4/2003

Annettu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvihuonetuotannon tuesta vuonna 2003

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 11 §:n 5 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan kasvihuonetuotannon tukeen.

2 §
Kasvihuoneiden hallinta

Kasvihuoneiden, joissa tapahtuvan viljelyn perusteella tukea haetaan, tulee olla hakijan hallinnassa 1 päivänä toukokuuta 2003.

Jos hakijan hallintaan tulee tai hallinnasta siirtyy pois viljelykauden aikana mainitun päivämäärän jälkeen kasvihuone, tulee hallinnan siirrosta ilmoittaa tukea käsittelevälle viranomaiselle välittömästi. Tuki maksetaan aina sille, jonka hallinnassa kasvihuone on 1 päivänä toukokuuta 2003.

3 §
Kasvihuoneiden rakenteita koskevat tekniset vaatimukset

Kasvihuoneiden rungon ja katteen on oltava viljelykauden edellyttämässä kunnossa ja paikoillaan ympäri vuoden lukuun ottamatta kasvihuoneiden kunnostuksesta johtuvia ajanjaksoja. Katteena voi olla lasi, kasvihuonekäyttöön tarkoitettu kerroslevy tai kaksinkertainen muovikalvo.

Poikkeusten hakemisesta kasvihuoneiden rakenteita koskeviin teknisiin vaatimuksiin säädetään maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2003 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetussa asetuksessa (1365/2002) 8 §:n 2 momentissa.

4 §
Kasvihuoneiden viljelykautta koskevat tekniset vaatimukset

Jos tukea haetaan lyhyen viljelykauden eli vähintään kaksi kuukautta ja alle 7 kuukautta kestävästä viljelystä, tulee kasvihuoneiden olla varustettu vesikeskuslämmityksellä tai lämminilmakehittimillä, joiden teho on vähintään 75 kW (65 Mcal/h) tuhatta viljelyneliömetriä kohti.

Jos tukea haetaan pitkän viljelykauden eli yli 7 kuukautta kestävästä viljelystä, tulee kasvihuoneiden olla varustettu vesikeskuslämmityksellä tai lämminilmakehittimillä, joiden teho on vähintään 200 kW (165 Mcal/h) tuhatta viljelyneliömetriä kohti. Lisäksi kasvihuoneiden tulee olla varustettu lämmityksen- ja tuuletuksensäätöautomatiikalla.

5 §
Viljelykäyttö

Kasvihuonepinta-ala on viljelykäytössä, kun tukikelpoinen viljelykasvi on sijoitettu kasvihuoneeseen lopulliselle viljelypaikalleen toukokuun 1 päivänä sekä kasvihuoneessa on ajankohtaan ja viljeltävään kasviin nähden tavanomainen viljelylämpötila.

Ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan viljelyssä viljelykäytöksi katsotaan myös taimituotantovaihe, vaikka se tapahtuisi erillisessä taimikasvatushuoneessa.

Viljelykäytöksi ei katsota yrityksen ulkopuolelta ostettujen tai itsekasvatettujen, sellaisenaan kuluttajalle myyntikelpoisten lopputuotteiden varastointia tai esilläpitoa eikä myöskään monivuotisena viljeltävien ruukku- ja ryhmäkasvien sekä viherkasvien säilyttämistä tai varastointia.

6 §
Kasvihuonepinta-alan laskeminen ja ilmoit- taminen

Kasvihuonepinta-ala lasketaan kasvihuoneen ulkomittojen perusteella. Pinta-alaan ei sisällytetä myymälätiloja, kasvihuonerakenteisia puutarhakeskuksia, varsinaisten kasvihuoneiden yhdyskäytäviä, pakkaamo-, varastotiloja tai muita vastaavia tiloja. Myyntikasvihuoneen pinta-aloista voidaan laskea tukikelpoiseksi ainoastaan ne alat ja viljelyajat, jolloin myyntikasvihuone on 5 §:ssä mainitussa viljelykäytössä.

Kasvihuonepinta-ala ilmoitetaan hakemuksessa vain kerran sen pinta-alan mukaan, joka on tukikelpoisessa viljelyssä 1 päivänä toukokuuta 2003.

Kasvihuoneiden viljelypinta-alat ilmoitetaan viljelysuunnitelmassa huoneittain ja viljelykasveittain eriteltyinä. Viljelysuunnitelmaan on merkittävä myös viljelyssä olevien taukojen ja poikkeusjärjestelyjen, kuten kasvihuoneen muovinvaihdon, ajankohdat ja kesto. Viljelysuunnitelmaan ei tarvitse merkitä korkeintaan kahden viikon ajanjaksoja, jolloin kasvihuoneessa tehdään järjestelyjä tai kasvustoja vaihdetaan. Niiden kasvien osalta, joille tukea haetaan tuoteryhmänä, merkitään viljelysuunnitelmaan tuoteryhmässä viljeltävät keskeisimmät kasvit.

7 §
Viljelykauden määrittely

Viljelykauden pituus koostuu niistä tukikelpoisten kasvien viljelyajanjaksoista, jotka on ilmoitettu viljelysuunnitelmassa.

Ajanjakso, jolloin kasvihuone ei ole viljelyssä, vähennetään viljelykauden pituutta arvioitaessa. Korkeintaan kaksi viikkoa kestäviä taukoja, jotka johtuvat kasvustojen vaihdosta tai kasvihuoneessa tehtävistä järjestelyistä, ei tarvitse vähentää viljelykauden pituudesta.

Jos 1 päivänä toukokuuta 2003 viljelysuunnitelmassa on tauko taikka viljelyssä on avomaankurkkua, kiinankaalia tai rapealehtistä keräsalaattia, voidaan pitkän viljelykauden mukainen tuki myöntää, jos tukikelpoista viljelyä on ennen 1 päivää toukokuuta 2003 ollut vähintään kaksi kuukautta ja viljely muuten kokonaisuudessaan täyttää pitkän viljelykauden mukaisen tuen myöntämisen edellytykset vuoden 2003 aikana.

8 §
Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa

Kasvihuonetuotannossa paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu kasvihuoneviljelyyn soveltuvien kasvilajien- ja lajikkeiden käyttö, laadultaan ja määrältään riittävän taimimäärän käyttö istutuksessa sekä kasvien hoitotoimenpiteistä ja viljelyolosuhteista huolehtiminen. Viljelytapaan kuuluu myös sadonkorjuu.

9 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 2003. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Ylitarkastaja
Lea Anttalainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.