Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

664/2001

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 95/2001 (Julkaistu 25.7.2001)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetun metsästysasetuksen ( 666/1993 ) 1 §, 9 §:n 1 ja 3 momentti, 16 §:n 2 momentin 1 kohta, 25 §:n 1 momentti, 25 a §:n 1 momentin 1 kohta, 26 §:n 1 momentti, 27 §, 28 §:n 1 momentti, 31 §:n 2 momentti ja 40 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 §, 25 §:n 1 momentti, 25 a §:n 1 momentin 1 kohta, 28 §:n 1 momentti ja 40 § asetuksessa 224/2001 ja 31 §:n 2 momentti asetuksessa 869/1998, seuraavasti:

1 §Muun kuin hirvieläimen pyyntilupa

Metsästyslain (615/1993) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu pyyntilupa on saatava:

1)

euroopanmajavan, itämeren norpan ja hallin metsästykseen;

2)

peltopyyn metsästykseen muualla kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiirien alueella;

3)

27―29 §:ssä tarkoitettuun metsästykseen; sekä

4)

suden metsästykseen poronhoitoalueella.

Pyyntiluvan myöntää riistanhoitopiiri.

9 §Pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus

Luvan saajan on ilmoitettava riistanhoitoyhdistykselle pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydetyiksi taikka, jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, seitsemän päivän kuluessa rauhoitusajan alkamisesta. Vastaavat tiedot suden, karhun, saukon ja ilveksen osalta on luvan saajan kuitenkin ilmoitettava suoraan riistanhoitopiirille ensimmäisenä arkipäivänä siitä, kun luvassa tarkoitettu eläin on tullut pyydetyksi.


Riistanhoitoyhdistyksen on toimitettava sille annetut edellä tarkoitetut tiedot riistanhoitopiirille 14 vuorokauden kuluessa asianomaista riistaeläintä koskevan rauhoitusajan alkamisesta. Riistanhoitopiirin tulee vuosittain toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle yhdistelmä myönnettyjen pyyntilupien sekä niiden nojalla saaliiksi saatujen eläinten määrästä. Riistanhoitopiirin on lisäksi toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle 2 momentissa tarkoitetut tiedot suden, karhun, saukon ja ilveksen osalta seitsemän päivän kuluessa eläimen pyynnistä.

16 §Yleiset ampuma-asevaatimukset


Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on:

1)

jos asetta käytetään ketun, tarhatun naalin, mäyrän, saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, villikanin, metson, teeren tai hanhen ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J);


25 §Erityisiä rauhoitusaikoja

Tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, hillerin, minkin ja rämemajavan naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5―31.7.


25 a §Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikoja

Rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1)

varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5―31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4―31.7 ja muualla maassa 10.3―31.7;


26 §Piisamin ja majavan pesän rauhoitus

Piisamin ja majavan asuttua pesää ei saa rikkoa. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi kuitenkin rikkoa 15.6―30.9.


27 §Riistaeläimen metsästys vahinkojen estämiseksi

Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 momentissa säädetään, saa

1)

kanadanmajavaa metsästää 1.6―19.8,

2)

villikania, rusakkoa ja metsäjänistä metsästää 1.3―31.8,

3)

kanadanhanhea ja merihanhea metsästää 1.6―19.8, ja

4)

sepelkyyhkyä metsästää 1.6―9.8,

jos se on tärkeää mainittujen riistaeläinten viljelyksille tai metsätaloudelle aiheuttamien merkittävien vahinkojen estämiseksi. Tällaiseen metsästykseen on saatava 1 §:ssä tarkoitettu pyyntilupa, jonka myöntää riistanhoitopiiri.

28 §Poikkeus suden, karhun, saukon ja ilveksen rauhoitusajoista

Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä, voidaan 24 §:n 2 momentissa säädetyistä suden, karhun, saukon ja ilveksen yleisistä rauhoitusajoista poiketa:

1)

luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi;

2)

maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle, eläintenpidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon estämiseksi;

3)

kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; sekä

4)

tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi.


31 §Riistaeläinten kauppa


Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa säätelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanosta säädetään luonnonsuojelulain (1096/1996) 44 §:ssä.

40 §Ilmoittaminen eläimen haavoittamisesta

Metsään haavoittuneena jääneestä hirvieläimestä, sudesta, karhusta, ahmasta tai ilveksestä on viipymättä ilmoitettava lähimmälle poliisille.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.

Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2001

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläMetsästysneuvos Christian Krogell

Sivun alkuun