 §
Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-alan väheneminen

Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-alaa voidaan vähentää sopimuskauden aikana 15 §:ssä sekä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen osalta enintään 20 prosenttia edellyttäen, että sopimuksen tekijä palauttaa sopimuksesta poistetulle alalle maksetut erityistuet. Kuitenkin 15 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaista pinta-alaa voidaan vähentää vain, jos sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarannu. Edellä säädetystä poiketen 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-ala saa vähentyä, jos sopimuksesta poistuva ala sisällytetään toiseen 45 tai 46 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen.

TE-keskuksen on kuultava alueellista ympäristökeskusta ennen sopimuksen muuttamista koskevan päätöksen tekemistä sopimuksen kohteena olevan pinta-alan vähenemisen vuoksi silloin, kun arvioidaan 15 §:ssä tarkoitettua sopimusta ja sille asetettujen tavoitteiden mahdollista vaarantumista.

Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-ala voi vähentyä 1 momentissa säädettyä enemmän, jos vähenemiseen on toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste.

22 §
Sopimusalan kasvaminen eräissä sopimuksissa

Jäljempänä 45 ja 46 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen voidaan valtion talousarvion määrärahojen rajoissa hakemuksesta liittää ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen toisena ja kolmantena sopimusvuotena peltoaloja, jotka eivät ole alkuperäisessä sopimusalassa.

Liitettävien alojen pinta-alan on oltava enintään 50 prosenttia viljelijän alkuperäisestä sopimusalasta tai enintään kaksi hehtaaria.

Jos pinta-alan lisäys on toisena ja kolmantena sopimusvuotena 1 momentissa tarkoitettua suurempi tai neljäntenä ja viidentenä sopimusvuotena vähintään kaksi hehtaaria, viljelijä voi hakea uutta, maatilaa koskevaa sopimusta 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimuskauden aikana vuosittaisen tukihaun yhteydessä valtion talousarvion määrärahojen rajoissa. Jos uutta sopimusta ei tehdä, sopimukseen sisältymättömiä peltoaloja on viljeltävä sopimuksen ehtojen mukaisesti ilman erityistukea.

Uusilla peltoaloilla ei tarkoiteta lohkoja, jotka ovat tulleet 45, 46 ja 54 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tehneen viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti edellä mainitun sopimuksen sopimuskauden alkamisen jälkeen. Mitä edellä on säädetty omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, milloin vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan. Näitä viljelijän hallintaan tulleita uusia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoiseksi ja tätä kautta 45, 46 ja 54 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen pinta-alaltaan enintään yhtä paljon kuin lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan viljelijän hallinnasta on poistunut tukikelpoisia peltoaloja.

39 §
Sopimustyypit

TE-keskus voi tehdä viljelijän kanssa seuraavia sopimuksia:

1) suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito;

2) monivaikutteisen kosteikon hoito;

3) pohjavesialueiden peltoviljely;

4) valumavesien käsittelymenetelmät;

― säätösalaojitus

― säätökastelu

― kuivatusvesien kierrätys

5) luonnonmukainen tuotanto;

6) luonnonmukainen kotieläintuotanto;

7) perinnebiotooppien hoito;

8) luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen;

9) alkuperäisrotujen kasvattaminen;

10) alkuperäiskasvien viljely.

56 §
Sopimusten pinta-alojen, eläinyksikköjen ja eläinten vähimmäismäärät

Sopimus voidaan tehdä silloin, kun sopimuksen pinta-ala, 52 §:n 3 momentin vaatimukset täyttävien saman alkuperäisrodun eläinyksikkömäärä tai eläinmäärä on vähintään:

Sopimus Vähimmäismäärät
Pinta-ala (ha)/eläinyksikkö (ey)- tai eläinmäärä (kpl)
Pohjavesialueiden peltoviljely 1,00 (ha)
Valumavesien käsittelymenetelmät
- säätösalaojitus 1,00 (ha)
- säätökastelu 1,00 (ha)
- kuivatusvesien kierrätys 1,00 (ha)
Luonnonmukainen tuotanto 3,00 (ha)
Luonnonmukainen kotieläintuotanto, peltoala 3,00 (ha)
Luonnonmukainen puutarhaviljely 0,80 (ha)
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
- lampaat/vuohet 0,45 (ey)
- naudat 0,6 (ey)
- hevoset 1 (ey)
- maatiaiskanat ja -kukot 20 (kpl)
Alkuperäiskasvien viljely 1,00 (ha)
71 §
Erityistukien tukimäärät

Sopimuksen tehneelle viljelijälle tai muulle tuen saajalle maksetaan vuosittain erityistukea sopimukseen sisältyvää peltohehtaaria, muun alueen hehtaaria, eläinyksikköä tai kanoista maatilaa kohti enintään:

Sopimus Euroa
Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito enintään 450/ha A- ja B-tuki-alueella
enintään 350/ha C-tukialueella
Monivaikutteisen kosteikon hoito enintään 450/ha
Pohjavesialueiden peltoviljely enintään 156/ha
Valumavesien käsittelymenetelmät
- säätösalaojitus enintään 54/ha
- säätökastelu enintään 108/ha
- kuivatusvesien kierrätys enintään 140/ha
Luonnonmukainen tuotanto 141/ha
Luonnonmukainen kotieläintuotanto 126/ha
Perinnebiotooppien hoito enintään 450/ha
- arvokkaat pienialaiset kohteet 5―30 aaria 135/kohde
Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen enintään 450/ha
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
- suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmas 270/ey
- itäsuomen- ja pohjoissuomenkarja 500/ey
- länsisuomenkarja 270/ey
- suomenhevonen 270/ey
- suomenvuohi 270/ey
- maatiaiskanat ja -kukot
- 20―39 kanaa ja kukkoa 100/maatila
- 40―59 kanaa ja kukkoa 150/maatila
- vähintään 60 kanaa ja kukkoa 250/maatila
Alkuperäiskasvien viljely 450/ha

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä marraskuuta 2007. Sitä sovelletaan kuitenkin 11 päivästä huhtikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Maatalousneuvos
Arja-Leena Kirvesniemi

Liite 3

Erityistuen maksaminen pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettavien kasvien/kasvikoodien perusteella

Viljelijälle voidaan maksaa erityistuki edellyttäen, että pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitetaan seuraavat kasvit/kasvikoodit sopimuksittain

Suojavyöhyke (5v ja 10v)

Suojavyöhykenurmi

Suojakaista

Erityistukisopimus, pysyvä laidun

Erityistukisopimus, muu ala

Kosteikko (5v ja 10v)

Suojakaista

Erityistukisopimus, pelto

Erityistukisopimus, muu ala

Säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys (5v)

Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa

Viherlannoitusnurmi

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet

Monimuotoisuuskohde

Velvoitekesannot (kaikki)

Viljelyyn liittyvä kesanto

Tilapäisesti viljelemätön ala

Kasvimaa

Hoidettu viljelemätön pelto

Suojakaista

Luonnon ja maiseman monimuotoisuus (5v ja 10v)

Yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuotto tarkoituksissa (kuitenkin vain sopimuksen sallimat kasvit)

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet (kuitenkin vain sopimuksen sallimat kasvit)

Käytössä oleva luonnonlaidun ja -niitty

Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen

Metsälaidun

Hakamaa, avoin

Hakamaa, puustoinen

Erityistukisopimusala, pysyvä laidun

Erityistukisopimusala, muu ala

Erityistukisopimusala, pelto

Suojakaista

Perinnebiotooppi (5v)

Käytössä oleva luonnonlaidun ja -niitty

Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen

Metsälaidun

Hakamaa, avoin

Hakamaa, puustoinen

Erityistukisopimusala, pysyvä laidun

Erityistukisopimusala, muu ala

Luonnonmukainen tuotanto, Luonnonmukainen kotieläintuotanto (5v)

Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa

Viherlannoitusnurmi

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet

Velvoitekesannot (muut paitsi non food -kesanto)

Kasvimaa

Hoidettu viljelemätön pelto

Suojakaista

Pohjavesialueiden peltoviljely (5v)

Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa

Viherlannoitusnurmi

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet

Monimuotoisuuskohde

Velvoitekesannot (kaikki)

Viljelyyn liittyvä kesanto

Tilapäisesti viljelemätön ala

Kasvimaa

Hoidettu viljelemätön pelto

Suojakaista

Alkuperäiskasvien viljely (5v)

Vehnät, rukiit, ohrat ja kaura, yksi- ja monivuotiset siemennurmet sekä puna-apilan siementuotantonurmet sekä herne ja härkäpapu

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.