1266/2005

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 17 §:ssä tarkoitettu kunnan perusopetuksen yksikköhinta lasketaan siten, että vuosittain valtioneuvoston asetuksella säädettävä perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 0,77. Näin saatua euromäärää ( yksikköhinnan perusosa ) korotetaan siten kuin 2―5 momentissa säädetään.

Kunnissa, joiden asukastiheys on alle 40, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräisen yksikköhinnan ja luvun 0,1 tulo luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksella.

Kunnissa, joissa asukastiheys on alle neljä sekä kunnissa, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kun luvulla 0,003 kerrotaan keskimääräisen yksikköhinnan ja kunnan oppilasta kohden lasketun 3 §:ssä tarkoitetun kouluverkkotunnuksen tulo. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys muussa kuin saaristokunnassa on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvulla, joka saadaan, kun luvusta neljä vähennetään kunnan asukastiheys.

Sen lisäksi, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään yksikköhinnan perusosaa korotetaan:

Lisäksi yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan, kun 1―6 kohdan euromäärät lasketaan yhteen ja saatu luku jaetaan 1 c §:ssä tarkoitetulla kunnassa perusopetusta saavien oppilaiden määrällä:

Edellä 1―5 momentin mukaan laskettu yksikköhinta tasataan ottaen huomioon mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 §:n 5 momentissa säädetään.

Kunnan perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa.

Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään kuntayhtymän jäsenkunnissa perusopetukseen varainhoitovuotta edeltäneen vuoden syyskuun 20 päivänä osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Yksikköhintaa korotetaan saaristoisuuden perusteella, jos se kunta, jossa opetus pääasiassa järjestetään, on saaristokunta.

Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta siten kuin 1 §:n 5 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään.

Yksikköhintaa laskettaessa perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville järjestettyä esiopetusta saavat oppilaat luetaan vuosiluokkien 1―6 oppilaiksi ja lisäopetusta saavat oppilaat vuosiluokkien 7―9 oppilaiksi. Yksikköhintaa laskettaessa ei oteta huomioon 18 vuotta täyttäneitä oppilaita elleivät he opiskele sisäoppilaitoksessa eikä muita kuin tässä momentissa tarkoitettua esiopetusta saavia oppilaita.

Yksikköhintaa laskettaessa käytettävä oppilasmäärä on varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärä.

Edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kouluverkkotunnus lasketaan 2 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona.

Kouluverkkotunnuksen oppilaskohtainen luku on:

Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin erityisoppilaisiin ei sovelleta 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lukuja.

Jos perusopetuksen järjestäjän tehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin 18 vuotta täyttäneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihinkin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin.

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain (629/1998) 4 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitoksessa opiskeleviin opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihinkin sisäoppilaitoksessa lukiokoulutusta saaviin opiskelijoihin.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:

1 )

kulttuurialalla musiikkialan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 35 prosenttia ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 15 prosenttia;

Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaisesti koulutuksen järjestäjälle määrättyä yksikköhintaa korotettuna 48 prosentilla.

Ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Tulosindeksi lasketaan yhdistämällä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 2 momentissa säädettyjen tuloksellisuutta kuvaavien tekijöiden ( mittarit ) yhteismitallisiksi standardoidut arvot.

Tulosindeksiä laskettaessa työllistymismittarin painoarvo on 40 prosenttia, jatko-opiskelumittarin 15 prosenttia, keskeyttämismittarin 15 prosenttia, läpäisymittarin 13 prosenttia, kelpoisuusmittarin 11 prosenttia ja henkilöstön kehittämistä kuvaavan mittarin 6 prosenttia.

Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään kahdelle kolmasosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin pistemäärä, josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa porrastetaan euromäärällä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän tulosindeksin edellä mainitun pistemäärän ylittävä pistemäärä kerrotaan koulutuksen järjestäjän opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 4 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulolla sekä jäljempänä tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetulla tulosindeksin pisteen euromääräisellä arvolla, ja jaetaan koulutuksen järjestäjän kokonaisopiskelijamäärällä.

Tulosindeksin pisteen euromääräinen arvo saadaan jakamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu euromäärä tulosindeksin laskennassa olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien edellä mainitun lain 19 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yksikköhintojen ja opiskelijamäärien sekä tulosindeksin alarajan ylittävien pistemäärien tulojen yhteenlasketulla arvolla.

Tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden koulutuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen käytössä olevia viimeisiä tilastoaineistoja.

Työllistymismittarin ja jatko-opiskelumittarin laskennassa perusjoukon muodostavat kolmen ja puolen vuoden pituisen tarkastelujakson aikana ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Keskeyttämismittarin ja läpäisymittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa suorittavat opiskelijat. Työllistymismittarin, jatko-opiskelumittarin ja keskeyttämismittarin laskennassa perusjoukkoon eivät kuulu ne, joilla tuloksen mittaamisajankohtana ei ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua.

Työllistymismittarin laskennassa kullekin koulutuksen järjestäjälle lasketaan alueelliset työllistymiserot ja erityisopiskelijoiden määrän huomioon ottava työllistymisen ennustearvo, jota verrataan tutkinnon suorittaneiden toteutuneeseen työllistymislukuun. Työllistymismittarin arvo on toteutuneen työllistymisprosentin ja ennustearvon erotus.

Jatko-opiskelumittarin laskennassa kullekin koulutuksen järjestäjälle lasketaan ylioppilaiden ja erityisopiskelijoiden määrän huomioon ottava jatko-opiskelumittarin korkea-asteen opintoihin sijoittumisen ennustearvo. Jatko-opiskelumittarin arvo on toteutuneen jatko-opiskeluprosentin ja ennustearvon erotus.

Keskeyttämismittarin laskennassa keskeyttäneillä tarkoitetaan niitä edellä 2 momentissa tarkoitetun perusjoukon tarkasteluvuonna opintonsa aloittaneita opiskelijoita, jotka eivät ole syyskuun 20 päivästä alkavan 12 kuukauden pituisen tai oppisopimuskoulutuksessa kalenterivuoden pituisen tarkastelujakson jälkeen jatkaneet opintoja taikka tarkastelujakson aikana suorittaneet tutkintoa ja jotka eivät ole työllisiä tarkastelujakson päättymisvuoden lopussa. Keskeyttämismittarin arvo saadaan jakamalla näin määriteltyjen opiskelijoiden määrä perusjoukon opiskelijamäärällä.

Läpäisymittarin laskennassa ovat 2 momentissa tarkoitetusta perusjoukosta tarkasteluvuonna koulutuksen aloittaneet. Läpäisymittarin arvo saadaan jakamalla perusjoukosta aloittamisvuonna ja sen jälkeisen kolmen seuraavan kalenterivuoden aikana tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrä perusjoukkoon kuuluvien opiskelijoiden määrällä.

Opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ne päätoimiset opettajat, jotka päätehtävänään opettavat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opettajien kelpoisuusmittari on muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus näistä opettajista.

Henkilöstön kehittämismittarin laskennassa kustannuksiin luetaan vuoden aikana ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaavan henkilöstön kehittämisestä aiheutuneet menot. Henkilöstön kehittämismittarin arvo on henkilöstön kehittämismenojen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista.

Tulosindeksi lasketaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille lukuun ottamatta niitä järjestäjiä, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole saatavissa tai suoritettujen tutkintojen määrä on niin vähäinen, että tulosindeksiä ei voida tilastollisesti luotettavalla tavalla laskea. Tulosindeksiä ei myöskään lasketa niille koulutuksen järjestäjille, joilla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen koulutustehtävä järjestää erityisopetusta.

Sen estämättä, mitä 8 ja 8 a―8 c §:ssä säädetään, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,35. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen euromäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen rahoitukseen.

Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,15. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 3,35.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 15 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, jollei 2 tai 3 momentissa toisin säädetä.

Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 65 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opetustuntia kohden lasketaan siten, että teollisuuden ja viestinnän oppilaitoksille alle neljä kuukautta kestävään koulutukseen määrätty yksikköhinta kerrotaan oppilaitosryhmittäin määräytyvällä luvulla seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakoulun yksikköhinta on 2 ja 3 momentin mukaisten osuuksien summa jaettuna 19 a §:n 1 momentin mukaisella ammattikorkeakoulun opiskelijamäärällä varainhoitovuonna.

Opiskelijamäärän mukaan määräytyvät ammattikorkeakoulujen osuudet ovat yhteenlaskettuina 70 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Kunkin ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän mukaan määräytyvä osuus lasketaan koulutusalakohtaisesti ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten mainitun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten perusteella siinä tarkoitettuna vuonna jakamalla kuhunkin koulutusalaan kuuluvasta koulutuksesta ja ammatillisesta opettajankoulutuksesta kaikissa ammattikorkeakouluissa aiheutuneet kokonaiskustannukset kaikkien ammattikorkeakoulujen saman koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen 19 a §:n 1 momentin mukaisella opiskelijamäärällä mainittuna vuonna, kertomalla näin saatu luku ammattikorkeakoulun edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä sekä laskemalla ammattikorkeakoulun näin saadut koulutusalakohtaiset ja ammatillisen opettajankoulutuksen osuudet yhteen. Mainitun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin kokonaiskustannuksiin sisältyvät poistot sisällytetään edellä tarkoitettuihin koulutusalakohtaisiin ja opettajankoulutuksen kustannuksiin jakamalla poistojen määrä kaikkien ammattikorkeakoulujen 19 a §:n 1 momentin mukaisella opiskelijamäärällä ja kertomalla näin saatu luku edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä.

Suoritettujen tutkintojen mukaan määräytyvä osuus on 30 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista jaettuna kaikissa ammattikorkeakouluissa suoritettujen 19 a §:n 2 momentin mukaan laskettujen tutkintojen määrällä ja tämä luku kerrottuna asianomaisessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen edellä mainitun säännöksen mukaan laskettujen tutkintojen määrällä.

Laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 1 momentissa ja 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin sisältyvistä yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yksityisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten koulutuksen järjestäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.

Kirjaston yksikköhinta määrätään muita kuntia 20 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi sekä 10 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.

Lukion opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärään lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, vammaisille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta sekä ohjausta saavat opiskelijat, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin.

Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa.

Oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää.

Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä saadaan siten, että ammattikorkeakoululain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen mukaisten kulttuurialan, tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan aloituspaikkojen määrä varainhoitovuonna kerrotaan luvulla 4 sekä humanistisen ja kasvatusalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden alan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloituspaikkojen määrä kerrotaan luvulla 3,5. Edellä mainitulla tavalla laskettuun lukuun lisätään ammattikorkeakoululain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa mainittu aikuiskoulutuksena järjestettävään ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä erikoistumisopintojen vuosiopiskelijamäärä sekä ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoiden määrä. Aikuiskoulutuksena järjestettävään ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen vuosiopiskelijamäärä sijoitetaan eri koulutusaloille siinä suhteessa kuin mainittuja opiskelijoita on syyskuun 20 päivänä yksikköhinnan määräämisvuonna eri koulutusaloille kuuluvissa opinnoissa.

Rahoituksen laskentaperusteena käytettävänä suoritettujen tutkintojen määränä pidetään yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä kahtena vuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrien keskiarvoa lisättynä ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuneiden määrien keskiarvolla. Suoritettujen tutkintojen määrät kerrotaan 1 momentissa säädetyllä tavalla koulutusalan mukaan joko luvulla 3,5 tai 4.

Perusopetuslaissa, lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa.