583/2002

Annettu Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeriön asetus meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 §:n sekä Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (355/1995) 13 §:n nojalla:

1 §
Asetuksen soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) mukaisesti maidontuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien ostamisesta, myymisestä, siirtämisestä, yhdistämisestä, alentamisesta ja peruuttamisesta. Suoramyynnin viitemäärien siirtämisestä säädetään erikseen.

2 §
Maatilan omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisen vaikutus viitemäärään

Jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus viitemäärän vahvistamisen jälkeen siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, joka ryhtyy jatkamaan tilalla maidontuotantoa, viitemäärä siirretään hakemuksesta uuden omistajan tai haltijan viitemääräksi. Tuottaja, joka viimeksi tuotantojakson aikana on toimittanut tilalta maitoa rekisteröidylle ostajalle, on vastuussa lisämaksun maksamisesta.

3 §
Kuolinpesän tai konkurssipesän viitemäärä

Maidontuottajan kuolinpesän tai konkurssipesän viitemääränä pidetään tuottajalle vahvistettua viitemäärää enintään kahden vuoden ajan kuolemasta tai konkurssin alkamisesta. Mainitun ajan jälkeen viitemäärään sovelletaan, mitä 2 §:ssä säädetään viitemäärän siirtämisestä hakemuksesta.

4 §
Maidontuotannon siirtäminen toiselle maatilalle

Jos maidontuottaja muussa kuin 2 tai 3 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa siirtyy harjoittamaan maidontuotantoa omistamallaan tai hallitsemallaan muulla maatilalla kuin sillä, jota hänelle vahvistettu viitemäärä koskee, viitemäärä voidaan hakemuksesta siirtää maatilalle, jolla maidontuotantoa siirrytään harjoittamaan.

5 §
Viitemäärien yhdistäminen peltoalan perusteella

Jos tuottaja, jolla on ennestään maatila, on ostanut tai vuokrannut vähintään viideksi vuodeksi enintään 30 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta, kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna, sijaitsevan maatilan tai yli kaksi kolmasosaa maatilan pelloista, ostetun tai vuokratun maatilan viitemäärä tai osa siitä siirretään hakemuksesta ostajalle tai vuokramiehelle osapuolten sopimuksen mukaisesti ja, jos ostajalla tai vuokramiehellä on ennestään viitemäärä, se yhdistetään aikaisempaan viitemäärään. Siirtää voidaan kuitenkin enintään 12 000 litraa peltohehtaaria kohden. Aviopuolisoiden ja perintökaaren 2 luvun mukaisten lähisukulaisten viitemäärät yhdistetään kuitenkin talouskeskuksen etäisyydestä riippumatta.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kahta tai useampaa tuottajaa, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet vähintään viideksi vuodeksi maatilan tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista. Maatilan viitemäärä tai sen osa jaetaan tällöin tuottajien kesken ostettujen tai vuokrattujen peltojen pinta-alojen suhteessa. Tästä jakoperusteesta voidaan poiketa, jos jakoperuste tuottajien tilusten sijainti ja tuotantorakennusten vapaa kapasiteetti huomioon ottaen johtaisi epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Siirtää voidaan kuitenkin enintään 12 000 litraa peltohehtaaria kohden.

Jos kysymyksessä on maatilan tai sen peltojen vuokraus, viitemäärät yhdistetään sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus päättyy. Maatilan tai pellon vuokrasopimuksen perusteella viitemäärästä väliaikaisesti luopuvan maatilan viitemäärä tai sen vuokrattu osa ei ole vuokranantajan käytettävissä. Meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (219/1997) 5 §:n mukaisen vuokrasopimuksen jatkamiseen sovelletaan vuokrasopimuksen alkaessa voimassa olleita säännöksiä tarvittavasta peltopinta-alasta.

Kulumassa olevalle tuotantojaksolle voidaan yhdistää vain viitemäärän käyttämättä oleva osa. Koko viitemääränsä pysyvästi luovuttaneen maatilan viitemäärä määrätään lakanneeksi.

6 §
Viitemäärän yhdistäminen yhteenliittymälle

Kahden tai useamman tuottajan muodostaman yhteenliittymän osakkaiden yhteenliittymän hallintaan asettamat viitemäärät voidaan hakemuksesta yhdistää, jos:

1) yhteenliittymä on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö taikka verotusyhtymä;

2) hakijat esittävät yhteenliittymän perustamissopimuksen sääntöineen;

3) osakkaiden osuudet yhteenliittymässä vastaavat kohtuullisessa määrin osakkaiden yhteenliittymän hallintaan asettamia viitemääriä;

4) yhteenliittymän kestoksi on sovittu vähintään kolme vuotta; sekä

5) yhteenliittymän jokainen osakas asettaa yhteenliittymän hallintaan yhden hehtaarin peltoa kutakin viitemääränsä 12 000 litraa kohti.

Osakkaan erotessa yhteenliittymästä hänelle vahvistetaan hakemuksesta viitemääräksi hänen aikaisempi viitemääränsä ja yhteenliittymän viitemäärää alennetaan vastaavalla litramäärällä. Vahvistetut viitemäärät tulevat voimaan eroa seuraavan tuotantojakson alusta.

7 §
Hallinnollinen viitemäärien kauppa

Viitemäärien osto ja myynti ilman, että samalla luovutetaan maatila tai osa sen pelloista 5 tai 6 §:n mukaisesti, tapahtuu työvoima- ja elinkeinokeskusten välityksellä valtion lukuun. Osto- ja myyntihinta on 8,4094 senttiä litralta. Myyntihintaan lisätään arvonlisävero. Ostohintaan lisätään arvonlisävero, jos myyjä on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

8 §
Viitemäärien ostaminen tuottajilta hallinnollisesti myytäviksi

Työvoima- ja elinkeinokeskus ostaa toimialueellaan myyntiin tulevat viitemäärät. Alle 10 000 litran viitemäärän osia ei osteta. Myyntitarjous on sitova ja sen voi peruuttaa vain erityisestä syystä. Kun keskus hyväksyy myyntitarjouksen, se samassa yhteydessä vahvistaa myyjän oikeuden 12 §:n mukaiseen viitemäärän myyntiin.

Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa kauppahinnan myyjän valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille. Maksu tuottajalle tapahtuu kahden kuukauden kuluessa siitä, kun viitemäärä on myyty edelleen.

Osasta viitemääräänsä luopuvan maatilan viitemääräksi vahvistetaan tilan aikaisemman viitemäärän ja siitä luovutetun osan erotus kuitenkin niin, että alle 15 000 litran viitemäärää ei vahvisteta. Valtiolle myyty viitemäärä tai sen osa on myyjän hallinnassa sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana myyntitarjous on jätetty valtiolle.

9 §
Viitemäärien myynti tuottajille hallinnollisessa viitemäärien kaupassa

Työvoima- ja elinkeinokeskus myy 8 §:n mukaisesti valtiolle ostetut viitemäärät toimialueensa tuottajille. Viitemäärän ostamista voi hakea kaksi kertaa tuotantojakson aikana. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella. Hakuajat päättyvät huhtikuun ja lokakuun lopussa. Ostajalta peritään ennakkomaksu. Maksu on maksettava 30 päivän kuluessa siitä, kun ostaja on saanut tiedon myyntipäätöksestä. Päätös raukeaa, jos maksua ei suoriteta määräajassa.

Alle 15 000 litran viitemääriä ei myydä. Ostajalle kaupan jälkeen vahvistettavan viitemäärän suuruudesta säädetään 12 §:ssä.

10 §
Jako viitemääriä hallinnollisesti myytäessä

Jos viitemäärien tarjonta työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien kysynnän, maa ja metsätalousministeriö voi siirtää ylimääräiset viitemäärät muiden keskusten käyttöön. Jos viitemäärien kysyntä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien tarjonnan, keskus jakaa myytävät määrät 2―4 momentissa tarkoitetun kolmen hakijaryhmän kesken. Keskus päättää viitemäärien saajista kussakin hakijaryhmässä tasapuolisin perustein.

Ryhmä 1: Ryhmään kuuluvat tuottajat, joilla on omistuksessaan vapaata tuotantokapasiteettia. Tämän kohdan perusteella myydään enintään se litramäärä, jolla tuotantokapasiteetti ylittää tilan viitemäärän. Viitemäärää ei kuitenkaan myydä, jos ylimääräinen tuotantokapasiteetti johtuu siitä, että maatilan viitemäärää on viimeisen kahden vuoden aikana alennettu viitemäärän myynnillä.

Ryhmä 2: Ryhmään kuuluvat alle 65-vuotiaat tuottajat, joiden investointitukihakemus on vireillä ja suunniteltu investointi täyttää investointituen myöntämisen ehdoksi asetetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Näihin tuottajiin rinnastetaan alle 65-vuotiaat tuottajat, jotka eivät ole hakeneet investointitukea, mutta joiden vireillä oleva investointi täyttää edellä tarkoitetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Viimeksi mainittujen tuottajien on esitettävä investointisuunnitelma. Jos rakentamista ei ole aloitettu kahden vuoden kuluessa viitemäärän myyntiä koskevan päätöksen antamisesta, viitemäärä peruutetaan ja kauppahinta palautetaan ostajalle. Palautettavalle määrälle ei makseta korkoa.

Ryhmä 3: Ryhmään kuuluvat tuottajat, jotka tuottavat maitoa luomutuotteiden valmistukseen tai pitävät alkuperäisrotuja.

Tuottajan on hakemuksessaan ilmoitettava, missä ryhmässä hän hakee viitemäärää. Ne hakemukset, joita ei voida myyntitarjousten puuttuessa hyväksyä, otetaan viran puolesta huomioon seuraavalla hakukerralla.

11 §
Etuosto-oikeus viitemääriä hallinnollisesti myytäessä

Poiketen siitä, mitä 10 §:ssä säädetään tuotantorenkaan ja 6 §:ssä tarkoitetun yhteenliittymän osakkailla on etuosto-oikeus siihen viitemäärän osaan, jonka tuotantorenkaan tai yhteenliittymän osakkaana ollut tuottaja on myynyt valtiolle ja joka on ollut yhdistettynä osaksi tuotantorenkaan tai yhteenliittymän viitemäärää.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetulla vuokramiehellä on 10 §:stä poiketen etuosto-oikeus ennen muita tuottajia siihen viitemäärän osaan, joka on ollut hänen hallinnassaan vuokrasopimuksen perusteella vähintään neljä vuotta ja jonka vuokranantaja on myynyt valtiolle vuokrasopimuksen päätyttyä.

Vuokramiehellä on etuosto-oikeus ennen muita tuottajia myös siihen maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaisen luopumissopimuksen valtion kanssa tehneen tuottajan viitemäärän osaan, joka on ollut hänen hallinnassaan vuokrasopimuksen perusteella ja jonka luopuja on myynyt valtiolle vuokrasopimuksen päätyttyä.

Edellä 1―3 momentissa tarkoitetun tuottajan on hakemuksessaan ilmoitettava etuosto-oikeudestaan ja sen perusteesta. Viitemäärää on etuosto-oikeuden perusteella haettava ensimmäisellä myyntiä seuraavalla hakukerralla.

12 §
Pysyvä siirto sopimuksen perusteella

Poiketen siitä, mitä 7 ja 8 §:ssä säädetään, tuottajalla, joka tuotantojakson aikana on myynyt vähintään puolet viitemäärästään valtiolle, on oikeus myydä koko jäljellä oleva viitemääränsä yhdelle tuottajalle, jos ostajan ja myyjän tilojen talouskeskukset sijaitsevat samalla kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen (24/2002) mukaisista tukialueista muodostuvalla kauppa-alueella seuraavasti:

alue 1: tukialueet A ja B lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia;

alue 2: tukialueet C1 ja C2;

alue 3: tukialueet C3, C4 ja C2 pohjoinen;

alue 4: Ahvenanmaan maakunta.

Jos jäljellä oleva viitemäärä on suurempi kuin 78 000 litraa, sen voi 1 momentissa säädetystä poiketen myydä myös kahdelle eri tuottajalle. Kaupan edellytyksenä on lisäksi, että ostajalle vahvistettu viitemäärä kaupan jälkeen on vähintään:

alue 1: 110 000 litraa;

alue 2: 100 000 litraa;

alue 3: 100 000 litraa;

alue 4: 130 000 litraa.

Mitä edellä säädetään ostajalle vahvistetun viitemäärän suuruudesta myynnin jälkeen, koskee myös 9 §:n mukaisia kauppoja. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi kuitenkin erityisen painavasta syystä poiketa edellisessä virkkeessä säädetystä edellytyksestä. Tuottajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua myyntioikeutta kolmeen vuoteen sen viitemäärän osalta, jonka hän on ostanut valtiolta 9 §:n mukaisesti tai saanut ilmaiseksi varannosta 17 §:n perusteella.

13 §
Myyntioikeuden voimassaolo

Tuottajan on käytettävä 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu myyntioikeus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätös myyntioikeudesta on annettu, mutta ennen kuin viitemäärä on siirretty varantoon.

14 §
Viitemäärän vuokraaminen

Maatilan viitemäärää tai sen osaa ei saa vuokrata erikseen ilman, että samalla vuokrataan maatila tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista vähintään viideksi vuodeksi.

15 §
Toimivaltainen viranomainen

Se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee, ostaa, myy, siirtää, yhdistää, alentaa ja peruuttaa viitemäärät. Kun viitemäärien yhdistämistä tai siirtämistä haetaan 5, 6 tai 12 §:n perusteella koskemaan jo kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukseen tuotantojakson päättymistä edeltävän helmikuun loppuun mennessä.

16 §
Peltoalavaatimus

Viitemäärä on tila- ja tuottajakohtainen. Viitemääriä 4―6 §:n tai 12 §:n mukaisesti yhdistettäessä tai siirrettäessä taikka uusia viitemääriä 9 §:n mukaisesti myytäessä edellytyksenä on, että tuottajalla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa kutakin viitemäärän 12 000 litraa kohti.

Jos maatilasta on vuokrattu tai vapaaehtoisella kaupalla myyty peltoa viitemäärän vahvistamisen jälkeen eikä tilalla luovutuksen jälkeen ole peltoa 1 momentissa mainittua määrää, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on alennettava viitemäärä maatilan peltopinta-alaa vastaavaksi. Viitemäärien erotus siirretään korvauksetta kansalliseen varantoon.

17 §
Kansallinen varanto

Jos tuottaja, joka ei ole lopettanut maidontoimituksia, ei ole käyttänyt vähintään 70 prosenttia tilakohtaisesta viitemäärästään tarkasteluajankohtaa edeltävän kahden peräkkäisen tuotantojakson aikana, tuotantojaksojen aikana käyttämättä jätetyistä viitemäärän osista pienempi osa siirretään varantoon. Investoinnista johtuva tilapäinen viitemäärän käyttöasteen aleneminen sekä ylivoimainen este hyväksytään perusteeksi luopua viitemäärän käyttämättä jätetyn osan siirtämisestä varantoon. Käyttöastetta tarkastellaan ensimmäisen kerran tuotantojaksolla 2003/2004.

Tuottajalla, joka on lopettanut maidontuotannon, on oikeus aloittaa tuotanto uudelleen kahden vuoden kuluessa sen tuotantojakson alusta, jonka aikana viitemäärä on siirretty varantoon. Maidontoimitukset lopettaneen tuottajan viitemäärää ei alenneta 1 momentin mukaisesti. Ehdoista, millä 1 momentin mukaisesti varantoon siirretty viitemäärän osa myönnetään uudelleen kyseiselle tuottajalle, säädetään erikseen.

Maa- ja metsätalousministeriö jakaa muutoin kuin 8 §:n mukaisesti varantoon kertyneitä viitemääriä työvoima- ja elinkeinokeskuksille erikseen määräämillään perusteilla edelleen tuottajille jaettaviksi.

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi erityisestä syystä vahvistaa viitemäärän alueellaan toimivalle opetus-, koe- tai tutkimustoimintaa harjoittavalle laitokselle.

18 §
Viitemäärien ylitysten ja alitusten tasaus

Maidontuottajien tilakohtaiset viitemäärien ylitykset ja alitukset tasataan kansallisella tasolla viitemäärien ylitysten suhteessa. Lisämaksua peritään maidon ostajilta vain se määrä, joka tarvitaan lisämaksun maksamiseen Euroopan yhteisölle.

Jos tuottajalle ei ole vahvistettu viitemäärää tai se on siirretty toiselle tuottajalle tai kansalliseen varantoon ja hän kuitenkin toimittaa maitoa ostajalle, tuottajan viitemääräksi katsotaan nolla, eikä hän saa hyväkseen tämän pykälän mukaista tasausta.

19 §
Toimivaltainen viranomainen Ahvenanmaan maakunnassa

Tässä asetuksessa työvoima- ja elinkeinokeskukselle säädetyt tehtävät hoitaa Ahvenanmaalla maakunnan lääninhallitus.

20 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä heinäkuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään maaliskuuta 2008. Asetuksen 9, 10 ja 12 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä marraskuuta 2002 alkaen.

21 §
Siirtymäsäännökset

Tällä asetuksella kumotaan meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (333/2000). Sanotun asetuksen 9, 10 ja 12 §:ää sovelletaan kuitenkin 30 päivään lokakuuta 2002 saakka. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tapahtuneisiin viitemäärien omistus- ja hallintaoikeuden siirtoihin sovelletaan luovutushetkellä voimassa olleita säännöksiä. Tämän asetuksen 13 §:ää ei sovelleta ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin myyntitarjouksiin eikä jo vahvistettuihin myyntioikeuksiin.

Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Vanhempi hallitussihteeri
Heikki Koponen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.