1192/2001
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001
Valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sovellettavista perusteista
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään omistusasuntolainojen korkotuesta 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1204/1993) 4 §:n 1 momentin ja 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/1993) 5 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 728/1998, nojalla:
1 §
Soveltamisala
Omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) 4 §:n 1 momentissa ja aravalain (1189/1993) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaalista tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista tarvetta on arvioitava siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §
Tuen perusteet
Omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteena on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja.
Hyväksyttäessä omistusasuntolainoja korkotukilainoiksi etusijalle on asetettava kiireellisimmässä asunnon tai asunnon perusparantamisen tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Etusijajärjestyksestä voidaan yksittäistapauksessa poiketa, jos se hakijaruokakunnan erityisolosuhteet ja paikkakunnan asuntotilanne huomioon ottaen on erityisen perusteltua.
3 §
Asunnontarve
Asunnontarvetta arvosteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon hakijaruokakunnan asunto-olot ja niiden parantamisen kiireellisyys sekä ruokakunnan koko ja ikärakenne.
4 §
Varallisuus
Varallisuutena tulee ottaa huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenelle elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi.
Tukea ei saa myöntää, jos hakijaruokakunnalla on huomioon otettavaa varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon tai perusparantamaan asuntonsa ilman valtion tukea. Muutoin varallisuus otetaan huomioon lainan määrään vaikuttavana tekijänä.
5 §
Tulot ja niistä tehtävät vähennykset
Hakijaruokakunnan tuloja määriteltäessä otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot laskettuina kuukautta kohti (kuukausitulot). Tuloksi ei kuitenkaan lasketa asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.
Hakijaruokakunnan kuukausituloista vähennetään:
1) 340 euroa jokaisesta ruokakuntaan kuuluvasta lapsesta, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tässä asetuksessa tarkoitettua tukea haetaan;
2) lapsen elatusapu, jota suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai asianmukaisen kirjallisen sopimuksen perusteella; ja
3) kaksi prosenttia ruokakunnan maksamattomien valtion takaamien opintolainojen määrästä.
Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista 670 euroa. Hakijaruokakuntaan kuuluvan henkilön kuukausituloista vähennetään hänen vuorotyöstä saamansa palkanlisä enintään 170 euroon saakka.
6 §
Enimmäistulotaulukot tuen myöntämiseksi
Hakijan asuntolaina omaa asuntoa varten voidaan hyväksyä korkotukilainaksi tai hakija voi saada aravalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun omaksilunastamista varten myönnettävän asunto-osakkeiden hankintalainan (omaksilunastamislaina) taikka hakijalle voidaan siirtää vuonna 1996 tai sen jälkeen myönnetty edellä tarkoitettu hankintalaina, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 5 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä seuraavasta taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä:
Henkilöluku | |||||
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
2 090 | 2 540 | 2 720 | 3 060 | 3 400 | 3 630 |
Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa, Vantaalla ja Vihdissä sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä:
Henkilöluku | |||||
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
2 320 | 2 940 | 3 260 | 3 650 | 4 050 | 4 360 |
Jos hakijaruokakuntana ovat puolisot, joista kumpikaan ei ole hakemisajankohtana täyttänyt 40 vuotta, sovelletaan 1 ja 2 momentissa kolmihenkiselle ruokakunnalle säädettyä tulojen enimmäismäärää tai, jos tällaisessa ruokakunnassa on yksi lapsi, nelihenkiselle ruokakunnalle säädettyä enimmäismäärää.
Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä, korotetaan edellä 1 ja 2 momentissa olevia tulojen enimmäismääriä 170 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.
7 §
Asumisväljyys
Tuettavan asunnon tulee olla kooltaan kohtuullinen suhteessa ruokakunnan kokoon ja ikärakenteeseen. Kohtuullisuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös erityyppisten asuntojen kysyntä ja tarjonta paikkakunnalla.
8 §
Lainan määrän rajoitukset
Muuta kuin perusparantamista varten voidaan hyväksyä korkotukilainaa hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle:
Henkilöluku | Huoneistoneliömetrien enimmäismäärä |
1 | 45 |
2 | 65 |
3 | 80 |
4 | 100 |
5 tai suurempi | 120 |
Jos hakijaruokakuntana ovat puolisot, joista kumpikaan ei ole hakemisajankohtana täyttänyt 40 vuotta, sovelletaan kolmihenkiselle ruokakunnalle säädettyä huoneistoneliömetrien enimmäismäärää tai, jos tällaisessa ruokakunnassa on yksi lapsi, nelihenkiselle ruokakunnalle säädettyä enimmäismäärää.
Omakotitaloa varten voidaan kuitenkin 1 momentista poiketen hyväksyä korkotukilainaa hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle:
Henkilöluku | Huoneistoneliömetrien enimmäismäärä |
3 tai pienempi | 90 |
4 | 100 |
5 tai suurempi | 120 |
Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä, korotetaan 3 momentin taulukossa säädettyä huoneistoneliömetrien enimmäismäärää kymmenellä neliömetrillä kutakin lisähenkilöä kohden. Lainaa voidaan kuitenkin hyväksyä enintään 180 neliömetrin osalle.
Perusparantamista varten voidaan hyväksyä korkotukilainaa enintään 180 huoneistoneliömetrin osalle.
9 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001
Ministeri
Suvi-Anne Siimes
Ylitarkastaja
Jorma Pietiläinen