Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 172/2000 (Julkaistu 29.12.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 646/2000 ) nimike, 6 §:n 1 momentti, 11 §:n 4 momentti, 14 §:n 4 momentti, 17 §:n 1 momentti, 20 §:n 4 momentti, 31 §, 34 §:n 1 ja 4 momentti, liitteen 1 osan D kolmas kappale, osan J ensimmäinen, toinen, kolmas ja seitsemäs kappale, liitteen 2 osa A ja B, sekä
lisätään asetukseen uusi 1 a §, uusi 34 a §, liitteen 1 osaan D uusi kahdeksas kappale ja osaan E uusi kolmas kappale sekä uusi liite 3 seuraavasti:
Maa- ja metsätalousministeriön asetusympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta
1 a §Perus- ja lisätoimenpiteen vaihtaminen
Jos viljelijä haluaa vaihtaa valitsemansa kasvinviljely- tai kotieläintilan perustoimenpiteen ja se on luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 §:n mukaan mahdollista tai viljelijän on luovuttava valitsemastaan kotieläintilan perustoimenpiteestä säädettyjen vaatimusten johdosta, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tehtävä perustoimenpiteen vaihtamisesta valitusosoituksin päätös. Päätöksessä on todettava perustoimenpiteen vaihtamisen syy ja todettava, kumpaa perustoimenpidettä viljelijän on toteutettava jäljellä oleva sitoumusaika.
Jos viljelijä haluaa vaihtaa valitsemansa lisätoimenpiteen ja se on luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n mukaan mahdollista tai viljelijän on luovuttava valitsemastaan lisätoimenpiteestä säädettyjen vaatimusten johdosta, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tehtävä lisätoimenpiteen vaihtamisesta valitusosoituksin päätös. Päätöksessä on todettava lisätoimenpiteen vaihtamisen syy ja toteutettava uusi lisätoimenpide tai onko mitään lisätoimenpidettä toteutettava jäljellä oleva sitoumusaika.
6 §Viljelijäkoulutus
Sitoumuksen antaneen viljelijän on osallistuttava sitoumusaikana kaksi kertaa vähintään yhden päivän kestävään viljelijäkoulutukseen, joka koskee ympäristötuen edellyttämiä toimenpiteitä sekä näiden toimenpiteiden tarvetta ja tavoitteita. Kyseisen koulutuksen voi suorittaa henkilökohtaisesti joko sitoumuksen antanut viljelijä tai hänen puolisonsa. Jos kyseessä on kuolinpesän harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä tässä tarkoitettu koulutusvaatimus. Ensimmäiseen koulutuspäivään on osallistuttava ennen toisen sitoumusvuoden päättymistä eli ennen 31 päivää toukokuuta kyseisenä vuonna ja toiseen koulutuspäivään ennen kolmannen sitoumusvuoden päättymistä eli ennen 31 päivää toukokuuta kyseisenä vuonna.
11 §Kasvinsuojelu
Ympäristötukisitoumuksen antaneen viljelijän on hankittava viljelemistään kasveista tilalle Kasvinsuojeluseura ry:n julkaisemat kasvilajikohtaiset tasapainoisen kasvinsuojelun ohjeet. Viljellyillä kasveilla tarkoitetaan tässä sitoumuksen antaneen viljelijän tilalla ensimmäisenä sitoumusvuonna viljeltyjä kasveja. Ohjeet on laadittu seuraavista kasveista: 1) ohra, 2) kevätvehnä, 3) syysvehnä, 4) kaura, 5) ruis, 6) rypsi ja rapsi, 7) sokerijuurikas, 8) nurmikasvit, 9) peruna, 10) keräkaali, kukka-, parsa- ja kiinankaali, 11) porkkana, selleri, palsternakka, tilli ja persilja, 12) punajuuri, 13) herne, härkäpapu ja pensaspapu, 14) lanttu ja nauris, 15) sipuli ja purjo, 16) avomaan salaatti, 17) avomaan kurkku, kesäkurpitsa ja kurpitsa, 18) mansikka, 19) vadelma, 20) omena, 21) herukka ja karviainen. Niistä kasveista, joille ei ole laadittu omaa ohjetta, on hankittava Muiden kasvien tasapainoinen kasvinsuojelu -opas. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavan tilan on hankittava edellä mainittujen ohjeiden sijasta Luomupellon kasvinsuojelu -opas, joka on julkaistu Tieto Tuottamaan -sarjassa numerona 84. Ohjeet tai opas on hankittava tilalle ensimmäisen sitoumusvuoden ensimmäisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos tilalla viljellään kasvia alle viiden aarin alalla tai puutarhakasveja vain kotitarvekäyttöä varten, ei kyseisistä kasveista edellytetä ohjeiden tai oppaiden hankkimista.
14 §Kotieläintilan perustoimenpide
Syksyllä ei saa levittää kuivalantaa enempää kuin 30 tn/ha, naudan lietelantaa enempää kuin 20 tn/ha, sian lietelantaa enempää kuin 15 tn/ha tai siipikarjan ja turkiseläinten lantaa enempää kuin 10 tn/ha.
17 §Maatilan monimuotoisuuskohteet
Viljelijän on osallistuttava kaksi päivää kestävään neuvonnalliseen koulutukseen, jossa selvitetään luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja hoitoon liittyviä asioita maatilamittakaavassa. Kyseisen koulutuksen voi suorittaa henkilökohtaisesti joko sitoumuksen antanut viljelijä tai hänen puolisonsa. Jos kyseessä on kuolinpesän harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä tässä tarkoitettu koulutusvaatimus. Koulutuksen vähimmäispituus on 12 tuntia. Tässä tarkoitetuksi koulutukseksi voidaan hyväksyä ainoastaan ne koulutuspäivät, jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto on etukäteen hyväksynyt 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Koulutuksessa on käsiteltävä maisema- ja monimuotoisuuspeltoja ja riistalaitumien perustamista ja hoitoa sekä monimuotoisuuskohteiden kuten reunavyöhykkeiden, metsäsaarekkeiden, yksittäispuiden, puukujanteiden, lähteiden, purojen ja kosteikkojen tarkoituksenmukaista hoitoa.
20 §Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen
Viljelijän on osallistuttava tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaan yksipäiväiseen koulutukseen perustoimenpiteisiin sisältyvien koulutuspäivien lisäksi. Kyseisen koulutuksen voi suorittaa henkilökohtaisesti joko sitoumuksen antanut viljelijä tai hänen puolisonsa. Jos kyseessä on kuolinpesän harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä tässä tarkoitettu koulutusvaatimus. Koulutus on suoritettava ensimmäisen sitoumusvuoden aikana eli ennen 31 päivää toukokuuta kyseisenä vuonna. Koulutukseen osallistumisesta on oltava kirjallinen todistus. Tässä tarkoitetuksi koulutukseksi voidaan hyväksyä ainoastaan ne koulutuspäivät, jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto on etukäteen hyväksynyt 34 §:ssä säädetyllä tavalla.
31 §Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö
Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön osalta on noudatettava 1 liitteen J-osassa säädettyä.
34 §Ympäristötuen ehtoihin liittyvien koulutusten hyväksyminen
Viljelijäkoulutuksen järjestäjänä voi olla yksityinen henkilö, yritys, yhdistys, yhteisö, oppilaitos, neuvontajärjestö tai muu vastaava taho. Viljelijäkoulutukset hyväksyy se maaseutuosasto, jonka alueella koulutus järjestetään. Koulutuksen voi yksittäistapauksessa hyväksyä myös se maaseutuosasto, jonka toimialueen viljelijöille koulutus on kohdennettu. Päätös viljelijäkoulutuksen hyväksymisestä tehdään vain yhdellä maaseutuosastolla. Jos koulutustilaisuus järjestetään kuitenkin tällaisessa tapauksessa toisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella, on koulutustilaisuuden hyväksyjän lähetettävä tiedoksi koulutustilaisuuden hyväksymistä koskeva päätös asianomaiseen työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Maaseutuosaston on lähetettävä päätös koulutuksen hyväksymisestä hakijalle valitusosoituksin. Päätöksessä on todettava, että koulutuksen järjestäjä ei saa hakea mitään muuta tukea välittömästi koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Viljelijäkoulutuksen järjestäjän on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle vähintään 30 työpäivää ennen koulutuspäivää päivän ohjelma aikatauluineen sekä tieto kouluttajista. Kouluttajien koulutus ja ympäristötukijärjestelmään perehtyneisyys on ilmoitettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Koulutuspäivälle on oltava nimettynä päävastuullinen kouluttaja, jonka on oltava perehtynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Muina kouluttajina voivat toimia tietyn aihealueen asiantuntijat. Kaikilla kouluttajilla on oltava vähintään opistotason tai ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan tai ympäristöalan koulutus tai muu koulutus, jonka työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto hyväksyy riittäväksi käsiteltävänä oleva aihe huomioon ottaen. Maatilan monimuotoisuuskohteet -lisätoimenpiteeseen kuuluvaa viljelijäkoulutusta voi järjestää vain maa- ja metsätalousministeriön hyväksymään kouluttajakoulutukseen osallistunut henkilö. Kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksen kouluttajana voi toimia sekä kasvintuotannon tarkastuskeskuksen valtuuttama kouluttaja että työvoima- ja elinkeinokeskuksen valtuuttama henkilö, jolla ei ole kasvintuotannon tarkastuskeskuksen antamaa valtuutusta, mutta joka muutoin täyttää tässä momentissa kouluttajalle säädetyt edellytykset.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston on valvottava vuosittain alueellaan tässä pykälässä tarkoitettujen koulutuspäivien laatua sekä sitä, että ennalta hyväksyttyä koulutusohjelmaa noudatetaan. Maaseutuosaston on annettava selvitys tekemistään koulutuspäivien valvonnoista maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksikköön vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta. Jos valvonnassa todetaan, ettei koulutuksessa ole noudatettu maaseutuosaston ennalta hyväksymää ohjelmaa tai että koulutus ei ole vastannut sisällöltään kyseiselle koulutukselle asetettuja tavoitteita ja sille asetettuja ehtoja, maaseutuosasto voi määrätä koulutuksen järjestämisestä vastaavan tahon tai jonkin kouluttajista vähintään kolme kuukautta kestävään karenssiin. Karenssin aikana kyseisen kouluttajan järjestämiä koulutuksia ei voida hyväksyä tässä pykälässä säädetyksi viljelijäkoulutukseksi eikä kyseistä kouluttajaa hyväksytä kouluttajaksi edellä tarkoitettuihin viljelijäkoulutuksiin.
34 a §Maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvä tuki
Luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitettuun maatalouden ympäristötuen koulutukseen voidaan myöntää tukea valtion talousarvion määrärahojen puitteissa vuosina 2000-2006 siten kuin liitteessä 3 säädetään.
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläYlitarkastaja Tarja Taipale
Liite 1
Osa D
Tarkennettu lannoitus
Sokerijuurikkaalle on sallittua käyttää typpeä enintään seuraavan taulukon määrät hehtaaria kohti vuodessa; jos
― naatteja ei kynnetä maahan 140 kg, Etelä- ja Keski-Suomen turvemailla kuitenkin enintään 130 kg/ha
― naatit kynnetään maahan 120 kg
― esikasvina olleen viljan oljet kynnetään
maahan150 kg, Etelä- ja Keski-Suomen turvemailla kuitenkin enintään 130 kg/ha
Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevan sitoumuksen antanut viljelijä, joka ei ole valinnut lisätoimenpiteeksi tarkennettua lannoitusta, voi ilmoittaa noudattavansa tarkennettua lannoitustasoa ilman tukea kaikilla peruslohkoillaan tai vuosittaisella tukihakemuslomakkeella erikseen ilmoittamillaan peruslohkoilla, joita hän ei ole ilmoittanut sitoumuksen antaessaan. Tämä ilmoitus on tehtävä ko. vuoden tukihakemuslomakkeella. Tarkennettua lannoitustasoa on tällöin sovellettava tukihakemuslomakkeella ilmoitetuilla peruslohkoilla kyseisen kasvukauden alusta lukien koko jäljellä olevan sitoumuskauden ajan.
Osa E
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus
Kasvipeitteiseksi ei hyväksytä kemiallisesti tuhottua nurmilohkoa, kemiallisesti tuhottua monivuotista viherkesantolohkoa eikä myöskään vilja- tai öljykasvilohkoa, jolta kasvillisuus on poltettu.
Osa J
Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö
Perus- ja lisätoimenpiteiden tukea ei makseta, jos satoa ei korjata asianmukaisesti. Tuki voidaan kuitenkin maksaa sellaisille kasveille, jotka eivät ensimmäisenä viljelyvuonna tuota satoa kuten muun muassa ruokohelpille, kuminalle, mansikalle, marjapensaille, hedelmäpuille tai muille monivuotisille avomaan puutarhakasveille. Sellaisille monivuotisille kasveille, jotka eivät idä tai muodosta maanpäällistä kasvustoa kylvövuonna, voidaan maksaa tukea ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin maan pinnalle on muodostunut kasvusto.
Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön sadonkorjuuedellytystä ei täytä nurmen maahan niitto, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi viljelyksi ellei kyseessä ole viherlannoitus, joka täyttää sille 32 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset. Peltoalalle, jolle on tehty erityistukisopimus maiseman kehittämisestä ja hoidosta tai luonnon monimuotoisuuden edistämisestä voidaan kuitenkin maksaa perus- ja lisätoimenpiteiden tuki vaikkei satoa korjatakaan. Satovahingon tai vastaavan muun syyn vuoksi korjaamatta jäänyt sato ei ole este perus- ja lisätoimenpiteiden tuen maksamiselle, jos muista tavanomaiseen hyvään maatalouskäytäntöön kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta muusta syystä on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa satovahinko tai muu vastaava syy on yksilöitävä.
Talvehtimisvaurioista kärsineiden lohkojen osalta perus- ja lisätoimenpiteiden tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, joka tuottaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon. Jos tavanomaista hyvää maatalouskäytäntöä ei ole noudatettu tai talvehtimistuhoista johtuen pääosalla lohkoa ei ole mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoista satoa, ei kyseiselle lohkolle voida maksaa perus- ja lisätoimenpiteiden tukea, ellei kyseistä lohkoa kylvetä tai kasvustoa muutoin perusteta keväällä uudelleen.
Edellä säädettyjä kasvutiheyksiä ei kuitenkaan sovelleta ennen ensimmäistä sitoumusvuotta perustettuihin kasvustoihin, jotka täyttävät ammattimaisen viljelyn tunnusmerkit.
Liite 3
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ TUKI
Viljelijäkoulutusta ja alueellista materiaalintuotantoa koskevan päätöksen tekee työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto, jäljempänä maaseutuosasto, maa- ja metsätalousministeriön määräämän määrärahakiintiön puitteissa. Valtakunnalliseksi tarkoitettua materiaalia ja kouluttajakoulutusta koskevan tukipäätöksen tekee maa- ja metsätalousministeriö.
Viljelijäkoulutukset ja alueellinen materiaalituotanto
Tukea voidaan myöntää tammikuun 1 päivän 2000 jälkeen toteutettuun viljelijöiden ja puutarhayrittäjien koulutukseen, joka koskee ympäristötukijärjestelmän esittelyä, ympäristön kannalta hyvien viljelymenetelmien käyttöönottoa, kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja lannan levitystä sekä niihin liittyvien laitteistojen käyttöä, suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustamista ja hoitoa, luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä, maisemanhoitoa, luonnon monimuotoisuuden edistämistä ja perinnebiotooppien hoitoa. Tukea voidaan myöntää edellä mainitun koulutuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen sekä ympäristötuen toimenpiteisiin liittyvän neuvonta-, koulutus- ja esitemateriaalin tuottamiseen. Maaseutuosastot voivat myöntää tukea vain sellaisen materiaalin tuottamiseen, joka on tarkoitettu alueelliseen käyttöön.
Koulutustukea ei saa myöntää niihin viljelijäkoulutuksiin, jotka ovat ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tai erityistukisopimuksien ehtoina. Tukea ei saa myöntää myöskään toisen asteen tai korkea-asteen koulutusta antavalle oppilaitokselle sen perustehtävään kuuluvan opetuksen järjestämiseen.
Hakumenettely
Tukea on haettava ennen koulutuksen järjestämistä tai materiaalin tuotantoa. Hakemus on tehtävä kirjallisesti tukea koskevan päätöksen tekevälle viranomaiselle. Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:
1) hankkeen tavoite ja sisältö sekä koulutusohjelman runko tai luonnos materiaalin sisällöstä sekä selvitys, miten palaute koulutuksesta hankitaan osallistujilta;
2) hankkeen aikataulu ja kohderyhmä;
3) yksityiskohtainen arvio kustannuksista kustannuslajeittain;
4) selvitys siitä, onko hakija edellä mainittuun hakemukseen liittyvän toiminnan osalta arvonlisäverovelvollinen ja haluaako hän tukea arvonlisäveron osalta;
5) arvio hankkeen yhteydessä syntyvistä tuloista; sekä
6) koulutuksen kyseessä ollessa koulutuksen kesto, käytettävät asiantuntijat ja tavoite osanottajamäärästä.
Tuettaviksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä koulutuksen järjestelykustannukset ilmoitus- ja postikuluineen sekä kohtuulliset suunnittelukustannukset, välttämättömät opetusmateriaalista aiheutuvat kustannukset, kouluttajina toimivien asiantuntijoiden luentopalkkiot, matkakorvaukset ja välttämättömät majoituskustannukset, koulutustilojen vuokrakustannukset sekä osallistujien kohtuulliset ruokailukustannukset. Osallistujien matka- tai majoituskustannuksia sekä kouluttajina toimivien viranomaisten luentopalkkioita tai matka- tai majoituskustannuksia ei korvata koulutushankkeeseen myönnetyistä varoista.
Materiaalituotannon osalta tuettaviksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä ympäristötuen toimenpiteisiin liittyvän neuvonta-, koulutus- ja esitemateriaalin valmistamiseen, painatukseen ja jakeluun liittyvät kustannukset.
Tuen myöntämistä koskeva päätös
Maaseutuosasto tekee tuen myöntämistä koskevan päätöksen, joka toimitetaan valitusosoituksineen tuensaajalle ennen koulutuksen aloittamista. Päätökseen on merkittävä maatalouden ympäristötuen valtion talousarvion momentti (30.12.45) sekä minkä vuoden määräraha on kyseessä.
Laskuttamiskäytäntö
Koulutuksen toteuduttua tai tuetun materiaalin valmistuttua siitä on toimitettava lasku tuen myöntäjälle, joka tekee päätöksen tuen maksamisesta. Tuki voidaan maksaa useammassa erässä hankkeen etenemisen mukaan, mikäli tuen myöntäjä katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi hankkeen suuruus huomioon ottaen. Laskutettavat kustannukset on oltava maksettuina ennen laskun toimittamista ja laskuun on liitettävä kopiot tositteista.
Koulutuksen osalta laskuun on liitettävä selvitys, josta ilmenevät osallistujien lukumäärä, koulutustilaisuuden ohjelma, luennoitsijoiden nimet ja osoitteet sekä selvitys muista kuluja aiheuttaneista seikoista. Materiaalituotannon osalta selvityksessä on oltava vastaavat tiedot.
Laskussa on myös selvitettävä koulutustilaisuudesta perittävät osallistumismaksut, mahdolliset materiaalituotannon myyntitulot sekä muut tulot.
Laskuun on liitettävä lisäksi valokopiot koulutuksen järjestämisestä tai materiaalituotannosta mahdollisesti aiheutuneista ulkopuolisille maksetuista kustannuksista.
Arvionvaraiset kulut, esimerkiksi käytetty työaika, on dokumentoitava ja liitettävä laskuun selvitys.
Mikäli kyse on tuesta materiaalin valmistamiseen, tuen myöntäneelle viranomaiselle on laskun yhteydessä toimitettava valmis materiaali.
Tuen saajan on pidettävä hankkeesta erillistä kirjanpitoa, johon on merkittävä myös hankkeesta mahdollisesti syntyvät tulot.
Jos myönnettävään määrärahaan sisältyy arvonlisävero, tuen saajan on vakuutettava, että laskutettaviin menoihin ei sisälly valtiolta takaisinperittäviä arvonlisävero-osuuksia.
Myönnetyn tuen maksaminen on tehtävä yleisen tukien hallintajärjestelmän eli YTJ-järjestelmän kautta.
Maaseutuosaston on pidettävä tilastoa niistä viljelijöille järjestettävistä koulutustilaisuuksista ja materiaalituotannosta, joihin tukea on myönnetty. Tilasto on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksikköön erikseen ilmoitettavaan päivään mennessä ja siitä on käytävä ilmi:
1) koulutustilaisuuden nimi tai tuotetun materiaalin nimi;
2) koulutustilaisuuden järjestäjä tai tuotetun materiaalin valmistaja;
3) aiheutuneet kustannukset ja myönnetty tuki, valvonnat ja niiden tulokset;
4) koulutukseen osallistuneiden viljelijöiden lukumäärä tai tuotetun materiaalin määrä, sekä
5) koulutustilaisuuden luennoitsijat, näiden koulutus ja luennon aihealue tai tuotetun materiaalin sisältö.
Valtakunnallinen materiaalituotanto
Valtakunnallisen materiaalituotannon osalta noudatetaan soveltuvin osin vastaavia säännöksiä kuin alueellisen materiaalituotannon osalta.
Kouluttajakoulutus
Kouluttajakoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka antavat viljelijöille maatalouden ympäristötukijärjestelmän tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvää koulutusta. Kouluttajakoulutusta voidaan järjestetään muun muassa kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutusta antaville henkilöille, kasvinsuojeluruiskuja testaaville henkilöille, neuvojille, maatilan monimuotoisuuskohteet -lisätoimenpiteen mukaista koulutusta antaville henkilöille ja maatalouden ympäristötuen erityistukeen liittyvien suunnitelmien laatijoille. Kouluttajakoulutusta voidaan järjestää myös maatalouden ympäristönsuojelun erityiskysymyksistä ja maatalouden ympäristötuen erityistukimuodoista.