528/2006 | Suomen säädöskokoelma

Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsälain soveltamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 3 ja 4 §:n muuttamisesta

Säädöksen tyyppi: Päätös
Antopäivä: 16.6.2006
Alkuperäinen julkaisu: Vihko 83/2006 (Julkaistu 30.6.2006)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan metsälain soveltamisesta 14 päivänä maaliskuuta 1997 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen ( 224/1997 ) 3 §:n 1―3 momentti ja 4 § sellaisena kuin niistä on 4 § asetuksessa 1178/1997, seuraavasti:

3 §Kasvatushakkuussa kasvamaan jätettävä puusto

Kasvatushakkuussa on ensisijaisesti jätettävä kasvamaan hyväkasvuisia ja -laatuisia ylimpien latvuskerroksien puita.

Kasvatushakkuun jälkeen metsikössä on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen määrä kasvatuskelpoista puustoa riittävän tasaisesti jakautuneena:

Puulajivaltaisuus ja kasvupaikan laatu	Puuston valtapituus metreinä
		Alle 12	Vähintään 12	Vähintään 14	Vähintään 16	Vähintään 18	Vähintään 20	Vähintään 22
		Runkoluku, kpl/ha	Pohjapinta-ala, m ² /ha
1	Etelä- ja Väli-Suomi	800	10	12	14	15	16	16
	Pohjois-Suomi	700	9	11	13	14	14	―
2	Etelä-Suomi	800	9	11	13	15	15	15
	Väli-Suomi	700	9	11	13	14	14	14
	Pohjois-Suomi	700	8	10	12	12	12	―
3	Etelä- ja Väli-Suomi	800	9	11	12	13	13	―
	Pohjois-Suomi	700	8	10	11	11	11	―
4	Etelä- ja Väli-Suomi	700	8	9	10	10	10	―
	Pohjois-Suomi	600	7	9	9	9	―	―
5	Etelä- ja Väli-Suomi	600	―	7	9	11	12	―
	Pohjois-Suomi	500	―	7	9	10	―	―
6	Etelä- ja Väli-Suomi	700	―	7	9	10	10	―
	Pohjois-Suomi	600	―	7	9	10	―	―

Ravinteisuudeltaan taulukon 1–6 kasvupaikkoja vastaavilla turvemailla sovelletaan samoja vähimmäisrajoja. Tapauksissa, joita taulukko ei koske, kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä määritetään kasvupaikan ja kasvatettavien puulajien ominaisuuksien mukaan.

Taulukon riviotsikot:

1: kuusivaltaiset metsiköt lehtomaisella kankaalla

2: mänty- ja kuusivaltaiset metsiköt tuoreella kankaalla

3: mäntyvaltaiset metsiköt kuivahkolla kankaalla

4: mäntyvaltaiset metsiköt kuivalla kankaalla

5: rauduskoivuvaltaiset metsiköt tuoreella kankaalla tai sitä ravinteikkaammalla kankaalla

6: hieskoivuvaltaiset metsiköt tuoreella kankaalla tai sitä ravinteikkaammalla kankaalla

Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä pykälässä ja 4 §:ssä Lapin metsäkeskuksen toimialuetta ja Kainuun metsäkeskuksen toimialueelta Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen kuntia sekä Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueelta Iin, Kuivaniemen, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin kuntia.

Väli-Suomella tarkoitetaan tässä pykälässä ja 4 §:ssä

– Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkeskusten toimialueen muita kuin Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvia kuntia,

– Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen toimialueita

– Rannikon metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Kaskinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Vaasa, Vöyri ja Uusikaarlepyy,

– Lounais-Suomen metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää ja Karvia,

– Pirkanmaan metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Kihniö, Kuru, Mänttä, Parkano, Ruovesi, Vilppula ja Virrat,

– Keski-Suomen metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsänkoski, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Korpilahti, Kyyjärvi, Laukaa, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski,

– Etelä-Savon metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Kangasniemi, Pieksämäki ja Pieksänmaa.

Etelä-Suomella tarkoitetaan tässä pykälässä ja 4 §:ssä Hämeen-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten toimialueita ja Rannikon, Lounais-Suomen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskuksen toimialueen muita kuin Väli-Suomeen kuuluvia kuntia.

Suojametsäalueella ja Inarin, Enontekiön, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntien alueilla kasvatushakkuussa kasvamaan jätettävän puuston vähimmäispohjapinta-ala on 1 m ² hehtaarilla alempi kuin muualle Pohjois-Suomeen määritelty vähimmäispohjapinta-ala ja vähimmäisrunkoluku alle 12 metrin pituisissa metsiköissä on havupuilla 100 runkoa alempi kuin muualla Pohjois-Suomessa.

4 §Uudistushakkuun edellytykset

Arvioitaessa, saadaanko uudistushakkuu tehdä, ei oteta huomioon niitä puita, jotka olisivat poistettavissa puuston kasvatushakkuussa.

Puusto on riittävän järeää uudistushakkuuta varten, jos sen keskiläpimitta senttimetreinä on vähintään:

Pääasiallinen puulaji ja kasvupaikan laatu	Pohjois-Suomi	Väli-Suomi	Etelä-Suomi
Mänty
Tuore tai ravinteikkaampi kangas	22	23	25
Kuivahko kangas	21	22	24
Kuiva kangas	20	20	20
Kuusi
Lehtomainen tai ravinteikkaampi kangas	22	23	25
Tuore kangas	21	22	23
Rauduskoivu
Lehtomainen tai ravinteikkaampi kangas	20	23	24
Tuore kangas	20	22	23
Hieskoivu	18	20	20

Suojametsäalueella ja Inarin, Enontekiön, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntien alueilla tässä pykälässä tarkoitettu puuston vähimmäisikä uudistushakkuuta varten on 10 vuotta korkeampi kuin muualle Pohjois-Suomeen määritelty vähimmäisikä ja puuston vähimmäisjäreys yhden senttimetrin alempi kuin muualla Pohjois-Suomessa.

Uudistushakkuu saadaan tehdä ennen kuin puusto on saavuttanut 2 tai 3 momentissa tarkoitetun uudistuskelpoisuuden vain, jos siihen on erityinen syy. Erityinen syy tulee esittää metsänkäyttöilmoituksessa. Erityisiä syitä voivat olla muun muassa puuston huono kasvu tai vähäinen taloudellinen tuotto sopimattoman kasvupaikan tai puuston huonon laadun, vähäisyyden tai sairauden takia. Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään puuston järeys- ja ikävaatimuksista, ei koske erityiskäyttöön perustettuja metsiköitä, kuten joulukuusi-, energiapuu- tai muita erikoispuumetsiköitä taikka sellaisia metsiköitä, joiden puuston uudistaminen on metsikön tuoton kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin puuston kasvattaminen edelleen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.

Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaApulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenoja