250/2005
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2005
Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä,
kumotaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 13 päivänä maaliskuuta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen (194/2002) 36 §,
muutetaan 1 §:n 4 ja 5 momentti, 2 ja 4 §, 5 §:n 3 momentti, 6, 10, 15, 17 ja 19 §, 4 luvun otsikko, 24 ja 25 §, 26 §:n 4 ja 5 momentti, 27―30 ja 34 §, sellaisena kuin niistä on 34 § osaksi asetuksessa 283/2003, sekä
lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 283/2003, uusi 4 momentti, 8 §:ään uusi 5 momentti, 26 §:ään uusi 6 momentti sekä asetukseen uusi 27 a ja 29 a § sekä uusi 5 a luku seuraavasti:
1 §
Soveltamisala
Maastoliikennelaissa (1710/1995) tarkoitetussa maastossa ja moottorikelkkailureitillä tapahtuvaan vaarallisten aineiden kuljetukseen sovelletaan tiekuljetusta koskevia säännöksiä, jollei ministeriön asetuksella toisin säädetä.
Tämä asetus ei koske satama-alueen tai lentopaikan sisäistä vaarallisten aineiden kuljetusta ja tilapäistä säilytystä. Lentopaikalla tapahtuvaan polttonesteiden kuljetukseen sovelletaan kuitenkin 5 ja 15 §:ää.
2 §
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994);
2) ADR-määräyksillä vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR) tehtyä eurooppalaista sopimusta sellaisena kuin se on Suomea sitovana voimassa;
3) RID-määräyksillä kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) (SopS 5/1985) B liitteen (CIM) liitteenä olevia vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä rautatiekuljetusmääräyksiä sellaisina kuin ne ovat Suomea sitovina voimassa;
4) ADR-direktiivillä vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua neuvoston direktiiviä 94/55/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/111/EY;
5) RID-direktiivillä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua neuvoston direktiiviä 96/49/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/110/EY;
6) IMDG-säännöstöllä ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/1981) liitteen VII luvun A osan 1 säännössä määriteltyä säännöstöä, joka sisältää määräyksiä vaarallisten aineiden kuljetuksesta kappaletavarana aluksessa;
7) ICAO-TI:llä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS 11/1949) nojalla standardeina julkaisemia vaarallisten aineiden ilmakuljetusta koskevia teknisiä määräyksiä;
8) ministeriön asetuksella vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettua liikenne- ja viestintäministeriön asetusta (277/2002);
9) pakkauksella vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyjä pakkauksia, IBC-pakkauksia ja suurpäällyksiä;
10) säiliöllä säiliöajoneuvoja, irrotettavia säiliöitä, monisäiliöajoneuvoja, MEG-kontteja, UN-säiliöitä ja säiliökontteja;
11) irtotavarakontilla ministeriön asetuksen liitteen A luvussa 6.11 tarkoitettuja irtotavarakontteja;
12) paineastialla kaasupulloa, putkiastiaa, kaasuastiaa, pullopakettia ja suljettua kryoastiaa.
Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetuista standardeista antaa tietoja Ilmailulaitos.
4 §
Sovellettavat kansainväliset sopimukset
Sen lisäksi, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään, Suomen hyväksymiä ADR-määräyksissä tarkoitettuja erillissopimuksia voidaan soveltaa myös kansallisiin Suomessa tapahtuviin vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö antaa tietoja näistä erillissopimuksista.
5 §
Vaarallisten aineiden luokitus
Ministeriön asetuksen liitteen A luvussa 2.2 säädetyissä tapauksissa aineen luokittelee tai luokituksen hyväksyy turvatekniikan keskus. Säteilyturvakeskus kuitenkin luokittelee tällöin radioaktiiviset aineet tai hyväksyy niiden luokituksen. Viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.
Suomi tunnustaa ADR- ja RID-määräyksissä sekä ADR- ja RID-direktiiveissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman muun toimielimen suorittaman aineen luokituksen ja luokituksen hyväksymisen.
6 §
Turvasuunnitelma
VAK-lain 11 d §:n 1 momentissa tarkoitettuun turvasuunnitelmaan tulee sisältyä ainakin:
1) yksityiskohtainen turvatoimien vastuunjako ammattitaitoisille ja päteville henkilöille, joilla on asianmukaiset valtuudet velvollisuuksiensa suorittamiseen;
2) luettelo toimintaan liittyvistä vaarallisista aineista tai vaarallisten aineiden lajeista;
3) kuljetustapahtumien kartoitus ja niihin liittyvien turvavaarojen arviointi mukaan lukien tarvittavat kuljetuksen keskeytykset, vaaralliset aineet ajoneuvossa, säiliössä tai kontissa sekä kuljetuksen aikana että ennen ja jälkeen kuljetuksen samoin kuin vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys siirryttäessä kuljetusmuodosta tai kuljetusvälineestä toiseen;
4) selkeä esitys turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetuista toimenpiteistä suhteutettuna toimijan vastuuseen ja tehtäviin; toimenpiteitä ovat ainakin:
a) koulutus;
b) menettelytavat turvallisuuteen vaikuttavissa tilanteissa kuten vakavan uhan ilmetessä sekä tarkistukset työntekijöitä työhön otettaessa ja uusiin tehtäviin siirrettäessä;
c) toimintatavat erilaisissa kuljetustilanteissa, kuten kuljetusreittien valinnassa ja käytössä, toiminta tilapäisen säilytyksen aikana ja sellaisissa paikoissa, joissa ulkopuolisten on mahdollista vaikuttaa kuljetuksen turvallisuuteen;
d) turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetut välineet ja voimavarat;
5) tehokkaat ja ajantasaiset menettelyt turvauhasta, -rikkomuksista tai -välikohtauksista ilmoittamiseen ja niiden hoitamiseen;
6) menettelyt turvasuunnitelman arvioimiseen ja testaamiseen sekä määräajoin suoritettavaan tarkastamiseen ja päivittämiseen;
7) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen tietoturva;
8) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen jakelun rajoittaminen vain niitä tarvitseville; nämä menettelyt eivät saa rajoittaa muiden kuljetuksessa tarvittavien tietojen saantia.
8 §
Kuljetuksen suorittaja ja kuljettaja
VAK-lain 11 d §:n 2 momentissa tarkoitetut ajoneuvon turvalaitteet on pidettävä asianmukaisessa toimintakunnossa. Nämä laitteet ja muut turvajärjestelyt eivät saa estää pelastustoimintaa.
10 §
Muut osapuolet
Kuljetukseen osallistuvia muita kuin 7―9 §:ssä tarkoitettuja osapuolia ovat kuormaaja, pakkaaja, säiliön täyttäjä, irtotavara-ajoneuvon täyttäjä ja irtotavarakontin täyttäjä sekä säiliökontin haltija ja UN-säiliön haltija. Muita osapuolia koskevat velvollisuudet johtuvat VAK-laissa säädetyistä velvollisuuksista.
15 §
Henkilöstön koulutus
VAK-lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen tulee sisältää kuljetuksen vaatimukset kattavaa henkilöstön vastuuseen ja tehtäviin soveltuvaa koulutusta. Koulutuksen tulee muodostua:
1) yleisestä tiedostavasta koulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan yleiset tiedot vaarallisten aineiden tiekuljetusta koskevista säännöksistä;
2) tehtäväkohtaisesta koulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan yksityiskohtaista henkilöstön tehtäviin ja vastuuseen suhteutettua koulutusta vaarallisten aineiden tiekuljetusta koskevista säännöksistä sekä, jos osa kuljetuksesta suoritetaan muuna kuin tiekuljetuksena, lisäksi tiedot kyseistä muuta kuljetusmuotoa koskevista säännöksistä ja määräyksistä;
3) turvallisuuskoulutuksesta, jossa henkilöstölle annetaan koulutusta vaarallisten aineiden vaaroista suhteutettuna mahdolliseen vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaus- ja purkamisonnettomuuden aiheuttamaan tapaturmavaaraan ja altistukseen; koulutuksella tulee pyrkiä siihen, että henkilöstöllä on tiedot vaarallisten aineiden turvallisesta käsittelystä ja toimintatavasta hätätilanteessa;
4) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvästä koulutuksesta, jossa radioaktiivisten aineiden kuljetukseen osallistuvalle henkilöstölle annetaan soveltuvaa koulutusta radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvistä säteilyvaaroista ja huomioon otettavista varotoimenpiteistä säteilyltä suojautumista ja muiden henkilöiden suojaamista varten;
5) turvatoimia koskevasta koulutuksesta, jossa paneudutaan turvavaaroihin sekä niiden tunnistamiseen ja vähentämismenetelmiin samoin kuin turvarikkomustilanteissa tarvittaviin toimenpiteisiin; koulutuksen tulee sisältää tiedot mahdollisesta turvasuunnitelmasta suhteutettuna henkilön vastuuseen, velvollisuuksiin ja tehtäviin suunnitelmaa toteutettaessa;
6) täydennyskoulutuksesta, jossa annetaan määräajoin tietoja säännöksissä ja määräyksissä tapahtuneista muutoksista; 5 kohdassa tarkoitettu koulutus ei rajoitu säännösten ja määräysten muutoksiin.
Turvallisuusneuvonantajakoulutuksesta ja ADR-ajoluvan saamiseksi tarvittavasta koulutuksesta säädetään erikseen.
17 §
Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat paineastiat
Suomi tunnustaa kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville paineastioille ja niiden lisälaitteille kuljetettavista painelaitteista annetun neuvoston direktiivin 1999/36/EY mukaisesti muualla kuin Suomessa suoritetut vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnit, määräaikaistarkastukset ja muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritetut toimenpiteet.
Jollei kyse ole 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta, kuljetukseen käytettävän, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan paineastian ja sen varusteiden materiaalin on kestettävä haurasmurtumaa vastaan -40 °C:n lämpötilaan saakka.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta materiaalin kestävyydestä tulee paineastiassa olla vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (302/2001) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jäljessä merkintä "-40 °C" tai muu turvatekniikan keskuksen hyväksymä merkintä.
19 §
ADR- ja RID-pakkausten käyttö
Vaarallisten aineiden kuljetuksessa saa pakkauksina, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvia pakkauksia lukuun ottamatta, käyttää myös voimassa olevien ADR- tai RID-määräysten taikka ADR- tai RID-direktiivin mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia, IBC-pakkauksia ja suurpäällyksiä. Ministeriön asetuksessa tarkoitetuissa tapauksissa muovipakkausten pudotuskoe on ADR- ja RID-määräyksistä sekä ADR- ja RID-direktiiveistä poiketen tehtävä -40 °C:n lämpötilassa. Pakkauksessa tulee tällöin olla säännösten mukainen merkintä pudotuskokeen lämpötilasta, taikka rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä merkintä: "Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C".
Ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa ADR- tai RID-määräysten mukaisesti hyväksytyn paineastian, jota ei ole π–merkitty, saa ADR-määräysten mukaisen kuljetuksen päätyttyä Suomessa kuljettaa tyhjennettäväksi ja palauttaa ulkomaille tyhjänä ilman 17 §:ssä tarkoitettua merkintää, jos lähettäjä vakuuttaa rahtikirjassa tai vastaavassa lähetyskirjassa, että paineastia ja sen varusteet ovat kestäviä haurasmurtumaa vastaan -40 °C lämpötilaan saakka, seuraavasti: " Paineastia ja sen varusteet ovat kestäviä -40 °C:ssa".
4 luku
Ajoneuvot, säiliöt ja kontit
24 §
Ulkomaisen säiliön ja irtotavarakontin käyttöönotto
Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvaa säiliötä lukuun ottamatta, valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä käytettäväksi ennen kuin VAK-tarkastuslaitos on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön säteilyturvakeskus.
Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun 1 momentissa tarkoitetun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut ADR- tai RID-määräyksissä taikka ADR- tai RID-direktiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö Suomessa voimassa olevien säännösten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, ellei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.
Vaarallisten aineiden kuljetuksessa saa irtotavarakonttina käyttää myös voimassa olevien ADR- tai RID-määräysten taikka ADR-tai RID-direktiivin mukaan hyväksyttyjä irtotavarakontteja.
25 §
Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat säiliöt
Suomi tunnustaa kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville säiliöille ja niiden lisälaitteille kuljetettavista painelaitteista annetun neuvoston direktiivin 1999/36/EY mukaisesti muualla kuin Suomessa suoritetut vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnit, määräaikaistarkastukset ja muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritetut toimenpiteet.
Jollei kyse ole 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta, kuljetukseen käytettävän, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan säiliön ja sen varusteiden materiaalin on kestettävä haurasmurtumaa vastaan -40 °C:n lämpötilaan saakka.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta materiaalin kestävyydestä tulee säiliössä olla vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jäljessä merkintä "-40 °C" tai muu turvatekniikan keskuksen hyväksymä merkintä.
26 §
Asiakirjat
Kuljetettaessa ministeriön asetuksen liitteen A kohdassa 1.1.3.6 tarkoitettuja määriä enemmän vaarallisia aineita ajoneuvon jokaisella miehistön jäsenellä tulee olla mukana valokuvalla varustettu henkilötodistus.
ADR-ajoluvasta säädetään VAK-lain 11 b §:ssä ja vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetussa asetuksessa (1112/1998).
Edellä 1―5 momentissa tarkoitetut asiakirjat tulee olla ajoneuvossa mukana kuljetuksen aikana. Jos kuljetukseen sovelletaan 4 §:ssä tarkoitettua erillissopimusta, jäljennös sovellettavasta sopimuksesta on myös pidettävä mukana ajoneuvossa.
27 §
Kuljetus
Jos vaarallisen aineen kuljetus on keskeytetty VAK-lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä, valvontaviranomainen voi antaa luvan kuljetuksen jatkamiselle varmistettuaan kuljetuksen turvallisuuden. Jos säännöksissä olevia vaatimuksia ei voida täyttää eikä valvontaviranomainen ole antanut lupaa jatkaa matkaa, valvontaviranomaisen on annettava kuljetuksen suorittajalle tarvittava hallinnollinen apu. Tätä sovelletaan myös, jos kuljetuksen suorittaja ilmoittaa valvontaviranomaiselle, että lähettäjä ei ollut ilmoittanut kuljetuksen suorittajalle kuljetettavan aineen vaarallisia ominaisuuksia ja että hän kuljetussopimuksen ehtojen perusteella toivoo, että vaarallinen kuorma puretaan, hävitetään tai tehdään vaarattomaksi.
Henkilöiden kuljettaminen vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä on kielletty lukuun ottamatta kuljetusyksikön miehistön jäseniä, jollei ministeriön asetuksella toisin säädetä.
27 a §
Tilapäisen säilytysalueen turvaaminen
Jos vaarallista ainetta kuljetetaan ministeriön asetuksen liitteen A kohdassa 1.1.3.6.3 tarkoitettuja määriä enemmän, sovelletaan VAK-lain 11 d §:n 4 momenttia vaarallisen aineen kuljetukseen liittyvään tilapäiseen säilytykseen terminaalissa, ajoneuvovarikolla ja muulla vastaavalla alueella. Terminaalin, ajoneuvovarikon ja muun vastaavan alueen tulee mahdollisuuksien mukaan olla hyvin valaistu, yleinen pääsy alueelle estetty ja alue muutoinkin huolellisesti turvattu.
28 §
Vaaralliset aineet matkatavarana
Vaarallisia aineita saa kuljettaa matkatavarana ministeriön asetuksen liitteen A kohdassa 1.1.3.1 (a) ja liitteen C kohdassa 20.3 tarkoitettuja määriä. Kuljetettaessa vaarallisia aineita linja-autossa matkatavarana matkustajan on ennen matkan alkamista ilmoitettava kuljettajalle tai kuljetuksen suorittajalle matkatavarana kuljetettavista vaarallisista aineista. Matkatavarana kuljettavien vaarallisten aineiden pakkaamisessa ja merkitsemisessä on sovellettava ministeriön asetusta.
29 §
Radioaktiivisten aineiden kuljetusten hyväksyminen ja ilmoittaminen
Ministeriön asetuksen liitteen A luvussa 5.1 säädetyissä tapauksissa lähettäjän on haettava hyväksyntä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen säteilyturvakeskukselta ja ilmoitettava radioaktiivisten aineiden kuljetuksista säteilyturvakeskukselle.
29 a §
Säteilysuojelu- ja laadunvarmistusohjelmat
Sillä, joka kuljettaa tai tilapäisesti säilyttää radioaktiivista ainetta, tulee olla säteilysuojeluohjelma, jollei ministeriön asetuksen liitteen A luvussa 1.7 toisin säädetä. Säteilysuojeluohjelmassa on esitettävä toteutettavat toimenpiteet radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä aiheutuvan säteilyaltistuksen estämiseksi ja rajoittamiseksi. Nämä toimenpiteet on suhteutettava säteilyaltistuksen määrään ja todennäköisyyteen. Ennen kuljetus- tai säilytystoimintaan ryhtymistä säteilysuojeluohjelma on toimitettava tiedoksi säteilyturvakeskukselle.
Jollei ministeriön asetuksen liitteen A luvussa 1.7 toisin säädetä, toiminnanharjoittajan on laadittava toimintojen vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseksi toiminnassaan sovellettava laadunvarmistusohjelma:
1) kaikkien erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden ja heikosti leviävien radioaktiivisten aineiden kuljetusta varten;
2) kaikkien radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen käytettävien kollien suunnittelua, valmistusta, testausta, asiakirja-aineistoa, käyttöä, kunnossapitoa ja tarkastusta varten; sekä
3) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyviä toimenpiteitä varten.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun laadunvarmistusohjelman tulee perustua sellaisiin vaatimuksiin tai ohjeisiin, joita säteilyturvakeskus pitää hyväksyttävinä. Laadunvarmistusohjelman tulee pyynnöstä olla säteilyturvakeskuksen saatavilla.
5 a luku
Valvontarivanomaisen tarkastukset
29 b §
Tarkastukset
Jäljempänä 30 §:n 1 momentissa mainittujen valvontaviranomaisten on tehtävä tässä luvussa tarkoitettuja tarkastuksia edustavalle osalle vaarallisten aineiden tiekuljetuksia sen valvomiseksi, että kuljetuksissa noudatetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
29 c §
Tarkastusten suorittaminen
Tarkastuksia suoritettaessa on käytettävä yhteisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksista annetun neuvoston direktiivin 95/50/EY liitteen I, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna yhteisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa annetun neuvoston direktiivin 95/50/EY muuttamisesta tekniikan kehitykseen annetulla komission direktiivillä 2004/112/EY, mallin mukaista tarkastusluetteloa.
Tarkastuksissa on myös valvottava, että vaarallisten aineiden kuljetuksessa edellytetyt turvatoimet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.
Tarkastukset suoritetaan pistokokein, ja ne on suoritettava mahdollisimman nopeasti aiheuttamatta kohtuutonta viivytystä tai muutakaan haittaa kuljetukselle.
29 d §
Tarkastuspaikka
Tarkastuksia on suoritettava mahdollisimman laajalla osalla tieverkkoa. Satama-, varasto- ja tehdasalueella, lentopaikalla tai muulla vastaavalla alueella voidaan suorittaa tarkastuksia, jos kuljetutusta on VAK-lain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan pidettävä tiekuljetuksena.
Tarkastukset on tehtävä sellaisissa paikoissa, ettei tarkastuksesta tai ajoneuvon pidättämisestä liikenteestä aiheudu vaaraa liikenteelle tai ympäristölle. Tarkastuspaikkaa valittaessa on lisäksi otettava huomioon mahdollisuudet saattaa kuljetus asianmukaiseen kuntoon, jos kuljetuksessa havaitaan puutteita.
29 e §
Tarkastustodistus
Tarkastuksen suorittajan on annettava ajoneuvon kuljettajalle 29 c §:n 1 momentissa mainitusta tarkastusluettelosta jäljennös todistukseksi tarkastuksen suorittamisesta. Todistus on pidettävä ajoneuvossa mukana kuljetuksen ajan ja pyydettäessä esitettävä kuljetuksia valvovalle viranomaiselle.
29 f §
Raportointi
Poliisi, rajavartiolaitos ja tullilaitos toimittavat kukin 29 c §:n 1 momentissa mainitun direktiivin III liitteen mukaisen yhteenvedon liikenne- ja viestintäministeriölle kunkin kalenterivuoden aikana suorittamistaan tarkastuksista viimeistään tarkastusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Todettujen rikkomusten määrä ilmoitetaan direktiivin II liitteen mukaisesti eriteltynä.
30 §
Valvontaviranomaiset
Poliisi valvoo vaarallisten aineiden tiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden tiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä valvovat myös tullilaitos ja rajavartiolaitos kumpikin toimialallaan. Puolustusvoimien valvonnassa tapahtuvista kuljetuksista säädetään VAK-laissa.
Säteilyturvakeskus toimii radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyvissä asioissa valvojana yhteistyössä 1 momentissa mainittujen viranomaisten kanssa.
34 §
Onnettomuudet ja niistä tehtävät ilmoitukset
Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaara, ajoneuvon kuljettajan taikka kuormauksesta tai purkamisesta vastuussa olevan on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi hätäkeskukselle, annettava pelastusviranomaisille niiden tarvitsemat tiedot ja ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin sopiviin suojatoimenpiteisiin.
Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu ministeriön asetuksen liitteen A luvussa 1.8 tarkoitettu onnettomuus, kuten vaarallisen aineen vuoto, välitön uhkaava vaara aineen vuotamisesta, henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko taikka tapahtuma, johon on pyydetty viranomaisen apua, kuljetuksen suorittajan on viipymättä annettava onnettomuudesta ministeriön asetuksessa olevan mallin mukainen onnettomuusraportti turvatekniikan keskukselle. Jos kyseessä on radioaktiivisen aineen kuljetus, raportti annetaan kuitenkin säteilyturvakeskukselle.
Turvatekniikan keskuksella ja säteilyturvakeskuksella on oikeus pyytää 2 momentissa tarkoitettua laajempia lisäselvityksiä, jos ne katsotaan onnettomuuden laji ja laajuus huomioon ottaen tarpeellisiksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö antaa merkittävistä onnettomuuksista ADR-määräyksissä tarkoitetun onnettomuusselostuksen Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sihteeristölle.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005. Asetuksen 8 §:n 5 momentti, 15 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 24 §:n 1 ja 2 momentti, 26 §:n 4―6 momentti, 27 a § sekä 29 c §:n 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.
Tämän asetuksen 6 ja 25 §:ää sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2005.
Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun kaasusäiliön, kaasuastian, pullokontin ja pullopaketin saa Suomessa ottaa käyttöön 1 päivään heinäkuuta 2007 soveltaen 24 §:n 1 ja 2 momenttia sellaisina kuin ne ovat voimassa 30 päivänä kesäkuuta 2005.
Tämän asetuksen voimaan tullessa radioaktiivisten aineiden kuljetusta tai tilapäistä säilytystä suorittavien tulee toimittaa 29 a §:n 1 momentissa tarkoitettu säteilysuojeluohjelma säteilyturvakeskukselle 1 päivään kesäkuuta 2006 mennessä.
Edellä 5 a luvussa tarkoitetuissa tiekuljetusten tarkastuksissa käytetään 29 c §:n 1 momentissa tarkoitetun mallin mukaisen tarkastusluettelon ja 29 f §:ssä tarkoitetun yhteenvedon sijasta 31 päivään joulukuuta 2005 tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaista tarkastusluetteloa ja yhteenvetoa, jolloin myös todetut rikkomukset eritellään tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Komission direktiivi 2004/111/EY (32004L0111); EYVL N:o L 365, 10.12.2004, s. 25Komission direktiivi 2004/112/EY (32004L0112); EYVL N:o L 367, 14.12.2004, s. 23
Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2005
Liikenne- ja viestintäministeri
Leena Luhtanen
Liikenneneuvos
Seija Miettinen