Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2002
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 32/2002
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 6/2002 (Julkaistu 23.1.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 7 §:n sekä 64 §:n 2 ja 3 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 64 §:n 2 ja 3 momentti laissa 44/2000:
1 lukuYleiset määräykset
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään valtion vuoden 2002 talousarvion momentin 30.14.61 ja 30.14.62 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä momentin 30.14.63 määrärahan tai maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2002 käyttösuunnitelmassa osoitettujen varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.
Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki:
10 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohdassa sekä 13, 15 ja 16 §:ssä tarkoitettuihin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin;
65 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuihin maatilatalouden tutkimus- ja selvityshankkeisiin; sekä
14 §:ssä tarkoitettujen toimintaryhmien toimintaan.
Tätä asetusta ei sovelleta rahoituslain mukaista elinkeinotoimintaa harjoittavalle yrittäjälle tai yritykselle yritystoimintaa varten myönnettävään tukeen eikä toimintaan tai toimenpiteeseen, jonka pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä ja vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä.
Milloin valtion talousarviossa olevan valtuuden perusteella osoitetaan 1 momentissa tarkoitettuja varoja valtiolle taikka sen virastolle tai laitokselle, sovelletaan osarahoitettavan tuen valtion rahoitusosuuteen sekä kokonaan valtion talousarviosta tai maatilatalouden kehittämisrahastosta toteutettavaan rahoitukseen, mitä tässä asetuksessa tuesta säädetään. Ellei EY:n lainsäädännössä taikka lailla toisin säädetä, sovelletaan tällöin lisäksi, mitä valtion talousarvioon tai talousarvion ulkopuoliseen rahastoon otettujen varojen käyttämisestä säädetään tai lain nojalla määrätään.
Jollei jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen tukeen että osarahoitettavan tuen osarahoitusosuuteen ja kansalliseen osuuteen.
Rahoitettaessa julkisyhteisöjen kehittämis- ja tutkimushankkeita, tulee päätösten sisältää samat ehdot kuin myönnettäessä tukea muille tässä asetuksessa tarkoitetuille tuensaajille.
2 §Voimassaolo
Tämä asetus on voimassa 31 päivään joulukuuta 2002 saakka. Edellä sanotun määräajan estämättä tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan tukea maksettaessa ja muussa tukijärjestelmän toimeenpanossa tukeen, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla.
3 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
EY:n maaseudun kehittämisasetuksella Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1257/1999;
valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämisestä annettua valtioneuvoston asetusta (609/2000);
tavoite 1 -alueella aluetta, jota koskee rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) 4 §:n 9 kohdassa tarkoitettu tavoite 1 -ohjelma;
alueellisella maaseudun kehittämisohjelmalla rahoituslain 8 a §:n 2 momentissa tarkoitettua ohjelmaa;
INTERREG-ohjelmalla rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999, jäljempänä rakennerahastojen yleisasetus, 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöaloiteohjelmaa;
LEADER+ -ohjelmalla rakennerahastojen yleisasetuksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yhteisöaloiteohjelmaa;
POMO+ -ohjelmalla maaseutuelinkeinojen rahoituslain 3 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaista kansallisesti rahoitettavaa ohjelmaa
maakunnan yhteistyöasiakirjalla rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa;
osarahoitettavalla tuella tukea, jonka rahoittamiseen Euroopan yhteisö (EY) osallistuu EMOTR:n tukiosaston tai EY:n rakennerahastojen varoin;
kansallisella tuella tukea, joka rahoitetaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valtion talousarvion määrärahasta tai maatilatalouden kehittämisrahastosta ja joka jää kokonaan valtion lopulliseksi menoksi;
maatalouteen liittyvällä tutkimuksella ja kehittämisellä sellaista tutkimusta ja kehittämistä, jonka kohteena on perustamissopimuksen liitteen I mukaisten tuotteiden tuotanto tai sellainen sanottujen tuotteiden jalostus tai markkinointi, jossa tuote säilyy liitteen I mukaisena tuotteena siten, kuin maatalousalalla myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (1999/C 29/0002) 4.3.3 kohdassa tarkoitetaan;
metsätaloudella metsien taloudellista, ekologista ja yhteiskunnallista merkitystä parantavia toimenpiteitä ennen puun kaukokuljetusta;
4 §Rahoituksen suuntaamisesta
Osarahoitettavaan tukeen sovelletaan, mitä rakennerahastojen yleisasetuksessa, EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa sekä niiden nojalla tai niitä täydentäen yhteisön lainsäädännössä säädetään tai sen nojalla määrätään. Säädösten ja määräysten lisäksi tukea myönnettäessä on otettava huomioon, mitä siinä tavoite 1 -ohjelmassa ja sen täydennysosassa, alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa tai asianomaisessa yhteisöaloiteohjelmassa ja sen täydennysosassa, jonka rahoituskehyksestä yhteisön rahoitusosuus on tarkoitus myöntää, tuen kohdentamisesta ja tuen määrästä kyseisellä alueella on sovittu tai maakunnan yhteistyöasiakirjassa varojen suuntaamisesta päätetty. Vastaavasti tulee POMO+ -ohjelman hankkeisiin tukea myönnettäessä ottaa huomioon mitä hyväksytyssä ohjelmassa tuen myöntämisestä on päätetty.
2 lukuTuen kohteet
5 §Tuettavat hankkeet
Tukea voidaan myöntää seuraaviin hankkeisiin:
maataloutta koskeviin kehittämishankkeisiin;
muuta yritystoimintaa koskeviin kehittämishankkeisiin;
koulutusta koskeviin kehittämishankkeisiin;
yleisiin kehittämishankkeisiin;
vesivarahankkeisiin;
paikallisten toimintaryhmien aktivointi- ja hallintohankkeisiin;
tekniseen apuun;
maa- ja metsätalousministeriön rahoittamiin tutkimushankkeisiin.
6 §Tuen saajat
Tukea hankkeisiin voidaan myöntää:
kunnalle, kuntayhtymälle tai niiden laitokselle, yhtiölle tai säätiölle;
valtion virastolle tai laitokselle;
seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle;
muulle julkisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle;
yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle;
luonnolliselle henkilölle tai useammalle luonnolliselle henkilölle yhdessä;
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava kehittämistoiminta liittyy olennaisesti tuen hakijan tehtäviin tai toiminta-ajatukseen. Mikäli tuki myönnetään yhdistykselle, tulee sen olla rekisteröity. Tuen hakijalla tulee olla riittävä kokemus ja ammattitaito sekä taloudelliset edellytykset kehittämishankkeen asianmukaiseen toteuttamiseen.
7 §Tukikelpoinen toiminta maataloutta ja muuta yritystoimintaa koskevissa kehittämis- hankkeissa
Tukea voidaan myöntää:
valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka koskevat maataloussektoria kokonaisuudessaan, jotakin maatalouden tuotantosuuntaa tai -tapaa tai metsätaloutta, taikka alueen tai paikkakunnan maa- tai metsätaloutta koskevaan sellaiseen kehittämishankkeeseen, jolla voidaan nostaa tuottavuutta, parantaa tulotasoa, vähentää kustannuksia tai edistää ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia taikka parantaa hygieniaolosuhteita;
sellaisiin valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 53 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin muuta kuin maa- ja metsätaloutta koskeviin julkisiin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on selvittää, arvioida tai kehittää yritystoiminnan yleisiä toimiala- tai tuotantosuuntakohtaisia, alueellisia tai paikkakuntakohtaisia toimintaedellytyksiä;
sellaisiin valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin, joiden toimenpiteet on suunniteltu tietylle yrittäjä- tai yritysryhmälle ja joiden tarkoituksena on yritysten toimintaedellytysten, kannattavuuden ja tuotannon laadun parantaminen erityisesti yrittäjien yhteistoimintaa ja osaamista lisäämällä sekä tuotekehitystä ja markkinointia edistämällä.
8 §Tukikelpoinen toiminta koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa
Tukea koulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää:
EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 9 artiklassa tarkoitettuun maataloutta tai metsätaloutta koskevaan ammatilliseen kolutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa olematta osa sanottuun koulutukseen kuuluvaa perus- tai jatkokoulutustutkintoa mukaan lukien näyttötutkinto. Tukea voidaan myöntää vain EMOTR:n varoin osarahoitettuna. Tukea voidaan myöntää koulutukseen, jonka tavoitteena on kehittää ammattitaitoa, kohottaa toiminnan ja tuotteiden laatua, parantaa liiketaloudellista osaamista sekä edistää ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskevien vaatimusten huomioon ottamista yrityksen toiminnassa.
muuhun ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen, joka antaa yleisiä valmiuksia ammatissa tai elinkeinossa toimimiseen ja jonka tavoitteena on maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen sekä asiantuntijapalveluiden kehittäminen. Tukea voidaan myöntää vain, jos koulutusta ei pidetä koulutukseen myönnettävää tukea koskevien yhteisön puitteiden (98/C 334/10) 14 ja 15 kohdan mukaisesti arvioiden perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.
LEADER+ -ohjelmassa myös muuhun ohjelman mukaiseen toimintaan.
Tukea voidaan myöntää vähintään 20 oppituntia käsittävän koulutuksen järjestämiseen. Oppituntien tulee kestää vähintään 45 minuuttia. Koulutus voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Tuettu opintokokonaisuus voi yhteensä kestää enintään 30 opintoviikkoa.
Koulutus voi käsittää myös ensimmäisessä momentissa tarkoitettua koulutusta ja neuvontaa antavien henkilöiden koulutuksen.
9 §Tukikelpoinen toiminta yleisissä kehittämishankkeissa
Rahoituslain 13 §:ssä tarkoitettua tukea voidaan myöntää:
kyläyhteisön yhteisen toiminnan edistämiseen kuten yhteisten tai kyläyhteisön yhteisessä käytössä olevien tilojen tai alueiden perustamiseen, kunnostamiseen ja laajentamiseen;
yhteisen tai yhteisessä käytössä olevan tilan tai alueen varustamiseen sellaisin tarvikkein ja välinein, joiden avulla niitä voidaan käyttää yhteisissä tilaisuuksissa, yhteydenpitoon tai virkistymiseen;
sellaiseen kylän tai sen osan asuinympäristön laadun parantamiseen, mikä koskee useaa perhettä;
paikalliskulttuurin edistämiseen;
kylän tai paikallisyhteisön vireyden ja toiminnallisuuden edistämiseen ja siinä tarvittavien valmiuksien hankintaan;
kylän kehittämis- tai maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen:
muuhun 1―6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan verrattavaan kylän tai sen osan asukkaiden yleistä hyvinvointia palvelevaan toimenpiteeseen.
Tukea ei kuitenkaan myönnetä kehittämishankkeisiin sisältyviin sellaisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat julkisen yhteisön lakisääteisen perustehtävän hoitamisesta.
10 §Tukikelpoinen toiminta vesivarahankkeissa
Myönnettäessä tukea valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitettuun vesihuoltohankkeeseen sekä muihin rahoituslain 15 §:n tarkoittamiin vesivarahankkeisiin on soveltuvin osin noudatettava, mitä 9 §:ssä säädetään.
11 §Tukikelpoinen toiminta toimintaryhmien aktivointi- ja hallintohankkeissa
Tukea voidaan myöntää sekä osarahoitteisesti että kansallisesti rahoitettaville paikallisille toimintaryhmille kustannuksiin, jotka aiheutuvat toimintaryhmälle sen hyväksytyn kehittämissuunnitelman edistämis- ja toteuttamistehtävistä.
12 §Tukikelpoinen toiminta maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa tutkimushankkeissa
Tukea voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksen 65 §:n mukaisiin hankkeisiin.
3 lukuTukikelpoiset kustannukset
13 §Palkkakustannukset
Valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 1 momentin 1 ja 4―6 kohdassa tarkoitettuna kohtuullisena palkkana pidetään sitä kunta-alan palkkaa, jota kehittämishankkeen toteuttamisalueen kunnissa yleisesti maksetaan vastaavassa tehtävässä. Hyväksyttävän palkan määrää voidaan alentaa tai korottaa enintään 20 prosentilla henkilön koulutuksen, kokemuksen ja tehtävän vastuullisuuden perusteella.
Jos työsuhde kestää vain osan vuotta tai työ kehittämishankkeen hyväksi on osa-aikaista, kehittämishankkeen kustannukseksi lasketaan enintään se osuus kirjanpitoon kirjattavista palkkamenoista, joka tuntikirjanpidon mukaan hyväksytään kehittämishanketta koskevaksi työksi.
Jos kokopäivätoiminen työsuhde kestää vähintään vuoden, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimi on ollut julkisesti haettavissa ja ilmoitus siitä on julkaistu paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Jos kysymys on laajasta kehittämis- tai tutkimushankkeesta tai sellaisesta hankkeesta, joka toteutetaan useamman kuin yhden työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, ilmoitus on julkaistava myös alueellisesti ja tarvittaessa valtakunnallisesti leviävässä sanomalehdessä.
Valtioneuvoston asetuksen 65 §:n 5 momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä palkkana pidetään soveltuvin osin vastaavasta tutkimustyöstä maksettavaa palkkaa.
14 §Asiantuntijapalkkiot
Asiantuntijan päiväpalkkion tulee olla kohtuullinen kuitenkin enintään 1 000 euroa päivältä sen mukaan, millainen koulutus, kokemus tai muu perehtyneisyys neuvonnassa tai koulutuksessa asiantuntijalla on tuettavaan neuvontatehtävään tai koulutukseen. Palkkiota voidaan korottaa enintään 20 prosentilla, jos asiantuntijatehtävä on edellyttänyt tavanomaista huomattavasti pitempää perehtymistä asiaan tai asiantuntijalla on hyväksyttävästä syystä ollut tavanomaista huomattavasti enemmän kustannuksia tehtävän suorittamisesta
15 §Käyttöomaisuus-, materiaali- ja muut kustannukset
Valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 1 momentissa tarkoitettuina tukikelpoisina hyväksyttävinä kustannuksina voidaan pitää:
kehittämishankkeen laajuuteen nähden kohtuullisia menoja, jotka aiheutuvat tuen saajan toimitilan käytöstä kuten sähkön ja veden hankkimisesta ja siivouksesta siltä osin, kuin menot aiheutuvat kehittämishankkeesta tai kehittämishanke lisää tuen saajan tavanomaisia menoja, sekä hankkeen vaatimasta postituksesta ja puhelimen, sähköisen viestintävälineen, kopiokoneen ja muiden vastaavien välineiden käytöstä aiheutuneita kohtuullisia menoja;
kehittämishankkeen toteuttajan hankkeen toteuttamiseen tarvitsemien tilojen vuokraa, joka ei saa ylittää paikkakunnan tavanomaista vuokratasoa;
koulutuksen tai muun kehittämishankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen käytetyn materiaalin hankinnasta aiheutuvia menoja, jollei materiaali ole laadultaan sellaista, joka tuen saajan olisi joka tapauksessa hankittava tavanomaista toimintaansa varten ja
kehittämishankkeen valmistelua ja toteuttamista varten tarvittavien sellaisten välttämättömien välineiden, tarvikkeiden ja raaka-aineiden hankintakustannuksia sekä käyttöomaisuuden vuokrauskustannuksia.
Edellä 1 momentin 4) kohdassa tarkoitettuina hyväksyttävinä välinehankintoina pidetään vähäisiä tietokoneiden, puhelimien ja muiden vastaavien viestintävälineiden tai muuten hankkeen toteuttamiselle välttämättömien käyttöomaisuusesineiden hankintaa. Tukea voidaan myöntää vain, jos hankintameno voidaan poistaa kirjanpidossa hankkeen toteutusaikana tai omaisuus myydään käypään hintaan kehittämishankkeen päätyttyä ja siitä saadut varat tuloutetaan kehittämishankkeen tuloiksi. Jollei omaisuutta myydä kehittämishankkeen päätyttyä, tukikelpoiseksi voidaan hyväksyä vain hankkeen aikana kirjanpidossa poistettu osuus hankintamenosta.
Muuhun kuin edellä mainittuun käyttöomaisuuteen sovelletaan mitä 16 §:ssä säädetään.
16 §Investointikustannukset
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksen 56 §:ssä säädetään tukea voidaan myöntää investointeihin seuraavasti:
rakennusinvestoinnin hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan, mitä valtioneuvoston asetuksen 34 §:n 2 momentissa säädetään;
vesihuoltohankkeita tuettaessa noudatetaan hyväksyttäviin kustannuksiin soveltuvin osin, mitä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetussa laissa (56/1980) tai sen nojalla säädetään;
tukea kiinteistöön hankintaan ei myönnetä, jos kiinteistön hankintahinta ylittää kiinteistön käyvän hinnan siihen tarkoitukseen hankittuna, jossa sitä hankesuunnitelman mukaisesti aiotaan käyttää;
koneiden, laitteiden ja vastaavan kaluston hankintaa tuetaan, mikäli tuettava toiminta liittyy valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 1 momentin 1-5 kohdan mukaiseen toimintaan ja omaisuus jää hankkeen päätyttyä tuen saajan omistukseen kyseisen kehittämishankkeen mukaiseen tarkoitukseen, kuten valtioneuvoston asetuksen 59 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään.
17 §Tukikelpoiset kustannukset toimintaryhmien aktivointi- ja hallintohankkeissa
Tukikelpoisia paikallisen toimintaryhmän kustannuksia ovat:
toimitilan vuokra;
sellaiset toimitilaan liittyvät tavanomaiset kustannukset, jotka eivät sisälly vuokraan;
toimintaryhmän työntekijän palkka ja palkkaan liittyvät sivukulut;
postituksesta, puheluista, tietoverkkojen käytöstä ja muusta viestinnästä johtuvat kustannukset;
kokousjärjestelyistä ja -palkkioista aiheutuneet kustannukset, kuitenkin enintään siten kuin kuntien vastaavien toimielinten kokouksista maksetaan;
toimintaryhmätyöskentelyyn liittyvien erityistaitojen hankkimisesta johtuvat kustannukset;
toimintaryhmän hyväksytyn kehittämissuunnitelman toteuttamisen ja toimintaryhmän toiminnan kannalta tarpeellisten ostopalvelujen hankinta ja asiantuntijan palkkiot;
toimitilan tarpeellisten toimistokalusteiden ensihankinta, mukaan lukien tavanomainen toimistotietokone, puhelin ja telekopiolaite tai niitä vastaavat viestintävälineet, sekä välttämättömät korvaushankinnat;
tavanomaisten toimisto- ja toimintaryhmätyössä tarvittavien tietokoneohjelmien hankinta- ja päivittämiskustannukset;
toimintaryhmän työhön liittyvät toimistotarvikkeet;
toiminnan edellyttämät välttämättömät matkakustannukset, kuitenkin enintään määrä, joka matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan voidaan korvata.
Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole toimistotyössä tarvittavien perustaitojen kuten kirjanpito- ja tietojenkäsittelytaidon, peruskielitaidon ja muun vastaavan osaamisen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Mitä 15 §:n 2 momentissa säädetään sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuihin käyttöomaisuushankintoihin.
18 §Tekninen apu
Valtioneuvoston asetuksen 58 §:ssä tarkoitettua teknistä apua voidaan myöntää alueellisen maaseudun kehittämisohjelman sekä tavoite1- ja LEADER+ -ohjelmien suunnittelua ja toimeenpanoa varten ottaen huomioon kyseisen pykälän mukaiset rajoitukset työvoima- ja elinkeinokeskuksien ja maa- ja metsätalousministeriön kustannuksiin, jotka aiheutuvat:
määräaikaisten virka- tai työsuhteisten henkilöiden palkoista, niiden sivukuluista sekä matkoista. Heidän työtehtäviensä tulee edistää kyseisistä ohjelmista rahoitettavien hankkeiden käynnistymistä tai toteutumista taikka liittyä kyseisistä ohjelmista rahoitettavien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaan muuhun työhön. EU-osarahoitteista teknistä apua voidaan kuitenkin käyttää vain niihin tehtäviin, jotka liittyvät hankkeiden valmisteluun, valintaan, arviointiin tai seurantaan, tilintarkastuksiin tai paikalla suoritettaviin tarkastuksiin;
tiedottamisesta ja tiedotustilaisuuksista ja -materiaalista;
kyseisten ohjelmien toimeenpanoa koskevasta hallinnon henkilöstölleen ja muille ohjelmatyöhön osallistuville tahoille järjestämistä koulutustilaisuuksista;
kyseisten ohjelmien toteuttamiseen liittyvien tietojärjestelmien hankinnasta, kehittämisestä ja ylläpidosta;
ohjelmien keskinäisestä yhteensovittamisesta, seurannasta ja arvioinnista;
kyseisten ohjelmien toteuttamisessa tarvittavien toimistovälineiden hankinnasta mukaan lukien tarvittavien tietokoneiden ja viestintävälineiden hankinta;
Ohjelman toimeenpanoa edistävistä selvityshankkeista ja rakennerahastojen yleisasetuksen 22 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisista innovatiivisista toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin tukea voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksen 55 ja 56 §:n mukaisesti. Tukea myönnettäessä on lisäksi otettava huomioon, mitä 2 luvussa ja tämän luvun 13―16 §:ssä tuettavasta toiminnasta säädetään.
4 lukuEräät tukikelpoisuuden rajoitukset
19 §Kustannuksen todennettavuus
Valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvitystä annettaessa kunkin kustannuserän perusteena tulee olla kirjanpitoon viety tosite ja jos meno jakautuu sekä kehittämishankkeen kustannukseksi että muun toiminnan kustannukseksi, kirjallinen perustelu kustannuserittelylle. Kustannusperusteeksi ei hyväksytä laskelmaa, jossa palkkojen suuruuden perusteella lasketaan muiden kustannusten osuus kustannuksista.
20 §Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen
Toimenpiteeseen, joka täyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyt edellytykset, on kynnysarvot ylittävistä hankinnoista pyydettävä tarjouksia siten, kuin sanotussa laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään.
Julkisena hankintana ei pidetä komission asetuksen 1685/2000 liitteen mukaisen säännön 1 kohdan 3 mukaista alihankinta- eli palvelusopimusta, joka hyväksytään tukipäätöksen yhteydessä ja jossa kustannukset hinnoitellaan tuotantokustannusten mukaisiksi. Tuen myöntäminen edellyttää, että tuen hakijalla sekä tarkastusten yhteydessä kansallisilla ja EU:n virkamiehillä on oikeus nähdä kaikkien sopimusosapuolten kirjanpito kustannusten oikeellisuuden varmistamiseksi.
Toimenpiteeseen, jonka kustannukset ovat 1 momentissa tarkoitettuja kynnysarvoja pienemmät ja joka ei kuulu 2 momentin mukaisen sopimuksen piiriin, on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouksia niin, että kustannusten hyväksyttävä taso paikkakunnalla tai alueella voidaan luotettavasti todeta.
21 §Väliraha
Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan välinen erotus.
22 §Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset
Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin:
arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajalta saatua selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta. Valtion laitoksilta kyseistä selvitystä ei tarvita;
tuen saajan tavanomaiseen toimintaan tai edunsaajien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvästä kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin;
muihin toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat tuen saajan tavanomaisen toiminnan harjoittamisesta.
23 §Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ
Talkootyönä voidaan ottaa huomioon vain sellainen työ, jota perinteisesti on asianomaisessa yhteisössä toteutettu talkoilla, kuten yhteisten tilojen ja alueiden raivaaminen, rakentaminen ja kunnostus, Talkootyö voi liittyä ainoastaan 5 §:n 2 kohdan mukaisiin matkailuhankkeisiin sekä 4 ja 5 kohdan mukaisiin hankkeisiin.
Talkootyönä ei pidetä kehittämishankkeen suunnittelua, johtamista tai sen hallintoon tai kokouksiin osallistumista eikä ohjausryhmän toimintaan tai kokouksiin osallistumista. Talkootyönä otetaan huomioon vain vähintään 14 vuotiaan henkilön sellainen työpanos, joka on toteutettu asianomaista henkilöä koskevien työlainsäädännön rajoitusten mukaisesti.
Talkootyön arvona pidetään enintään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja enintään 13,50 euroa tunnilta, jos talkootyöntekijällä on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Alle 18 vuotiaan henkilön talkootyön arvona pidetään kuitenkin enintään 5,50 euroa tunnilta. Jos talkootyön tekijä käyttää samalla korvausta saamatta traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, talkootyön arvona pidetään enintään 25 euroa tunnilta. Kaivinkonetta tai vastaavaa konetta käytettäessä talkootyön arvona voidaan pitää enintään 34 euroa tunnilta.
Hankkeen hyväksi muutoin kuin talkootyönä vastikkeetta tehdyn ammattityön arvo otetaan huomioon enintään palvelun luovuttajalle aiheutuneiden kustannusten tai vastaavasta työstä maksettavan palkan mukaisesti.
Työn osuus otetaan huomioon vain, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito.
24 §Vastikkeetta luovutettujen tuotantopanosten arvo
Luovutettaessa vastikkeetta kehittämishankkeen toteuttamiseksi puutavaraa otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen henkilö, jolla on riittävä ammattitaito, on antanut todistuksen sen määrästä. Jos luovutettua puutavaraa on työstetty sahaamalla tai höyläämällä, kyseisen puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä.
Toimitilan tai muun vastaavan tilan käytön kustannuksena voidaan ottaa huomioon kehittämishankkeen toteuttamiseen kyseisessä tilassa tarvittu aika. Hyväksyttävä kustannus ei saa ylittää tilan käypää vuokraa vastaavaa osuutta toimitilan käyttökustannuksista pääomakustannukset mukaan lukien.
Koneiden ja laitteiden käyttöön luovutuksen hinnaksi hyväksytään enintään paikkakunnan käypää vuokratasoa vastaava korvaus, jonka suuruudesta on esitettävä perustelut. Raaka-aineista tai valmiista tuotteista hyväksytään enintään se hinta, jonka luovuttaja olisi saanut niistä myyntihintana. Muiden tuotantopanosten käytöstä on esitettävä tosite tuotantopanosten hankintahinnasta, josta hyväksyttäväksi kustannukseksi voidaan laskea enintään tuotantopanoksen käyttöä vastaava osuus sen hankintahinnasta mahdollinen ikäalennus huomioon ottaen.
25 §Matkakustannukset
Hankkeeseen sisältyvät matkakustannukset ovat tukikelpoisia vain, jos ne ovat sisältyneet hakemukseen ja hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan.
Matkakustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia vain, jos ne liittyvät kehittämishankkeen käytännön toimeenpanoon tai jos matkan avulla voidaan saada sellaista kehittämishankkeelle välttämätöntä tietoa, jota ei muutoin ole saatavissa.
Ulkomaanmatka voidaan hyväksyä tukikelpoiseksi vain erityisen painavista syistä.
5 lukuTuen muoto ja määrä
26 §Tuen muoto
Tuki myönnetään avustuksena. Teknistä apua voidaan kuitenkin käyttää ilman avustuspäätöstä työvoima- ja elinkeinokeskuksen tai maa- ja metsätalousministeriön kustannuksiin asianmukaisesti hyväksytyn käyttösuunnitelman perusteella.
27 §Rahoitus
Tuki 5 §:n 1 momentin 1―6 kohdissa tarkoitettuihin hankkeisiin voidaan myöntää sekä osarahoitettavana että kansallisena tukena ottaen ohjelmarahoituksessa huomioon kunkin ohjelman rahoituslähteet. Sanotun momentin 7 kohdassa mainittuun tekniseen apuun tuki voidaan myöntää 1-ohjelmissa sekä osarahoitettuna että kansallisena tukena, alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa kansallisena tukena ja LEADER+ -ohjelmassa osarahoitettuna tukena. Tuki 5 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuihin tutkimuksiin voidaan myöntää vain kansallisena tukena.
Tieteellistä tutkimusta ei osarahoiteta.
28 §Tuen enimmäismäärä
Tukea voidaan myöntää enintään:
100 prosenttia 2 luvussa tarkoitettua toimintaa koskeviin esiselvityshankkeisiin, kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhteisölle paikallisena toimintaryhmänä toimimisesta, sellaisiin kehittämishankkeisiin, joihin kuuluu useiden saman alan hankkeiden yhteensovitus ja teknisen avun hyväksyttäviin kustannuksiin
100 prosenttia 2 luvussa tarkoitettua toimintaa koskevista valtioneuvoston asetuksen 53 §:ssä tarkoitetuista kehittämishankkeen ja 65 §:ssä tarkoitetun tutkimushankkeen hyväksyttävistä kustannuksista
75 prosenttia valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisien tietylle yrittäjäryhmälle kohdistettujen hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista ja valtioneuvoston asetuksen 56 §:ssä tarkoitetuissa kehittämishankkeiden investoineissa hyväksyttävistä kustannuksista
90 prosenttia muihin kuin edellä mainittuihin kustannuksiin.
29 §De minimis-tukena myönnettävä rahoitus
Valtioneuvoston 52 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisen kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa tulee hankkeen kustannukset ja rahoitus arvioida yrityskohtaisesti. Tukipäätöksessä ilmoitetaan sekä hakijalle myönnettävä tuki että de minimis-tukena kunkin yrittäjän osuus siitä. Lopullinen yrittäjäkohtainen de minimis-tuki määräytyy hankkeen loputtua toteutuneiden kustannusten perusteella ja ilmoitetaan yrityksille erikseen.
Siltä osin kun hankkeeseen sisältyy toimenpiteitä ja niistä aiheutuneita kustannuksia, jotka kohdistuvat muihin kuin maaseutuelinkeinolain mukaisiin yrityksiin, rahoittavat yritykset nämä kustannukset kokonaisuudessaan yksityisenä rahoitusosuutena.
Kaikkien hankkeessa mukana olevien yritysten tulee allekirjoittaa sitoumus hankkeeseen osallistumisesta, joka liitetään mukaan rahoitushakemukseen.
30 §Avustuksen vähimmäismäärä
Avustusta ei saa myöntää, jos sen määräksi tulisi vähemmän kuin 500 euroa.
6 lukuErinäiset säädökset
31 §Voimaantulo
Tätä asetusta sovelletaan 1 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin tukihakemuksiin, joista tehdään päätös 23.1.2002 jälkeen.
Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläYlitarkastaja Marja Kokkonen