632/2007

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007

Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) 3 luvussa tarkoitettuihin tukiin, jotka myönnetään Euroopan yhteisön osaksi rahoittamina.

Tällä asetuksella täydennetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja mainitun asetuksen nojalla annettujen komission asetusten tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä, jotka koskevat neuvoston asetuksen 52 artiklassa tarkoitettuja tukia.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) maaseudun kehittämislailla maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annettua lakia;

2) hallinnointilailla maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annettua lakia (532/2006);

3) EY:n maaseudun kehittämisasetuksella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1698/2005;

4) ohjelmalla hallinnointilain 7 §:ssä tarkoitettua ohjelmaa, joka koskee Manner-Suomea;

5) sokerialan kansallisella rakenneuudistusohjelmalla yhteisön sokerialan väliaikaista rakenneuudistusjärjestelmää koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 968/2006 14 artiklassa tarkoitettua kansallista rakenneuudistusohjelmaa;

6) alueellisella suunnitelmalla hallinnointilain 5 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa;

7) paikallisella suunnitelmalla hallinnointilain 6 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa;

8) de minimis -tuella tukea, joka myönnetään perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 säädetyin ehdoin ja jonka kokonaismäärä ei ylitä yli 200 000:ta euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana;

9) maatalousyrityksellä maaseudun kehittämislain 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua yritystä;

10) mikroyrityksellä maaseudun kehittämislain 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua yritystä, jossa on vähemmän kuin 10 vuosityöpaikkaa ja joka työtekijöidensä määrän, vuosiliikevaihdon ja taseen loppusumman osalta täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan komission suosituksen 2003/361 (EUVL 124 L 20.5.2003) liitteen 3 artiklassa tarkoitetut edellytykset suosituksen mukaisena riippumattomana yrityksenä;

11) pienellä yrityksellä riippumatonta yritystä, joka työllistää vähemmän kuin 50 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa ja joka täyttää 10 kohdassa tarkoitetun komission suosituksen mukaisesti arvioiden työntekijöiden enimmäismäärää, liikevaihtoa ja taseen loppusummaa koskevat edellytykset;

12) keskisuurella yrityksellä riippumatonta yritystä, joka työllistää vähemmän kuin 250 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa ja joka täyttää 10 kohdassa tarkoitetun komission suosituksen mukaisesti arvioiden työntekijöiden enimmäismäärää, liikevaihtoa ja taseen loppusummaa koskevat edellytykset;

13) vuosityöpaikalla yhden tai useamman henkilön työsuhteista koostuvaa yhtä henkilötyövuotta vastaavaa työntekijämäärää;

14) henkilötyövuodella yhden kokoaikaisen työntekijän tavanomaista vuotuista työaikaa;

15) yritysryhmällä vähintään kolmea yritystä, jotka sopimukseen perustuen yhdessä kehittävät ryhmään kuuluvia yrityksiä ja joista yksi hakee tukea kaikkien puolesta sekä välittää tuen muille ryhmän yrityksille;

16) I tukialueella kehitysalueesta ja sen tukialueesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (44/2007) tarkoitettuja ensimmäiseen tukialueeseen kuuluvia alueita;

17) II tukialueella kehitysalueesta ja sen tukialueesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettuja toiseen tukialueeseen kuuluvia alueita;

18) III tukialueella muita kuin 15 ja 16 kohdassa tarkoitettuja Manner-Suomen alueita.

2 luku

Tukikelpoinen yritys

3 §
Määräysvalta yrityksessä

Henkilöllä katsotaan olevan määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä joko yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistamiensa osakkeiden äänimäärän perusteella. Määräysvalta voi muodostua myös yhtä useamman henkilön ja heidän perheenjäsentensä osakkeiden tuottaman äänimäärän perusteella. Määräysvalta voi lisäksi perustua henkilön toisen yhtiön omistuksen kautta saamaan äänimäärään.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan yhtiömiehillä yhdessä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisilla yhtiömiehillä yhdessä.

Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan jäsenten enemmistöllä.

4 §
Perheenjäsen

Perheenjäsenellä tarkoitetaan henkilön aviopuolisoa, lasta ja vanhempia.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa yhteisön osakas tai jäsen jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

5 §
Yrityksen työntekijöiden määrä

Yrityksen työntekijöiden määrä lasketaan vuosityöpaikkoina.

Mikroyrityksen, pienen yrityksen ja keskisuuren yrityksen työtekijöiden määrässä otetaan huomioon hakemuksen vireille tuloa edeltäneenä tilikautena yrityksessä vakituisesti tai määräaikaisesti työskennelleet työntekijät. Työntekijöihin ei lueta oppisopimuksen tai muun ammatilliseen opiskeluun kuuluvan harjoittelun perusteella työskenteleviä henkilöitä.

Yrityksen työntekijöihin luetaan myös yrityksen johtamiseen osallistuva omistaja sekä yrityksessä säännöllisesti työskentelevä muu yhtiökumppani, joka saa yritykseltä rahamääräisiä etuja.

6 §
Yritystoiminnassa tarvittava ammattitaito

Yritystoiminnassa tarvittava ammattitaito arvioidaan hakijana olevan luonnollisen henkilön ammattitaidon perusteella taikka, jos hakijana on yhteisö, niiden henkilöiden ammattitaidon perusteella, jotka ovat yrityksessä johtavassa asemassa tai työsuhteen perusteella sellaisessa asemassa, että heidän ammattitaidollaan on olennainen merkitys yritystoiminnan jatkuvuudelle.

Ammattitaito voidaan osoittaa koulutuksella tai työkokemuksella tai niillä yhdessä.

Ammattitaito voidaan osoittaa myös yhteensä vähintään kolmen vuoden työskentelyllä sellaisissa tehtävissä, joissa hankitun osaamisen voidaan katsoa antavan riittävät edellytykset yritystoiminnan harjoittamiselle.

7 §
Yrityksen taloudellinen asema

Yrityksen taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon yrityksen toiminnan kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

Tukea ei myönnetä yrityksille, joita tarkoitetaan komission tiedonannossa yhteisön suuntaviivoista valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL 244 C 1.10.2004).

8 §
Tuettavaa toimenpidettä koskeva suunnitelma

Tuettavaa toimenpidettä koskevassa suunnitelmassa on esitettävä yrityksen toiminta ja tuettavan toimenpiteen merkitys sille.

Suunnitelmaan tulee sisältyä riittävä kuvaus yrityksen nykyisestä ja suunnitellusta toiminnasta ja käytettävissä olevista aineellisista ja aineettomista voimavaroista, rahoitusasemasta, suunnitellusta toimenpiteestä ja sen vaikutuksista yrityksen toimintaan sekä yrityksen nykyisten ja suunniteltujen tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuuksista. Suunnitelmassa on eriteltävä eri toimenpiteet, joihin haetaan tukea ja niiden merkitys yritystoiminnalle. Lisäksi suunnitelmaan tulee sisältyä laskelma yrityksen kannattavuudesta ja maksuvalmiudesta.

Laskelman tulee koskea hakemusvuotta ja vähintään tuettavan toiminnan aloittamista seuraavaa kolmea tilikautta. Laskelmat ja selvitykset on laadittava siten, että ne perustuvat hakemista edeltäneiden kahden tilikauden kirjanpitotietoihin tai muuhun luotettavana pidettävään selvitykseen.

9 §
Rakennussuunnitelma

Rakentamista koskevaan hakemukseen on lisäksi liitettävä suunnitelma, jonka on sisällettävä:

1) pääpiirustukset;

2) rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia;

3) rakennusselostus;

4) rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuus ja laajuus on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin nähden.

3 luku

Tuettava toiminta

10 §
Yrityksen tuettava toiminta

Tuettavan investoinnin tai muun toimenpiteen on liityttävä sellaiseen yritystoimintaan, joka lisää ohjelma-alueen asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa alueen elinkeinotoimintaa tai parantaa elinkeinotoiminnan rakennetta heikentämättä kuitenkaan toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Jollei vuotuisen myöntövaltuuden rajoissa ole mahdollista myöntää tukea kaikille tukikelpoisille hakijoille, tukea on ensisijaisesti myönnettävä sellaiselle yritykselle, jonka toiminnan voidaan katsoa tehokkaimmin edistävän alueellista suunnitelmaa samoin kuin siinä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja elinkeinotoiminnan painopisteitä, jonka toteuttamiseen osoitetusta myöntövaltuudesta tuki on tarkoitus myöntää. Toimintaryhmälle jätettyä hakemusta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon paikallisen suunnitelman toteutuminen. Tuen kohdentamisessa voidaan lisäksi ottaa huomioon sokerialan kansallisen rakenneuudistusohjelman monipuolistamistoimenpiteiden toteuttaminen.

Mikroyritystä suuremman muun yrityksen kuin maatalousyrityksen harjoittaessa maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai markkinointia toimintaa voidaan tukea vain, jos yli puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kyseisestä toiminnasta.

11 §
Maatalousyrityksen tuettava toiminta

Maatalousyrityksen katsotaan laajentavan toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, jos se ryhtyy maatilalla tai siltä käsin:

1) pitämään kaupan maataloustuotteita maatilalta käsin erillisestä myyntipisteestä;

2) tuottamaan palveluja; tai

3) valmistamaan muita tuotteita kuin maataloustuotteita.

12 §
Tuettavan toiminnan rajoitukset

De minimis -tukea saa myöntää vain perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 1 artiklassa säädetyin tuettavaa toimintaa koskevin rajoituksin.

13 §
Tuen vaikutus tuettavaan toimintaan

Tukea voidaan myöntää sellaiseen toimenpiteeseen tai investointiin, jossa tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus toimenpiteen tai investoinnin toteuttamiseen siten, että se:

1) voidaan toteuttaa nopeammassa aikataulussa;

2) voidaan toteuttaa laadullisesti korkeatasoisempana;

3) voidaan toteuttaa laajempana; tai

4) jää toteuttamatta ilman myönnettävää tukea.

14 §
Tuettavan toiminnan toteutusalue

Tukea muuhun toimintaan kuin maataloustuotteen ensiasteen jalostukseen tai markkinointiin ei myönnetä, jos tuettava toimenpide toteutetaan liitteessä 1 mainitun kunnan sellaisella taajama-alueella tai sen osalla, joka rakennustensa koon, tiheyden, katuverkoston tai muun yhdyskuntarakenteen puolesta on yleisilmeeltään kaupunkimainen. Tuki voidaan jättää myöntämättä myös sellaista toimenpidettä varten, joka toteutetaan vastaavanlaisella alueella.

Jollei rakennerahastolain (1401/2006) 17 §:ssä tarkoitetulla maakunnan yhteistyöryhmällä ole mainitun pykälän 8 momentin mukaista jaostoa tai jollei kunta kuulu lain soveltamisalueeseen, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on hallinnointilain 5 §:n 1 momentin mukaista menettelyä noudattaen tiedotettava niistä alueista, joita se pitää 1 momentin mukaisina kaupunkimaisina alueina.

15 §
Tuen enimmäismäärään vaikuttava muu rahoitus

Tuen prosentuaaliseen enimmäismäärään lasketaan mukaan se rahoitus tai rahoituksen osuus, joka muun lain nojalla taikka muun viranomaisen tai julkisen yhteisön samaan tarkoitukseen myöntämästä rahoituksesta katsotaan tueksi. Tuen osuus voi olla myös laskennallisesti saatu tukivastine.

Toimintaryhmän puoltamassa toimenpiteessä tuen enimmäismäärään sisältyy mahdollinen kuntarahan osuus.

4 luku

Käynnistystuki

16 §
Käynnistystuella tuettava toiminta

Maatalousyritykselle voidaan myöntää käynnistystukea, jos se aloittaa toiminnan laajentamisen maatalouden ulkopuolelle tai jatkaa laajentamista.

Tukea ei saa myöntää maatalous- eikä mikroyritykselle EY:n maaseudun kehittämisasetuksen IV osaston I luvun 1 jaksoon sisältyviin toimintalinjaan 1 kuuluviin toimenpiteisiin.

17 §
Yrityksen työntekijöiden määrä

Käynnistystukea voidaan myöntää yritykselle sen palkatessa työntekijöitä yrityksen tavanomaista, säännöllistä liiketoimintaa varten vähintään 25 viikkotyötuntia käsittävään jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen. Käynnistystukea ei myönnetä kausiluonteisiin lyhytaikaisiin töihin otettujen henkilöiden palkkoihin.

Tukea voidaan myöntää yritykselle, jonka työntekijöiden määrä yrittäjää lukuun ottamatta ei ole ylittänyt puolta henkilötyövuotta vastaavassa yritystoiminnassa sinä tilikautena, jona hakemus on tullut vireille, ja sitä edeltäneenä tilikautena. Tuen maksamisen perusteena tulee olla vähintään kuuden kuukauden palkkakustannukset.

Yhteisön hakiessa tukea yksi sen osakkaista tai jäsenistä katsotaan yrittäjäksi, jollei tämä ole työsuhteessa yhteisöön.

18 §
Palkkakustannusten ajoittuminen

Tukea voidaan myöntää yritykseen tuen avulla palkattavan ensimmäisen työntekijän työsuhteen alkamisajankohtaa seuraavan enintään kahden vuoden pituisen ajanjakson palkkakustannuksiin.

19 §
Käynnistystuen tukikelpoiset kustannukset

Tukikelpoisia työntekijän palkkakustannuksia ovat kohtuulliset ennakonpidätyksenalaiset rahana suoritettavat palkkakustannukset ja enintään verotusarvon määrään asti sellaiset kohtuulliset luontaisedut, joista yritykselle aiheutuu säännöllisiä työntekijän palkkaan kohdennettavissa olevia menoja.

Kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan palkkaa verrata vastaavasta työstä samalla alalla sellaisille henkilölle maksettuihin palkkoihin, joiden pätevyys pääosin vastaa tuen avulla palkattavan henkilön pätevyyttä.

20 §
Käynnistystuen määrä

Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki myönnetään de minimis -tukena.

5 luku

Yrityksen investointituki

21 §
Investointituella tuettava toiminta

Tukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarpeelliseen investointiin, jolla on olennaista merkitystä yritystoiminnan käynnistymiseen, laajentumiseen tai yrityksen mahdollisuuteen jatkaa toimintaansa markkinaolosuhteiden muutosten johdosta.

Investointituki on suunnattava sellaisiin hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus seuraaviin tavoitteisiin:

1) uuden yritystoiminnan syntyminen alueella; tai

2) alueen yritystoiminnan monipuolistaminen ja vahvistaminen sekä työllisyyden parantaminen.

Tuen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään investoinnin myönteisiä vaikutuksia:

1) tasa-arvoon;

2) ympäristöön;

3) uusiutuvan energian käyttöön; tai

4) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttöön.

22 §
Investointituki paikallisesti toimivalle yritykselle

Tukea voidaan myöntää paikallisilla markkinoilla toimivalle yritykselle vain, jos hakijan esittämän selvityksen perusteella yrityksen voidaan arvioida täydentävän palveluillaan tai tuotteillaan sellaista paikkakunnan tai alueellista kysyntää, jota jo toimivat yritykset eivät kohtuudella saa tyydytetyksi.

23 §
Tuen myöntämisen edellytykset

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointi toteutetaan investoinnin tarkoitukseen nähden kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Investoinnin kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon investointikustannusten lisäksi investoinnin käyttöaika, laatu, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä muut vastaavat seikat.

24 §
Investointituen ulkopuolelle jäävät investoinnit

Tukea ei myönnetä:

1) traktorin hankintaan maatalousyritystä varten;

2) puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankintaan;

3) energiankäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon;

4) toisen yrityksen osakkeiden tai osuuksien taikka liiketoiminnan hankintaan taikka toimenpiteeseen, jonka tarkoituksena on yrityksen omistajanvaihdoksen rahoittaminen;

5) kiinteistön tai rakennusten hankintaan julkisyhteisöltä, jollei hankinnan kohde ole ollut käyvän hinnan selvittämiseksi julkisesti myytävänä vähintään kahden kuukauden ajan tai sen hankintahinta perustu vähintään kahden myyjästä riippumattoman itsenäisen arvioijan käyvän hinnan arvioon;

6) yrityksen tavanomaiseen korvausinvestointiin, johon ei sisälly korvattavan kohteen olennaista laajentamista tai kokonaan uuden teknologian käyttöönottoa.

Tukea voidaan 1 momentin 3 kohdassa säädetyn estämättä myöntää sellaisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden hankintaan, jonka osakkeet oikeuttavat yksinomaan maaseudun kehittämislain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun kiinteistön hallintaan.

Tukea ei myönnetä kiinteistön hankintaan, jos maapohjan osuus ylittää 10 prosenttia koko kiinteistön hankintahinnasta.

25 §
Rakentamisen ja rakennuksen hankinnan hyväksyttävät kustannukset

Rakentamisen hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

1) rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset;

2) rakennukseen kiinteästi kuuluvia varusteita, koneita ja laitteita koskevat kustannukset;

3) suunnittelusta aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia rakentamisen kustannuksista.

Peruskorjauksen hyväksyttäviksi kustannuksiksi hyväksytään enintään 75 prosenttia vastaavan uudisrakennuksen kustannuksista. Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten osalta hyväksyttävät kustannukset voivat kuitenkin olla enintään 100 prosenttia uudisrakennuksen kustannuksista.

Hankittaessa rakennus tai rakennus maapohjineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana julkista rahoitusta;

2) rakennus soveltuu harjoitettavaan yritystoimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista;

3) rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa; ja

4) kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa yritystoimintaan käytettävän rakennuksen arvosta.

26 §
Oma puutavara ja maa-aines

Oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö voidaan hyväksyä kustannukseksi vain, jos tuki myönnetään maatalousyritystä varten luonnolliselle henkilölle elinkeinonharjoittajana. Hyväksyttävän kustannuksen on perustuttava asiantuntijan arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta.

27 §
Julkinen rahoitus

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia sellaisella maaseudun kehittämislain 4 §:n 14 kohdassa tarkoitetulla yksityisellä rahoituksella, jossa ei ole mukana mainitun 4 §:n 10―13 kohdassa tarkoitettua rahoitusta.

Investointitukea ei myönnetä, jos samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin on jo myönnetty tukea Euroopan yhteisön varoista.

28 §
Muuten kuin rahoituksena myönnetty valtiontuki

Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin rahoituslain nojalla saama tai hakijalle kuuluva tai muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä tuki tai etuus, joka on kohdistunut samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena tai muulla tavoin muodossa, joka ei ole toimenpiteeseen myönnettyä rahoitusta. Enimmäismäärässä ei kuitenkaan oteta huomioon verovähennyksiä, jollei vähennys kuulu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan mukaiseen hyväksyttyyn tukijärjestelmään.

29 §
Investointituen määrä

Investointituen määrässä otetaan huomioon investoinnin luonne ja merkittävyys.

Investointitukea voidaan myöntää maatalousyritykselle, mikroyritykselle, pienelle yritykselle ja keskisuurelle yritykselle siten, että tuen prosentuaalinen enimmäismäärä investoinnin hyväksyttävästä kustannuksesta on:

Kansallinen tukialue Keskisuuri yritys prosenttia Pieni yritys prosenttia Maatalous- ja mikroyritys prosenttia
I tukialue 25 35 35
II tukialue 15 25 25
harvaan asuttu maaseutu 35
III tukialue 10 20 20
harvaan asuttu maaseutu 30

Harvaan asutulla maaseudulla 2 momentissa tarkoitetaan liitteessä 2 lueteltuja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia kuntia.

Tukea voidaan myöntää kuitenkin enintään 500 000 euroa investointia kohden, jos investointi koskee maatalouden ensiasteen jalostusta. Muihin investointeihin voidaan myöntää vain de minimis -tukea enintään 200 000 euroa.

6 luku

Yrityksen kehittämistuki

30 §
Kehittämistuella tuettava toiminta

Kehittämistukea voidaan myöntää yritykselle tai yritysryhmälle sellaiseen asiantuntija-apuun tai koulutukseen, joka hankitaan yrityksen ulkopuolelta ja jonka avulla yritys voi suunnitella toimintansa tehostamista, laajentamista tai uudelleen suuntaamista, etsiä uusia markkinoita, parantaa tuotteiden laatua, kehittää uusia tuotteita tai muuten parantaa liiketoimintaansa. Tukea voidaan lisäksi myöntää kehittämistyöstä yrityksessä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpide on yrityksen tavanomaiseen liiketoimintaan nähden poikkeuksellinen laadultaan tai määrältään tai kyseessä on yrityksen aloittamisen tai merkittävän laajentamisen edellytyksiä koskeva selvitys.

Yrityksen kehittämistuella voidaan tukea:

1) uusien tuotteiden ja palvelujen sekä tuotantomenetelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja kaupallistamista;

2) innovaatioiden ja tutkimustulosten kaupallistamista;

3) tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan edistämistä;

4) maatalousyritysten, mikroyritysten, pienten yritysten ja keskisuurten yritysten verkostoitumista keskenään;

5) yrityksen toiminnan kannalta olennaista liiketoimintaosaamisen lisäämistä.

31 §
Kehittämistuen hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää yrityksen kehittämisestä aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka johtuvat:

1) ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä;

2) matkoista;

3) asiantuntijan käytöstä yrityksessä;

4) osallistumisesta messuille tai näyttelyyn;

5) kone- ja laitehankinnoista tai niiden vuokraamisesta aiheutuviin menoihin, siltä osin kuin ne kohdistuvat kehittämistoimenpiteeseen eivätkä ole tuotantotoimintaan hankittavaa käyttöomaisuutta;

6) raaka-aineiden ja puolivalmisteiden hankinnasta;

7) muista 1―6 kohdassa mainittuja kustannuksia vastaavista suunnitelmassa eritellyistä kehittämistoiminnan kustannuksista;

8) sellaisista kirjanpito-, seuranta- ja raportointikustannuksista, jotka johtuvat yritysryhmälle myönnetystä tuesta.

Tukea ei myönnetä palkkoihin tai palkkioihin, jotka ylittävät olennaisesti alalla maksettavien palkkojen ja palkkioiden tason.

Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteisiin kohdistuvaa tukea ei myönnetä myytäväksi tarkoitetun prototyypin kehittämisestä aiheutuviin menoihin.

32 §
Kehittämistuen määrä

Tukea yritykselle voidaan myöntää enintään:

1) 90 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat yrityksen aloittamista koskevan enintään 1 500 euron määräisen neuvonta- tai muun vastaavan asiantuntijapalvelun hankkimisesta;

2) 50 prosenttia muista kehittämistoimenpiteen kustannuksista.

Tuki myönnetään de minimis -tukena.

33 §
Tuen enimmäismäärä yritysryhmän kehittämistoimenpiteissä

Myönnettäessä tukea yritysryhmälle lasketaan yksittäiselle yritykselle kohdistuva tuki jakamalla koko hankkeelle myönnettävä tuki kullekin yritykselle osoitettavien kehittämispalveluiden kustannusten suhteessa. Jollei kustannusten kohdistuminen ole kohtuudella selvitettävissä, jaetaan tukikelpoiset kustannukset yritysryhmään osallistuvien yritysten määrällä.

Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki myönnetään de minimis -tukena kunkin ryhmään osallistuvan yrityksen de minimis -tuen enimmäismäärän rajoissa.

7 luku

Hyväksyttäviä kustannuksia koskevat rajoitukset

34 §
Hyväksyttävien kustannusten rajoitukset

Käynnistys- tai kehittämistuella tuetun toimenpiteen taikka investoinnin kustannusten on perustuttava hyväksyttäviin viitekustannuksiin tai toimenpiteen laatu ja laajuus sekä investoinnin osalta lisäksi koko ja sijainti huomioon ottaen tarkoituksenmukaisilta tahoilta pyydettyihin vähintään kolmeen tarjoukseen.

Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia.

Jollei viitekustannuksia käytetä tai tarjouksia pyydetä, Maaseutuviraston on varmistettava muulla tavoin, että työvoima- ja elinkeinokeskukset noudattavat tukea myöntäessään kustannusten hyväksyttävyyden osalta yhtenäisiä arviointiperusteita pyytämällä asiantuntijoiden arvioita tai muulla siihen verrattava tavalla taikka, jos kysymys on 3 000:ta euroa pienemmästä investoinnista, selvittämällä paikkakunnan tavanomainen hintataso.

35 §
Käytetyt koneet ja laitteet

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää sen käypää arvoa, jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden ja koneen tai laitteen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunnitellun käytön kannalta ja voimassaolevien säännösten ja standardien mukainen.

36 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat:

1) hankinnoista, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijana olevan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta;

2) investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta kuten koroista, provisioista ja varainsiirtoverosta;

3) leasingistä,

4) osamaksulla hankittavan koneen tai laitteen maksueristä, jos hankitun omaisuuden omistusoikeus ei siirry hankkeen toteutusaikana;

5) arvonlisäverosta, joka ei jää hakijan lopulliseksi menoksi;

6) matkakustannuksista, jotka ylittävät valtion virkaehtosopimuksen mukaiset kustannukset;

7) kustannuksista, jotka aiheutuvat yrityksen tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvasta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;

8) tuettavasta toimenpiteestä tai investoinnista ennen aloittamista aiheutuneet kustannukset, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireille tuloa;

9) rajoitusten alaisesta tai luvanvaraista elinkeinotoimintaa koskevasta toimenpiteestä siltä osin, kuin valvonta- tai lupaviranomainen ei ole hyväksynyt toimintaa.

8 luku

Luvat, aloittaminen ja toimenpiteen toteuttaminen

37 §
Investointia koskevan luvan esittäminen

Jos tukea haetaan investointiin, joka koskee maankäyttö- ja rakennuslain (453/2002) mukaan luvanvaraista toimenpidettä tai jonka toteuttaminen edellyttää muun viranomaisen lupaa eikä lupaa ole liitetty tukihakemukseen sen tullessa vireille, lupa on liitettävä hakemukseen ennen kuin hakemukseen annetaan päätös.

38 §
Elinkeinotoimintaa koskevan luvan esittäminen

Luvanvaraisen elinkeinon harjoittamista koskeva lupa on liitettävä hakemukseen ennen tuen myöntämistä.

Jos elinkeinotoimintaa koskevan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija ensin toteuttaa hakemuksen kohteena olevan investoinnin, lupa on liitettävä hakemukseen viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista.

39 §
Toimenpiteen aloittaminen

Käynnistystukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi sinä ajankohtana, jona työntekijä on aloittanut työn tekemisen yrityksen lukuun.

Investointitukea tai kehittämistukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi sinä ajankohtana, jona:

1) kiinteistön tai vuokra-alueella olevan rakennuksen kauppakirja on allekirjoitettu;

2) rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, urakkasopimus on allekirjoitettu;

3) peruskorjattaessa rakennusta tai kehitettäessä yritystä työn tekeminen on aloitettu tai, jos se teetetään, sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu;

4) hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu;

5) toteutettaessa muuta kuin 1―4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä toimenpide on maksettu, jollei toimenpide ole edellyttänyt aikaisemmin tehtyä tilausta tai sopimusta, jolloin niiden tekoajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi.

Jollei perustustyön tai peruskorjauksen alkamisen ajankohdasta esitetä muuta selvitystä, katsotaan perustustyön tai peruskorjauksen tekemisessä tarvittavien materiaalien ensimmäisen toimituksen ajankohta aloittamisajankohdaksi.

Aloittamisen perustuessa hankintahinnan maksuun katsotaan ensimmäisen erän maksun ajankohta aloittamisajankohdaksi maksettaessa hankintahinta useana eränä.

40 §
Toimenpiteen toteuttamisen määräaika

Tuettavalle toimenpiteelle voidaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksellä asettaa maaseudun kehittämislain 23 §:n 1 momentissa säädettyä määräaikaa lyhyempi toteutusaika.

Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava toimenpide voidaan toteuttaa ja tuen maksamista hakea ohjelmasta myönnettyjen tukien maksamiselle säädetyssä määräajassa.

9 luku

Tuen maksamisen edellytykset

41 §
Menon tosiasiallisuus ja lopullisuus

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva investointi tai toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus on maksettu. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen tuen viimeisen erän maksamisen hakemista kaikkien investoinnista tai toimenpiteestä aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina.

Omaa puutavaraa tai maa-aineksia käytettäessä on esitettävä asiantuntijan selvitys käytetyn puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta.

Menon tulee olla tuen saajan maksama tai puutavaran tai maa-aineksen tuen saajan kiinteistöltä otettua.

42 §
Menon kohtuullisuus

Tuen maksamiseksi on esitettävä selvitys siitä, että meno perustuu hankinnan tai toimenpiteen tavanomaiseen hintatasoon ja että toimenpide on toteutettu tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä edellytetyin tavoin kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla.

Tavanomainen hintataso voidaan osoittaa 33 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla viitekustannuksilla, asianmukaisesti pyydetyillä tarjouksilla vähintään kolmelta sellaiselta yritykseltä, jolla voidaan arvioida olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseen tai, jos hankinta tai toimenpide koskee enintään 3 000 euron kustannuksia, selvittämällä toteutetun toimenpiteen tavanomainen hintataso toteuttamispaikkakunnalla.

Paikkakunnan tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujen toimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään.

43 §
Menon todennettavuus

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuettavista kustannuksista on yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu yrityksen kirjanpitoon.

Omaa puutavaraa käytettäessä on osoitettava, että sen käyttäminen ja arvo on otettu asianmukaisesti huomioon yrityksen kirjanpidossa.

44 §
Tuen maksuerät ja maksamisen hakuaika

Käynnistystuki maksetaan vuosittain enintään kahdessa erässä.

Koneen, laitteen, aineettoman omaisuuden taikka muun käyttöomaisuuden hankintaan myönnetty tuki maksetaan enintään kahdessa erässä.

Rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen myönnetty investointituki maksetaan enintään neljässä erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia tuen määrästä.

Useamman kuin yhden vuoden aikana toteutettavaan investointiin tai toimenpiteeseen myönnetyn tuen maksamista on haettava vähintään kerran vuodessa. Ensimmäisen erän maksamista on haettava vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Vuoden kuluessa tuen myöntämisestä toteutettavan investoinnin tai toimenpiteen sekä useamman vuoden aikana toteuttavan investoinnin tai toimenpiteen viimeisen erän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Käynnistystuen viimeisen erän maksamista saa lomarahan osalta hakea kuukauden kuluessa siitä, kun asianomaisen työsuhteen perusteella lomaraha on viimeistään maksettava.

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut hankkeen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.

45 §
Seurantatiedot

Tuen seurantaa varten tuen saajan on esitettävä tuetun toimenpiteen tai hankkeen toteuttamisesta selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten toimenpide tai hanke on toteutettu.

Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi tuen saajan on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle yrityksen kehittymistä koskevat seuraavat tiedot:

1) yrityksen arvonlisäyksen kasvu;

2) onko yrityksessä otettu käyttöön uusia tuotteita;

3) onko yrityksessä otettu käyttöön uusia tekniikoita;

4) uusien ja säilytettyjen työpaikkojen määrät;

5) liikevaihdon kasvu; sekä

6) matkailualan yrityksessä matkailijoiden määrän kasvu.

46 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä kesäkuuta 2007.

Tätä asetusta sovelletaan asioihin, jotka koskevat tuen myöntämistä, maksamista tai seurantaa maaseudun kehittämislain nojalla.

Euroopan yhteisön osaksi rahoittaman tuen myöntämisen edellytyksenä tässä asetuksessa säädetyin ehdoin on, että ohjelma on hyväksytty ja tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset ovat ohjelman mukaisia.

Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Vanhempi hallitussihteeri
Katriina Pessa

Liite 1

Asetuksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut kunnat:

Espoo

Helsinki

Hyvinkää

Hämeenlinna

Imatra

Joensuu

Jyväskylä

Jyväskylä mlk

Järvenpää

Kajaani

Kangasala

Kerava

Kirkkonummi

Kokkola

Kotka

Kouvola

Kuopio

Lahti

Lohja

Lappeenranta

Mikkeli

Nokia

Nurmijärvi

Oulu

Pori

Porvoo

Raisio

Rauma

Riihimäki

Rovaniemi

Salo

Savonlinna

Seinäjoki

Tampere

Turku

Tuusula

Vaasa

Vantaa

Varkaus

Vihti

Ylöjärvi

Liite 2

Asetuksen 29 §:n 3 momentissa tarkoitettuun harvaanasuttuun maaseutuun kuuluvat kunnat:

Alavieska

Brändö

Dragsfjärd

Eno

Enonkoski

Enontekiö

Hailuoto

Hartola

Haukivuori

Heinävesi

Hirvensalmi

Houtskari

Hyrynsalmi

Ilomantsi

Inari

Iniö

Jaala

Joutsa

Juankoski

Juuka

Juva

Kaavi

Kangasniemi

Kannonkoski

Karstula

Karvia

Keitele

Kemijärvi

Kestilä

Kesälahti

Kihniö

Kinnula

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kolari

Konnevesi

Korppoo

Kuhmo

Kuhmoinen

Kuivaniemi

Kuru

Kustavi

Kuusamo

Kyyjärvi

Kärsämäki

Lavia

Lehtimäki

Leivonmäki

Leppävirta

Lestijärvi

Lieksa

Luhanka

Luumäki

Längelmäki

Maalahti

Merijärvi

Merikarvia

Miehikkälä

Multia

Muonio

Mäntyharju

Nauvo

Nurmes

Padasjoki

Paltamo

Parikkala

Parkano

Pelkosenniemi

Pello

Pertunmaa

Pieksänmaa

Pielavesi

Pihtipudas

Piippola

Polvijärvi

Pomarkku

Posio

Pudasjärvi

Pulkkila

Punkaharju

Puolanka

Puumala

Pyhäjärvi

Pyhäntä

Pylkönmäki

Rantasalmi

Rantsila

Ranua

Rautalampi

Rautavaara

Rautjärvi

Ristijärvi

Ruokolahti

Ruovesi

Rymättylä

Rääkkylä

Saarijärvi

Salla

Savitaipale

Savonranta

Savukoski

Siikainen

Simo

Sodankylä

Soini

Sonkajärvi

Sotkamo

Sulkava

Sumiainen

Suodenniemi

Suomenniemi

Suomussalmi

Suonenjoki

Sysmä

Särkisalo

Taivalkoski

Tervo

Tervola

Tohmajärvi

Tuusniemi

Utajärvi

Utsjoki

Vaala

Valtimo

Varpaisjärvi

Velkua

Vesanto

Vieremä

Vihanti

Viitasaari

Virrat

Vuolijoki

Yli-Ii

Ylitornio

Ylämaa

Ähtäri

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.