57/2003

Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003

Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 3 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1021/2002) 2 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Soveltamisala

1 §

Tässä asetuksessa säädetään korjaus- ja energia-avustuksista annetussa laissa (1021/2002), jäljempänä korjausavustuslaki, tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksesta, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

2 luku

Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen avustus

2 §

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja jäljempänä 3-5 §:ssä säädetyt tuloja ja varallisuutta koskevat tarveharkintaperusteet täyttyvät.

Jos avustus myönnetään sellaisen rakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa, 1 momentin mukaiset myöntämisperusteet täyttäviä ruokakuntia tulee olla pysyvästi asunnoissa asuvista ruokakunnista vähintään puolet.

3 §

Avustusta voidaan myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät ylitä seuraavia tulorajoja:

Henkilöluku 1 2 3 4
Tulot €/kk 950 1 660 2 220 2 840

Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.

Tulorajoja korotetaan 560 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

4 §

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja:

Henkilöluku 1 2 3 4
Tulot €/kk 1 190 2 070 2 780 3 540

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.

5 §

Avustusta ei myönnetä, jos ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvien elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Varallisuutena otetaan huomioon myös sellainen merkittävä omaisuus, joka on hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana luovutettu vastikkeetta. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

6 §

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jos ruokakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluonteisesti muuttamaan pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se on ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

3 luku

Avustus hissiin ja liikkumisesteen poistamiseen

7 §

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää hissin tai hissien asentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikkumisesteen poistamiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

4 luku

Avustukset käyttötarkoituksen muuttamiseksi

8 §

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää muun laitosrakennuksen kuin teollisuus-, liike- tai muussa yritystoiminnan käytössä olevan tai olleen laitosrakennuksen muuttamiseen asunnoiksi.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että rakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä. Rakennuksen hankintakustannukset ja korjauskustannukset yhdessä eivät saa ylittää vastaavanlaisen uuden asuinrakennuksen rakennuskustannuksia.

Avustusta rakennuksen tai tilan käyttötarkoituksen muuttamiseen myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

5 luku

Avustus terveyshaitan poistamiseen

9 §

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.

Avustus voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia korjaustoimenpiteiden hyväksyttävistä kustannuksista.

6 luku

Avustus asunto-osakeyhtiölle

10 §

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos asunto-osakeyhtiön omistama rakennus sijaitsee Valtion asuntorahaston nimeämässä, erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevassa lähiössä ja rakennuksessa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

Avustusta voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin:

1) rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen ja parantamiseen vesi- ja kosteuseristyksen, lämmöneristyksen, tiiviyden sekä rakenteen kunnon osalta. Ulkovaippaan kuuluviksi luetaan vesikatto, yläpohja, alapohja, ulkoseinät, parvekkeet, ikkunat ja ulko-ovet;

2) lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen;

3) vesi- ja viemärilaitteiden rakentamiseen tai parantamiseen;

4) kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmien korjaamiseen tai uusimiseen;

5) yhteistilojen parantamiseen tai rakentamiseen; sekä

6) piha-alueen parantamiseen.

11 §

Avustusta asunto-osakeyhtiölle korjaustoimenpiteeseen myönnetään enintään 10 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jos hanke on hyväksytty koerakennuskohteeksi tai jos korjattava rakennus on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas.

7 luku

Avustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi

12 §

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää kuntoarvion, kuntotutkimuksen ja huoltokirjan laatimiseen sekä perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun.

13 §

Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvion taso vastaa alalla sovittua hyvää tasoa ja se sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

14 §

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää, jos kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus.

15 §

Avustusta asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, huoltokirjaan sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja huoltokirjan taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa. Jos asuinrakennukselle on laadittu aiemmin kuntoarvio, voidaan avustusta myöntää huoltokirjan huolto-osan laatimiseen.

16 §

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

17 §

Avustusta kuntoarvion sekä huoltokirjan kustannuksiin myönnetään enintään 65 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvion tai huoltokirjan hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin myönnetään enintään 1 euro 35 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnetään enintään 4 euroa 20 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä suunnittelukustannuksista.

8 luku

Energia-avustukset

18 §

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainittuun tarkoitukseen myönnetään seuraaviin toimenpiteisiin siten, että avustuksen määrä ei saa ylittää euromääräistä avustuksen enimmäismäärää eikä enimmäisprosenttiosuutta toimenpiteen 21 §:n mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista:

Energiakatselmus
Toimenpide Avustuksen enimmäismäärä
1) Erillinen energiakatselmus, kun asuinrakennuksen huoneistoala on:
a) alle 1000 m2 720 €, enintään kuitenkin 40 %
b) 1000 - 3000 m2 960 €, -"-
c) yli 3000 m2 1 360 €, -"-
Rakennuksen ulkovaippa
Toimenpide Avustuksen enimmäismäärä
2) ikkunoiden parantaminen kunnostamalla ne ja asentamalla lisälasit tai asentamalla etuikkunat 15 €/ikkuna-m2
3) ikkunoiden uusiminen U-arvoltaan enintään 1,4 W/m2 K ikkunoiksi 30 €/ikkuna-m2
4) ulkoseinän lisäeristäminen ulkopuolelta mineraalivillalla seuraavasti tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin:
a) lisäeristyksen vahvuus vähintään 50 mm 5 €/seinä-m2
b) lisäeristyksen vahvuus vähintään 100 mm 10 €/seinä-m2
5) yläpohjan yläpuolinen lisäeristäminen vähintään 150 mm:n vahvuisella mineraalivillalla tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin 1 €/yläpohja-m2
Ilmanvaihtojärjestelmä
Toimenpide Avustuksen enimmäismäärä
6) ilmanvaihdon perussäätö (edellytetään tehtäväksi aina toimenpiteiden 2-4 jälkeen) 10 %
7) erillisten korvausilmaventtiilien ja poistoilmaventtiilien asentaminen, silloin kun se on tarpeen toimenpiteiden 2-4 yhteydessä 10 %
8) ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen 10 %
Lämmitysjärjestelmä ja uusiutuvat energialähteet
Toimenpide Avustuksen enimmäismäärä
9) liittyminen kauko- tai aluelämmitykseen 10 %
10) kiinteistökohtaisen kaukolämmön lämmönjakokeskuksen uusiminen 10 %
11) öljylämmityskattilan tai sen ja öljypolttimen uusiminen silloin, kun uusittu kattila on kattiloiden hyötysuhdevaatimuksista 22 päivänä joulukuuta 1997 annetun ympäristöministeriön määräyksen (Suomen rakentamismääräyskokoelma D7) mukaan energiatehokkuusmerkinnältään kolmen tähden kattila 10 %
12) huonekohtaisen tai vesikiertoisen sähkölämmityksen muuttaminen maalämpöpumpulla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmälmäksi; maalämpöpumpun tulee hyödyntää maaperän, kallioperän, pohjaveden tai pintavesistön lämpöä 10 %
13) huonekohtaisen sähkölämmityksen täydentäminen ilmalämpöpumpulla 10 %
14) lämmitysjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöisellä pellettikattilalla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi 15 %
15) huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen 10 %
16) lämmitysverkosto:
a) lämmitysverkoston perussäätö; säätö on tehtävä aina avustettavien toimenpiteiden 2-8 yhteydessä; 10 %
b) lämmitysverkoston perussäädöstä aiheutuva patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen tarvittaessa a alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen yhteydessä 10 %
17) käyttöveden aurinkolämmityksen lisääminen sähkö- tai öljylämmitysjärjestelmään. 15 %

Jos avustuksensaaja on sitoutunut pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan liittymällä valtakunnalliseen alaa koskevaan energiansäästösopimukseen, voidaan 1 momentissa tarkoitettujen avustuksen enimmäismäärien sijaan soveltaa seuraavia korotettuja enimmäismääriä:

1 kohdan a alakohta: 900 €, enintään kuitenkin 50 %;

1 kohdan b alakohta: 1 200 €, -"- ;

1 kohdan c alakohta: 1 700 €, -"- ;

2 kohta: 20 €/ikkuna-m2 ;

3 kohta: 40 €/ikkuna-m2;

4 kohdan a alakohta: 8 €/seinä-m2;

4 kohdan b alakohta: 15 €/seinä-m2;

5 kohta: 1 € 50 s/yläpohja-m2;

6-13 kohta: 15 %;

14 kohta: 20 %;

15 ja 16 kohta: 15 %; ja

17 kohta: 20 %.

19 §

Edellä 18 pykälän 1 momentin 2-17 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten avustaminen edellyttää, että toimenpide perustuu energiakatselmukseen tai muuhun hyväksyttävään energiataloudelliseen tarkasteluun.

20 §

Edellä 18 §:n 1 momentissa tarkoitettua avustusta myönnetään sellaisten asuinrakennusten korjaamiseen, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kunnille, kuntayhtymille tai muille yhteisöille voidaan myöntää avustusta myös silloin, kun samassa korjaushankkeessa korjattavissa asuinrakennuksissa on yhteensä vähintään kolme asuinhuoneistoa.

9 luku

Muut säännökset

21 §

Tässä asetuksessa tarkoitettaviin hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan sisällyttää korjaustöiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä eikä kustannusta vastikkeetta tehdystä työstä.

22 §

Tässä asetuksessa tarkoitetun avustuksen sekä samaan tarkoitukseen Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävän lainan tai lainan, jonka koron maksuun on myönnetty tukea mainituista rahastoista, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

23 §

Korjausavustuslain 5 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen maksaa hakemuksesta avustuksen jälkikäteen työn edistymisen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä avustuspäätöksen mukaisesti. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa enintään 20 prosenttia, mikäli se on tarpeellista avustuksensaajan maksukyky huomioon ottaen.

Jos valtionapuviranomainen on kunta, Valtion asuntorahasto maksaa avustusvarat kunnan tilille edelleen avustuksensaajalle suoritettaviksi.

24 §

Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat ja vahvistaa hakulomakkeiden kaavat.

10 luku

Voimaantulo

25 §

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä helmikuuta 2003.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Asuntoneuvos
Riitta Kimari

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.