1266/2005
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2005
Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,
kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 päivänä marraskuuta 1998 annetun asetuksen (806/1998) 2 §,
sellaisena kuin se on asetuksessa 1395/2001,
muutetaan 1 ja 3 §, 5 §:n 1 momentti, 7 §, 8 §:n 1 ja 4 momentti, 9 - 13 §, 15 § ja 17 §:n 1 momentti ja 20 a §:n 1 momentti sekä 4 momentin ruotsinkielinen sanamuoto,
sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi asetuksissa 1005/1999 ja 1395/2001, 3 § osaksi asetuksessa 328/2000 ja mainitussa asetuksessa 1395/2001, 5 §:n 1 momentti ja 7 § sekä 20 a §:n 1 ja 4 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, 8 §:n 1 momentti ja 10 § asetuksessa 951/2001, 9 § osaksi mainitussa asetuksessa 1395/2001, 12 § osaksi asetuksessa 944/2000, mainitussa asetuksessa 1395/2001 sekä asetuksissa 949/2002, 907/2003 ja 919/2004 sekä 15 § osaksi asetuksessa 425/2005, sekä
lisätään asetukseen uusi 1 a―1 c, 8 a―8 c, 12 a ja 19 a § seuraavasti:
1 §
Perusopetuksen yksikköhinnan laskeminen
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 17 §:ssä tarkoitettu kunnan perusopetuksen yksikköhinta lasketaan siten, että vuosittain valtioneuvoston asetuksella säädettävä perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 0,77. Näin saatua euromäärää (yksikköhinnan perusosa) korotetaan siten kuin 2―5 momentissa säädetään.
Kunnissa, joiden asukastiheys on alle 40, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräisen yksikköhinnan ja luvun 0,1 tulo luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksella.
Kunnissa, joissa asukastiheys on alle neljä sekä kunnissa, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kun luvulla 0,003 kerrotaan keskimääräisen yksikköhinnan ja kunnan oppilasta kohden lasketun 3 §:ssä tarkoitetun kouluverkkotunnuksen tulo. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys muussa kuin saaristokunnassa on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvulla, joka saadaan, kun luvusta neljä vähennetään kunnan asukastiheys.
Sen lisäksi, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään yksikköhinnan perusosaa korotetaan:
1) kaksikielisissä kunnissa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,04;
2) saaristokunnissa, joiden väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,25; ja
3) muissa kuin 2 kohdassa tarkoitetuissa saaristokunnissa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,06.
Lisäksi yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan, kun 1―6 kohdan euromäärät lasketaan yhteen ja saatu luku jaetaan 1 c §:ssä tarkoitetulla kunnassa perusopetusta saavien oppilaiden määrällä:
1) luvun 0,3 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna vuosiluokkien 7―9 oppilaiden määrällä;
2) luvun 2,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetulla 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvassa opetuksessa olevien oppilaiden määrällä;
3) luvun 1,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna 2 kohdassa tarkoitetuista oppilaista vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä;
4) luvun 0,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erityisopetuksessa ilman oppivelvollisuuden pidennystä olevien oppilaiden määrällä;
5) luvun 0,12 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna perusopetuslain 4 §:n 4 momentin perusteella ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden määrällä;
6) luvun 0,2 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden määrällä.
Edellä 1―5 momentin mukaan laskettu yksikköhinta tasataan ottaen huomioon mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 §:n 5 momentissa säädetään.
1 a §
Asukastiheys
Kunnan perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa.
Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään kuntayhtymän jäsenkunnissa perusopetukseen varainhoitovuotta edeltäneen vuoden syyskuun 20 päivänä osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Yksikköhintaa korotetaan saaristoisuuden perusteella, jos se kunta, jossa opetus pääasiassa järjestetään, on saaristokunta.
1 b §
Yksikköhinnan laskeminen eräissä tapauksissa
Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta siten kuin 1 §:n 5 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään.
1 c §
Oppilasmäärä
Yksikköhintaa laskettaessa perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville järjestettyä esiopetusta saavat oppilaat luetaan vuosiluokkien 1―6 oppilaiksi ja lisäopetusta saavat oppilaat vuosiluokkien 7―9 oppilaiksi. Yksikköhintaa laskettaessa ei oteta huomioon 18 vuotta täyttäneitä oppilaita elleivät he opiskele sisäoppilaitoksessa eikä muita kuin tässä momentissa tarkoitettua esiopetusta saavia oppilaita.
Yksikköhintaa laskettaessa käytettävä oppilasmäärä on varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärä.
3 §
Perusopetuksen kouluverkkotunnuksen laskenta
Edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kouluverkkotunnus lasketaan 2 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona.
Kouluverkkotunnuksen oppilaskohtainen luku on:
1) alle 80 oppilaan koulussa vuosiluokilla 1―6 opetusta saavan oppilaan osalta luku, joka saadaan kun luvun 80 ja koulun oppilaiden kokonaismäärän erotus kerrotaan luvulla 1,2;
2) kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää samankielistä opetusta alle 180:lle 7―9 vuosiluokkien oppilaalle, mainittua opetusta saavan oppilaan osalta luku, joka saadaan, kun luvun 180 ja mainittujen oppilaiden määrän erotus kerrotaan luvulla 0,6, kuitenkin enintään 60;
3) muiden kuin 1 ja 2 kohdassa mainittujen oppilaiden osalta nolla.
Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin erityisoppilaisiin ei sovelleta 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lukuja.
5 §
Sisäoppilaitoksessa ja koulukodissa järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat
Jos perusopetuksen järjestäjän tehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin 18 vuotta täyttäneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihinkin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin.
7 §
Sisäoppilaitoksessa järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnat
Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain (629/1998) 4 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitoksessa opiskeleviin opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihinkin sisäoppilaitoksessa lukiokoulutusta saaviin opiskelijoihin.
8 §
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan porrastaminen
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:
1 ) kulttuurialalla musiikkialan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 35 prosenttia ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 15 prosenttia;
2) tekniikan ja liikenteen alalla elintarvikealan perustutkintoon johtavassa meijerialan koulutusohjelmassa 30 prosenttia, merenkulun perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 25 prosenttia, logistiikan perustutkintoon johtavassa kuljetuspalvelujen koulutusohjelman autonkuljettajakoulutuksessa 40 prosenttia ja linja-autonkuljettajan sekä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa 80 prosenttia, lentokoneenasennuksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia sekä rakennusalan perustutkintoon johtavassa maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa 80 prosenttia;
3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perustutkintoon johtavassa metsäalan koulutusohjelmassa ja metsien monikäytön koulutusohjelmassa 40 prosenttia, metsäkonealan koulutusohjelmassa 90 prosenttia sekä maatalousalan perustutkintoon johtavassa hevostalouden koulutusohjelmassa 20 prosenttia,
4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavien ensihoidon sekä suu- ja hammashoidon koulutusohjelmien eriytyvissä ammatillisissa opinnoissa 15 prosenttia sekä liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 55 prosenttia; sekä
5) kaikilla aloilla erityisopetuksessa 48 prosenttia.
Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaisesti koulutuksen järjestäjälle määrättyä yksikköhintaa korotettuna 48 prosentilla.
8 a §
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan porrastaminen toiminnan tuloksellisuuden perusteella
Ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Tulosindeksi lasketaan yhdistämällä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 2 momentissa säädettyjen tuloksellisuutta kuvaavien tekijöiden (mittarit) yhteismitallisiksi standardoidut arvot.
Tulosindeksiä laskettaessa työllistymismittarin painoarvo on 40 prosenttia, jatko-opiskelumittarin 15 prosenttia, keskeyttämismittarin 15 prosenttia, läpäisymittarin 13 prosenttia, kelpoisuusmittarin 11 prosenttia ja henkilöstön kehittämistä kuvaavan mittarin 6 prosenttia.
Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään kahdelle kolmasosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin pistemäärä, josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa porrastetaan euromäärällä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän tulosindeksin edellä mainitun pistemäärän ylittävä pistemäärä kerrotaan koulutuksen järjestäjän opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 4 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulolla sekä jäljempänä tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetulla tulosindeksin pisteen euromääräisellä arvolla, ja jaetaan koulutuksen järjestäjän kokonaisopiskelijamäärällä.
Tulosindeksin pisteen euromääräinen arvo saadaan jakamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu euromäärä tulosindeksin laskennassa olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien edellä mainitun lain 19 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yksikköhintojen ja opiskelijamäärien sekä tulosindeksin alarajan ylittävien pistemäärien tulojen yhteenlasketulla arvolla.
8 b §
Mittarien laskennassa käytettävä perusjoukko ja mittarien laskenta
Tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden koulutuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen käytössä olevia viimeisiä tilastoaineistoja.
Työllistymismittarin ja jatko-opiskelumittarin laskennassa perusjoukon muodostavat kolmen ja puolen vuoden pituisen tarkastelujakson aikana ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Keskeyttämismittarin ja läpäisymittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa suorittavat opiskelijat. Työllistymismittarin, jatko-opiskelumittarin ja keskeyttämismittarin laskennassa perusjoukkoon eivät kuulu ne, joilla tuloksen mittaamisajankohtana ei ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua.
Työllistymismittarin laskennassa kullekin koulutuksen järjestäjälle lasketaan alueelliset työllistymiserot ja erityisopiskelijoiden määrän huomioon ottava työllistymisen ennustearvo, jota verrataan tutkinnon suorittaneiden toteutuneeseen työllistymislukuun. Työllistymismittarin arvo on toteutuneen työllistymisprosentin ja ennustearvon erotus.
Jatko-opiskelumittarin laskennassa kullekin koulutuksen järjestäjälle lasketaan ylioppilaiden ja erityisopiskelijoiden määrän huomioon ottava jatko-opiskelumittarin korkea-asteen opintoihin sijoittumisen ennustearvo. Jatko-opiskelumittarin arvo on toteutuneen jatko-opiskeluprosentin ja ennustearvon erotus.
Keskeyttämismittarin laskennassa keskeyttäneillä tarkoitetaan niitä edellä 2 momentissa tarkoitetun perusjoukon tarkasteluvuonna opintonsa aloittaneita opiskelijoita, jotka eivät ole syyskuun 20 päivästä alkavan 12 kuukauden pituisen tai oppisopimuskoulutuksessa kalenterivuoden pituisen tarkastelujakson jälkeen jatkaneet opintoja taikka tarkastelujakson aikana suorittaneet tutkintoa ja jotka eivät ole työllisiä tarkastelujakson päättymisvuoden lopussa. Keskeyttämismittarin arvo saadaan jakamalla näin määriteltyjen opiskelijoiden määrä perusjoukon opiskelijamäärällä.
Läpäisymittarin laskennassa ovat 2 momentissa tarkoitetusta perusjoukosta tarkasteluvuonna koulutuksen aloittaneet. Läpäisymittarin arvo saadaan jakamalla perusjoukosta aloittamisvuonna ja sen jälkeisen kolmen seuraavan kalenterivuoden aikana tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrä perusjoukkoon kuuluvien opiskelijoiden määrällä.
Opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ne päätoimiset opettajat, jotka päätehtävänään opettavat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opettajien kelpoisuusmittari on muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus näistä opettajista.
Henkilöstön kehittämismittarin laskennassa kustannuksiin luetaan vuoden aikana ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaavan henkilöstön kehittämisestä aiheutuneet menot. Henkilöstön kehittämismittarin arvo on henkilöstön kehittämismenojen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista.
8 c §
Tulosindeksin laskennan ulkopuolelle jäävät koulutuksen järjestäjät
Tulosindeksi lasketaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille lukuun ottamatta niitä järjestäjiä, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole saatavissa tai suoritettujen tutkintojen määrä on niin vähäinen, että tulosindeksiä ei voida tilastollisesti luotettavalla tavalla laskea. Tulosindeksiä ei myöskään lasketa niille koulutuksen järjestäjille, joilla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen koulutustehtävä järjestää erityisopetusta.
9 §
Erityisopetuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa
Sen estämättä, mitä 8 ja 8 a―8 c §:ssä säädetään, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,35. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen euromäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen rahoitukseen.
Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,15. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 3,35.
10 §
Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävä korotus
Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 15 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, jollei 2 tai 3 momentissa toisin säädetä.
Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 65 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
11 §
Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat
Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opetustuntia kohden lasketaan siten, että teollisuuden ja viestinnän oppilaitoksille alle neljä kuukautta kestävään koulutukseen määrätty yksikköhinta kerrotaan oppilaitosryhmittäin määräytyvällä luvulla seuraavasti:
| Oppilaitosryhmä | kertojana käytettävä luku |
| 1) teollisuuden ja viestinnän oppilaitokset, yli neljä kuukautta kestävä koulutus | 1,1 |
| 2) kaupallisen alan oppilaitokset, Lihateollisuusopisto, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO sekä TOP Instituutti Oy | 2 |
| 3) ammattilentäjän peruskoulutusta antavat oppilaitokset | 7 |
| 4) muuta kuin 3 kohdassa tarkoitettua ilmailualan ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset | 3 |
12 §
Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskeminen
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakoulun yksikköhinta on 2 ja 3 momentin mukaisten osuuksien summa jaettuna 19 a §:n 1 momentin mukaisella ammattikorkeakoulun opiskelijamäärällä varainhoitovuonna.
Opiskelijamäärän mukaan määräytyvät ammattikorkeakoulujen osuudet ovat yhteenlaskettuina 70 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Kunkin ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän mukaan määräytyvä osuus lasketaan koulutusalakohtaisesti ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten mainitun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten perusteella siinä tarkoitettuna vuonna jakamalla kuhunkin koulutusalaan kuuluvasta koulutuksesta ja ammatillisesta opettajankoulutuksesta kaikissa ammattikorkeakouluissa aiheutuneet kokonaiskustannukset kaikkien ammattikorkeakoulujen saman koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen 19 a §:n 1 momentin mukaisella opiskelijamäärällä mainittuna vuonna, kertomalla näin saatu luku ammattikorkeakoulun edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä sekä laskemalla ammattikorkeakoulun näin saadut koulutusalakohtaiset ja ammatillisen opettajankoulutuksen osuudet yhteen. Mainitun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin kokonaiskustannuksiin sisältyvät poistot sisällytetään edellä tarkoitettuihin koulutusalakohtaisiin ja opettajankoulutuksen kustannuksiin jakamalla poistojen määrä kaikkien ammattikorkeakoulujen 19 a §:n 1 momentin mukaisella opiskelijamäärällä ja kertomalla näin saatu luku edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä.
Suoritettujen tutkintojen mukaan määräytyvä osuus on 30 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista jaettuna kaikissa ammattikorkeakouluissa suoritettujen 19 a §:n 2 momentin mukaan laskettujen tutkintojen määrällä ja tämä luku kerrottuna asianomaisessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen edellä mainitun säännöksen mukaan laskettujen tutkintojen määrällä.
12 a §
Yksityisten koulutuksen järjestäjien poistot ja arvonlisävero
Laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 1 momentissa ja 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin sisältyvistä yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yksityisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten koulutuksen järjestäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.
13 §
Kirjaston yksikköhinnan porrastaminen
Kirjaston yksikköhinta määrätään muita kuntia 20 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi sekä 10 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi.
15 §
Opiskelijamäärän laskeminen lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.
Lukion opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärään lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, vammaisille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta sekä ohjausta saavat opiskelijat, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin.
Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa.
17 §
Oppilaaksi ja opiskelijaksi lukemista koskevat rajoitukset
Oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää.
19 a §
Opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen määrän laskeminen ammattikorkeakoulussa
Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä saadaan siten, että ammattikorkeakoululain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen mukaisten kulttuurialan, tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan aloituspaikkojen määrä varainhoitovuonna kerrotaan luvulla 4 sekä humanistisen ja kasvatusalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden alan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloituspaikkojen määrä kerrotaan luvulla 3,5. Edellä mainitulla tavalla laskettuun lukuun lisätään ammattikorkeakoululain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa mainittu aikuiskoulutuksena järjestettävään ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä erikoistumisopintojen vuosiopiskelijamäärä sekä ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoiden määrä. Aikuiskoulutuksena järjestettävään ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen vuosiopiskelijamäärä sijoitetaan eri koulutusaloille siinä suhteessa kuin mainittuja opiskelijoita on syyskuun 20 päivänä yksikköhinnan määräämisvuonna eri koulutusaloille kuuluvissa opinnoissa.
Rahoituksen laskentaperusteena käytettävänä suoritettujen tutkintojen määränä pidetään yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä kahtena vuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrien keskiarvoa lisättynä ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuneiden määrien keskiarvolla. Suoritettujen tutkintojen määrät kerrotaan 1 momentissa säädetyllä tavalla koulutusalan mukaan joko luvulla 3,5 tai 4.
20 a §
Perustamishanke
Perusopetuslaissa, lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä keskimääräisiä yksikköhintoja ja yksikköhintoja vuodelle 2006.
Sen estämättä, mitä 5 §:n 1 momentissa, 7 §:ssä sekä 10 §:n 3 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjän, jonka tehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, lukiolain 4 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan vuonna 2006 sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 33 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
Sen estämättä, mitä 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, logistiikan perustutkintoon johtavassa kuljetuspalvelujen koulutusohjelmassa yksikköhinta vuonna 2006 on 50 prosenttia korkeampi kuin muussa tekniikan ja liikenteen koulutusalan koulutuksessa.
Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2005
Ministeri
Tuula Haatainen
Lainsäädäntöneuvos
Marja-Riitta Pönkä