Valtioneuvoston asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 114/2006 (Julkaistu 30.8.2006)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä,
kumotaan maanpuolustuskorkeakoulusta 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen ( 668/1992 ) 3 §:n 2 momentti, 14 a § ja 4 a luku, sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti asetuksessa 599/1999, 14 a § asetuksessa 888/1997 ja 4 a luku viimeksi mainitussa asetuksessa ja asetuksessa 612/2001,
muutetaan 2 §, 3 luvun otsikko, 9, 10, 10 a, 11, 11 a, 12, 12 a ja 13 §, 4 luvun otsikko, 14―16 §, 4 b luvun otsikko, 17 b ja 29 a §, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 17 b § mainitussa asetuksessa 599/1999, 3 luvun otsikko, 9, 10, 10 a, 11, 11 a, 12, 12 a ja 13―15 § sekä 4 b luvun otsikko mainitussa asetuksessa 612/2001 sekä 29 a § asetuksessa 772/1995 ja mainitussa asetuksessa 888/1997, sekä
lisätään asetukseen uusi 1 a § ja siitä mainitulla asetuksella 612/2001 kumotun 29 b §:n tilalle uusi 29 b § seuraavasti:
1 a §
Sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoon johtava opetus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Tutkintoihin johtava sotatieteellinen opetus perustuu tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintosuoritukset pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan.
Puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa annetaan upseerin virkaan kuuluvien oikeuksien ja pätevyyksien edellyttämää sotilasammatillista opetusta. Sotilasammatillisiin opintoihin sisältyy upseerin virkaan kuuluvien oikeuksien ja pätevyyksien edellyttämä pakollinen harjoittelu. Sotilasammatillisista opinnoista ei kerry opintopisteitä sotatieteiden kandidaatin tai sotatieteiden maisterin tutkintoon.
2 §
Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen. Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluu esikunta, Kadettikoulu (perustutkinto-osasto), jatkotutkinto-osasto, ainelaitoksia, maanpuolustuskurssit, Sota-arkisto, Sotamuseo, Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus sekä kirjasto, joka toimii puolustusvoimien keskuskirjastona.
3 lukuAlempi ja ylempi korkeakoulututkinto
9 §
Opiskelija otetaan suorittamaan sotatieteiden maisterin tutkintoa. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä hakija, joka on, sen lisäksi mitä puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 10 a §:ssä säädetään:
suorittanut reservin upseerin koulutuksen;
yliopistolain (645/1997) mukaisesti kelpoinen opiskelijaksi korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin;
henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva; sekä
suorittanut hyväksytysti johtosäännössä määrätyt soveltuvuustestit ja kokeet.
Lisäksi opiskelijaksi voidaan hyväksyä 1 momentin 2―4 kohdan vaatimukset täyttävä reservin aliupseerin koulutuksen suorittanut hakija, jos hän ennen opintojen aloittamista suorittaa reservin upseerin koulutuksen.
10 §
Opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa upseerien suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (9/2004) säädetyn kielitaidon.
Muuhun kielitaitoon sovelletaan, mitä yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) säädetään kielitaitovaatimuksista.
10 a §
Sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijoille:
tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;
valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin;
edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä;
riittävä viestintä- ja kielitaito.
Sotatieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.
11 §
Sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:
perus- ja aineopintoja;
monitieteellisiä opintokokonaisuuksia;
kieli- ja viestintäopintoja;
muita opintoja;
asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua.
Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintoihin sisältyy vähintään kuuden ja enintään kymmenen opintopisteen laajuinen opinnäyte.
Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot.
Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 10 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
11 a §
Sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu sotatieteiden kandidaatin tutkinto.
Sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille:
pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus sekä sivuaineiden perusteiden tuntemus;
valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen;
valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä;
valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen;
hyvä viestintä- ja kielitaito.
Sotatieteiden maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Maanpuolustuskorkeakoulun on järjestettävä koulutus siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.
12 §
Sotatieteiden maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:
perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja;
kieli- ja viestintäopintoja;
monitieteisiä opintokokonaisuuksia;
muita opintoja;
asiantuntijuutta syventävää harjoittelua.
Perus- ja aineopinnoilla on 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 koulutusohjelman opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.
12 a §
Sotatieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot sekä tutkintoon kuuluva valvottu harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa.
Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 10 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
13 §
Laivastolinjalla opiskelevan on suoritettava aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetussa asetuksessa (1256/1997) tarkoitettu vahtiperämiehen koulutus.
Upseeriksi lentopalvelustehtäviin koulutettavalta vaaditaan lisäksi, mitä sotilasilmailuasetuksessa (387/1996) säädetään.
4 lukuSotatieteellinen jatkokoulutus
14 §
Sotatieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:
perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
15 §
Yleisesikuntaupseerin tutkinto on sotatieteellinen jatkotutkinto. Tutkinto suunnitellaan ja järjestetään siten, että opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot sekä tutkijavalmiudet.
Yleisesikuntaupseerin tutkinto muodostuu esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin opinnoista.
Yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon maanpuolustuskorkeakoulussa. Erityisistä syistä voidaan hyväksyä hakija, jolla on muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Yleisesikuntaupseerin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, tutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Tutkinnon laajuus on vähintään 140 opintopistettä.
16 §
Sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Erityisistä syistä voidaan hyväksyä hakija, jolla on maanpuolustuskorkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaava tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
4 b lukuSotatieteellinen täydennyskoulutus
17 b §
Maanpuolustuskorkeakoulussa järjestetään sotatieteellisiä täydennyskoulutuskursseja ja laajoja ammatillisesti pätevöittäviä koulutusohjelmia. Koulutus on tarkoitettu puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalle ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilöstölle.
29 a §
Maanpuolustuskorkeakoulu voi opiskelijan hakemuksesta ja pääesikunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti lukea hänen hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan opintoja sekä korvata opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla tai muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
29 b §
Maanpuolustuskorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Maanpuolustuskorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun aikana.
Maanpuolustuskorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut maanpuolustuskorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistuksen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot maanpuolustuskorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista tai opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.
Opiskelija, joka on aloittanut maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintoon johtavat opinnot ennen tämän asetuksen voimaantuloa, jatkaa opintojaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista tutkintoa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009. Maanpuolustuskorkeakoulu määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2006
Puolustusministeri Seppo KääriäinenVanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen