1466/2001

Annettu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2001

Valtioneuvoston asetus työllisyysasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä,

kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun työllisyysasetuksen (1363/1997) 3 luvun otsikko sekä 14, 15, 24, 28 ja 64 §,

sellaisena kuin niistä ovat 14 § osaksi asetuksessa 1050/1998, 24 § osaksi asetuksessa 425/1998 sekä 64 § mainituissa asetuksissa 425/1998 ja 1050/1998,

muutetaan 2 §, 2 luvun otsikko, 4, 5―7, 10, 11 ja 29―31 §, 33 § 1 momentti, 34 §:n 2 momentti, 35 §, 38 §:n 1 momentti, 9 luvun otsikko, 45―48 § ja 61 §:n 1 momentti

sellaisena kuin niistä ovat 2 § asetuksessa 943/2001, 6 § osaksi mainitussa asetuksessa 943/2001 ja 30 § osaksi mainitussa asetuksessa 425/1998, sekä

lisätään asetukseen uusi 4 a § sekä 9 lukuun mainitulla asetuksella 1050/1998 kumotun 49 §:n tilalle uusi 49 § ja asetukseen uusi 11 luku seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) työnsuunnittelijalla henkilöä, jonka valtion virasto tai laitos, kunta, yhdistys tai säätiö on palkannut työllisyysmäärärahoin suunnittelemaan ja järjestämään työttömille sopivia työ- ja koulutuspaikkoja sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä;

2) normaalilla työllistämistuella tukea, jonka määrä on 19,85 euroa päivältä;

3) yhdistelmätuella tukea, jossa työmarkkinatuki maksetaan työnantajalle joko yksinään tai yhdistettynä työllistämistukeen.

2 luku

Työllisyysmäärärahoista investointeihin myönnettävä rahoitus ja avustus

4 §
Investointeihin käytettävät työllisyys- määrärahat

Työllisyyden parantamiseksi voidaan investointeihin tarkoitetuista työllisyysmäärärahoista myöntää rahoitusta valtion rakennuttaville virastoille tai avustusta muille työllisyyslain 13 §:n 1 momentissa säädetyille tahoille.

Valtioneuvosto hyväksyy investointeihin tarkoitettujen työllisyysmäärärahojen työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus) toimialueittaisen jaon.

4 a §
Valtion rakennuttavat virastot

Tässä asetuksessa tarkoitettuja valtion rakennuttavia virastoja ovat Merenkulkuhallitus, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Museovirasto, opetusministeriö, puolustusministeriö, Rajavartiolaitos, Ratahallintokeskus, Suomenlinnan hoitokunta, Tiehallinto, valtioneuvoston kanslia ja alueelliset ympäristökeskukset. Ympäristökeskusten työohjelmamenettelystä huolehtii keskitetysti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa.

5 §
Työllisyystyöohjelma

Valtion rakennuttavien virastojen on toimitettava vuosittain työministeriölle esitys valtion omiin investointeihin käytettäviksi suunnitelluista työllisyysmäärärahoista (työllisyystyöohjelma). Työllisyystyöohjelmaan on sisällytettävä arvio ohjelman työllisyysvaikutuksesta (työllisyysvaikutusarvio).

Edellä 1 momentissa tarkoitettu esitys on toimitettava myös TE-keskukselle sen toimialueen osalta. Esitys toimitetaan työministeriön hyväksymällä tavalla.

6 §
Rahoitettavien hankkeiden hyväksyminen työllisyystyöohjelmaan

Työministeriö hyväksyy valtioneuvoston ministeriölle osoittamien määrärahojen kohdentamisen hankkeelle tai osoittamisen TE-keskuksen käytettäväksi. TE-keskus hyväksyy sille osoitettujen määrärahojen kohdentamisen hankkeille.

Päätöksiä tehtäessä on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.

7 §
Ohjelman työllisyysvaikutusten seuranta

Valtion rakennuttavan viraston on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Rakennuttava virasto on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta ohjelmavuoden päättymisestä.

10 §
Määrärahan osoittava viranomainen

TE-keskus osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten ministeriön tai keskushallinnon toimintayksikön alaiselle valtionapuviranomaiselle. Keskuksen on määrärahaa osoittaessaan noudatettava työministeriön antamia määräyksiä.

Työministeriö osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle.

Osoituspäätöstä tehtäessä on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.

11 §
Määrärahan myöntävä viranomainen

TE-keskus myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle. Myöntäessään investointiavustuksen TE-keskuksen on noudatettava työministeriön antamia määräyksiä.

Avustusta myönnettäessä on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.

29 §
Työllistämistuen tarkoitus

Työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää työllistämistukea kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä muulle työnantajalle työttömän työmarkkinoille sijoittumisen edellytysten parantamiseksi. Työllistämistukea voidaan myöntää työministeriön vuosittain vahvistamien työvoimapoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Työllistämistuella järjestettävän työn, oppisopimuskoulutuksen ja työelämävalmennuksen tarkoituksena on erityisesti:

1) edistää työmarkkinoille tulevien työttömien työhön sijoittumista työelämävalmennuksen ja työkokemuksen kartuttamisen avulla;

2) parantaa työttömien ammattitaitoa ja osaamista;

3) edistää pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden palaamista työmarkkinoille;

4) yhdessä muiden työllistymistä edistävien toimenpiteiden toteuttamisen kanssa parantaa työttömien työllistymismahdollisuuksia ja sopeutumista työelämän rakenteellisiin muutoksiin;

5) estää työttömien syrjäytymistä työmarkkinoilta.

Yhdistelmätuella tulee työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi ja työmarkkinoille paluun edistämiseksi työllistää ensi sijassa niitä työmarkkinatuesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työmarkkinatukeen oikeutettuja, jotka eivät yhdistelmätuen käyttöön oikeuttavan työttömyytensä aikana ole olleet lainkaan työssä tai joiden työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä ja satunnaista ja joita ei ole edellä tarkoitettuna työttömyysaikana ennen yhdistelmätuen käyttöä työllistetty työllistämistuella.

30 §
Tuen myöntämisen edellytykset

Työllistämistukea ei voida myöntää, jos:

1) työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty;

2) työnantaja on hakemuksen jättämistä edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä työssäkäyntialueella samoista tai samanlaisista tehtävistä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa;

3) tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi muiden tukea saavan työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen taikka heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumisen;

4) tuen kohteena olevan työpaikan arvioidaan täyttyvän ilman tukeakin;

5) työnantaja saa työllistettävän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen samalta ajalta muuta valtion tukea lukuun ottamatta ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun oppisopimuksen perusteella työnantajalle maksettavaa koulutuskorvausta ja työmarkkinatuesta annetun lain mukaista työnantajalle maksettavaa työmarkkinatukea;

6) tuki vääristäisi muiden samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua;

7) tuen hakija on rekisteröity puolue, sen piirijärjestö tai paikallisyhdistys.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa (1663/1995) tarkoitetuksi vuorotteluvapaan ajaksi palkattavaksi työntekijäksi.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 5 kohdassa säädetään, yhdistelmätukea voidaan myöntää, vaikka työnantaja saa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta työllistettävän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen. Yhdistelmätuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää työnantajalle henkilön palkkauksesta aiheutuvia kustannuksia. Palkkauksesta aiheutuvina kustannuksina pidetään työllistetylle maksettavaa palkkaa ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi työnantajan lakisääteistä sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pakollista ryhmähenkivakuutusmaksua.

Tukea myönnettäessä voidaan asettaa tuen saamiselle myös muita työllisyyden hoidon tai työllistettävän kannalta tarpeellisia ehtoja.

31 §
Yritykselle myönnettävän tuen erityiset edellytykset

Työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle, joka tekee työvoimatoimiston osoittaman työttömän työnhakijan kanssa työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitetun toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, työllistämistukea voidaan myöntää myös määräajaksi tehdyn työsopimuksen perusteella yritykselle:

1) joka tekee työvoimatoimiston osoittaman työttömän työnhakijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen;

2) joka järjestää 33 §:n 1 momentissa tarkoitettuun palvelukokonaisuuteen liittyvän valmentavan työtilaisuuden vaikeasti työllistettävän työttömän työllistymisedellytysten parantamiseksi;

3) joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa (1663/ 1995) tarkoitetuksi sijaiseksi;

4) metsänparannustöiden suorittamiseen;

5) yhdistelmätukena.

33 §
Työllistämistuella työllistämisen yhdistäminen muihin toimenpiteisiin

Työllistämistuki voidaan yhdistää työttömän työllistymisedellytyksiä parantavaksi palvelukokonaisuudeksi siten, että työttömälle järjestetään tukityöllistämiseen yhdistettynä joko ennen työllistämistä tai sen jälkeen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaista koulutusta tai työllistymistä edistävää kuntoutusta tai muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä.


34 §
Tuen määrä

Yhdistelmätuella työllistettäessä voidaan työnantajana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei sääntöjen mukaan ole voiton hankkiminen jäsenilleen tai säätiöidyn varallisuusmassan kasvattaminen, maksaa tukena enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu. Muulle työnantajalle voidaan maksaa tukena enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.


35 §
Tuen ja palvelukokonaisuuden kesto

Työllistämistukea voidaan myöntää enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan. Yhdistelmätukea sekä vajaakuntoisen ja työnsuunnittelijan palkkaukseen työllistämistukea voidaan kuitenkin myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Yhdistelmätukena työllistämistukea voidaan kuitenkin myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun työsopimuksen perusteella työllistämistukea voidaan myöntää koko sopimuskauden ajaksi.

Sen jälkeen, kun joku on ollut työllisyysmäärärahoin työllistettynä 1 momentissa säädetyn enimmäisajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, häntä ei voida osoittaa uudelleen työllisyysmäärärahoin tuettuun työhön, ennen kuin hän on ollut viimeisten kuuden kuukauden aikana vähintään viisi kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Yhdistelmätuen myöntämisestä uudelleen on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Työttömälle voidaan järjestää 33 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelukokonaisuus siten, että työllistämistuella tai yhdistelmätuella työllistämisen ja muiden toimenpiteiden kesto on yhteensä enintään 24 kuukautta. Tällöin tuella työllistämisen osuus palvelukokonaisuudessa ei saa ylittää 10 kuukauden enimmäisaikaa eikä yhdistelmätuella työllistämisen osuus 12 kuukauden enimmäisaikaa.

Jos henkilö työllistetään yhdistelmätuella yli 12 kuukaudeksi, voidaan 3 momentissa tarkoitettua palvelukokonaisuuden 24 kuukauden enimmäiskestoa pidentää vastaavasti enintään 12 kuukaudella.

38 §
Työllisyysmäärärahoista maksettavat kustannukset

Työllisyysmäärärahoista suoritetaan valtion virastolle tai laitokselle työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu.


9 luku

Työllistämistuki työelämävalmennukseen

45 §
Tuen myöntämisen yleiset edellytykset

Työttömälle työnhakijalle voidaan ammatillisten valmiuksien parantamiseksi ja ylläpitämiseksi myöntää työllistämistukea toimeentulon turvaamiseksi sinä aikana, jona hän on työelämävalmennuksessa.

Tukea ei voida myöntää työnhakijalle, jolla on oikeus työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitettuun työmarkkinatukeen.

46 §
Tuen myöntämisen erityiset edellytykset

Työllistämistukea ei voida myöntää:

1) jos työelämävalmennuksen järjestäjän palveluksessa ei ole virkasuhteessa tai työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa olevia työntekijöitä;

2) samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, joista työelämävalmennuksen järjestäjä on valmennuksen aloittamista edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa;

3) jos työelämävalmennus aiheuttaisi sen järjestäjän palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia taikka heidän työolosuhteidensa ehtojen huonontumista;

4) jos työelämävalmennuksesta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, että valmennus vääristäisi muiden samoja tuotteita tai palveluita tarjoavien tahojen välistä kilpailua;

5) jos työharjoittelun järjestäjä on rekisteröity puolue, sen piirijärjestö tai paikallisyhdistys.

47 §
Tuen määrä ja kesto

Työllistämistukea työelämävalmennukseen maksetaan päivää kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali tuki 80 prosentilla korotettuna. Tukea maksetaan työelämävalmennuspäiviltä. Tukea maksetaan kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Tukea voidaan maksaa samalle henkilölle kerrallaan enintään 10 kuukauden ajalta.

Sen jälkeen, kun joku on ollut työllisyysmäärärahoin työelämävalmennuksessa 1 momentissa säädetyn enimmäisajan yhdessä tai useammassa valmennuspaikassa, hänelle ei voida maksaa uudelleen työllistämistukea työelämävalmennukseen, ennen kuin hän on täyttänyt työttömyysturvalain 13, 16 tai 16 a §:ssä säädetyn työssäoloehdon.

48 §
Ylläpitokorvaus

Työelämävalmennukseen osallistuvalle, jolle maksetaan työllistämistukea, voidaan maksaa korvausta valmennuksen aikaisista matka- ja muista ylläpitokustannuksista (ylläpitokorvaus) 7 euroa päivältä.

Työllistämistuen saajalle, joka osallistuu työttömyysturvalain (602/1984) 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työelämävalmennukseen, voidaan maksaa ylläpitokorvaus korotettuna 14 euroon päivältä. Korotettu ylläpitokorvaus voidaan maksaa myös työllistämistuen saajalle:

1) joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työelämävalmennukseen;

2) jolle työelämävalmennukseen osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia; ja

3) joka esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista.

49 §
Ylläpitokorvausta koskevan asian käsitteleminen

Ylläpitokorvaukseen ja ylläpitokorvausta koskevan asian käsittelyyn sovelletaan, mitä tässä luvussa tarkoitetusta työllistämistuesta säädetään.

11 luku

Omatoimisuusavustus

55 §
Omatoimisuusavustuksen tarkoitus

Omatoimisuusavustuksella tarkoitetaan valtion talousarvioon työttömien aloitteellisuuden tukemiseen osoitetuista määrärahoista myönnettävää avustusta työttömien oma-aloitteisuuteen perustuvan työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukemiseen ja niitä tukevan koulutuksen järjestämiseen (omatoimisuusavustus).

56 §
Omatoimisuusavustuksen saaja

Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää rekisteröidylle yhteisölle, jonka toimintatavoitteeseen sisältyy yhteisön sääntöjen tai muiden vastaavien asiakirjojen perusteella 55 §:ssä mainitun tarkoituksen mukainen toiminta.

Omatoimisuusavustusta voidaan myös myöntää työttömien perustamalle osuuskunnalle, jonka tarkoituksena on järjestää työtä ja työntekomahdollisuuksia työttömille (uusosuuskunta). Osuuskunnan jäsenistä tulee sen perustamishetkellä vähintään kolme neljäsosaa olla työttöminä työnhakijoina.

57 §
Avustukseen oikeuttavat kustannukset

Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää:

1) tiloista aiheutuviin käyttökustannuksiin;

2) vähäisiin kone-, laite- ja tarvikehankintoihin sekä vuokra- ja korjauskustannuksiin;

3) työllistymistä edistävän koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin;

4) työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinointikustannuksiin sekä työttömille tarkoitettujen työpaikkojen hankkimisesta tai järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin;

5) toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin;

6) rekisteröinnistä aiheutuviin kustannuksiin.

58 §
Omatoimisuusavustuksen määrä

Omatoimisuusavustuksen määrä on enintään 75 prosenttia avustettaviksi hyväksyttyjen kustannusten toteutuneesta kokonaismäärästä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, työttömien perustaman yhdistyksen toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan.

Uusosuuskunnalle omatoimisuusavustusta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi osuuskunnan perustamisesta lukien.

59 §
Omatoimisuusavustuksen myöntämisen erityiset edellytykset

Omatoimisuusavustusta ei voida myöntää, jos yhteisö saa hakemuksessa tarkoitettuihin kustannuksiin valtionosuutta tai muuta kuin tässä luvussa tarkoitettua harkinnanvaraista valtionavustusta.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta. Edellä 58 §:ssä säädettyä omatoimisuusavustuksen enimmäismäärää laskettaessa enimmäismäärään ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta. Omatoimisuusavustuksen kohteena olevaan toimintaan myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhdessä ylittää tuen myöntävän viranomaisen hyväksymiä kokonaiskustannuksia.

Uusosuuskunnalle omatoimisuusavustusta ei voida myöntää, ellei aloitettavaksi aiotulla toiminnalla arvioida olevan edellytyksiä kannattavaan toimintaan.

60 §
Omatoimisuusavustuksen hakeminen ja myöntäminen

Omatoimisuusavustuksen myöntää se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella yhteisöllä on kotipaikka. Avustusta haetaan kirjallisesti. Työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitettavaan hakemukseen on liitettävä yhteisön perustamista koskevat tiedot.

Hakemukseen on liitettävä suunnitelma toimenpiteistä työttömien aktivoimiseksi sekä heidän työmarkkinavalmiuksiensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avustuksen saajan on lisäksi toimitettava tuen myöntäneelle viranomaiselle kunkin avustuskauden lopussa kirjallinen selvitys suunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteutumisesta.

60 a §
Omatoimisuusavustuksen maksaminen

Maksujakso on kalenterikuukausi, ellei omatoimisuusavustuspäätöksessä ole muuta määrätty. Omatoimisuusavustus tai, jos avustusta on maksettu ennakkona, ennakon ylittävä osa maksetaan maksujaksoittain jälkikäteen työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua omatoimisuusavustuksen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujaksolle kohdistuneisiin ja toteutuneisiin avustettaviin kustannuksiin. Maksatushakemus on jätettävä kuukauden kuluessa sen maksujakson päättymisestä, jota hakemus koskee.

60 b §
Omatoimisuusavustuksen ennakko

Omatoimisuusavustusta voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle päätöksen mukaan tulevasta omatoimisuusavustuksesta. Ennakkona maksetaan kuitenkin aina maksujaksolla aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin kohdistuva omatoimisuusavustus kokonaisuudessaan. Kiinteinä kustannuksina pidetään tilojen vuokrakustannuksia, muita säännöllisin väliajoin erääntyviä maksuja kuten sähkö- ja puhelinkuluja sekä toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkauskustannuksia.

Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle ennen sen maksujakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Ennakon maksatushakemuksessa yhteisön on selvitettävä ne maksujaksoon kohdistuvat avustettavat kiinteät kustannukset sekä muut maksujaksoon kohdistuvat arvioidut kustannukset, joiden perusteella ennakkoa haetaan suoritettavaksi.

12 luku

Työllistämistuen myöntäminen ja maksaminen

61 §
Hakeminen

Työllistämistukea koskeva hakemus tehdään kirjallisesti työvoimatoimistolle. Palkkaukseen myönnettävää työllistämistukea hakee työnantaja. Asianomaisen koulutustarkastajan lausunto on liitettävä tukihakemukseen, jos työllistämistukea haetaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen perusteella.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyihin päätöksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2001

Ministeri
Maija Perho

Lainsäädäntöneuvos
Pasi Järvinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.