1148/2000

Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000

Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään jalometallituotteista 1 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1029/2000) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisalan rajauksia

Jalometallituotteista annettua lakia ja tätä asetusta ei sovelleta:

1) lailliseen rahaan ja keräilyrahaan;

2) raaka-aineisiin ja sijoituskultaan;

3) esineisiin, joiden valmistuksesta on todistettavasti kulunut yli 50 vuotta.

2 luku

Jalometallien, metallien ja muiden aineiden yhdistäminen

2 §
Materiaalien yhdistäminen

Käytettäessä metallista tai muusta materiaalista valmistettuja osia jalometallituotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitettava, mitkä osat eivät ole leimattavaa jalometallia. Jos merkintää ei teknisesti voida käyttää, on muiden osien selvästi erotuttava tuotteen leimattavasta jalometallista ja oltava nähtävissä.

Leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia ei saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

Ruokailuvälineiden kädensijat saadaan täyttää epämetallisilla aineilla edellyttäen, että niitä ei käytetä enempää kuin kädensijan kiinnittämiseen on tarpeen.

3 §
Juottaminen

Käytettävien juotteiden tulee olla samaa pitoisuutta ja jalometallia kuin varsinainen tuote seuraavin poikkeuksin:

1) yli 750-pitoisten kultatuotteiden juotteiden kultapitoisuuden tulee olla vähintään 750 tuhannesosaa;

2) hopeatuotteiden juotteiden hopeapitoisuuden tulee olla vähintään 550 tuhannesosaa;

3) platinatuotteiden juotteiden platinapitoisuuden tulee olla vähintään 800 tuhannes-osaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua niukkapitoisempaa juotetta saa käyttää vain sen verran kuin juottamiseen on tarpeen eikä sitä saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

4 §
Pinnoittaminen

Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuusleima ilmaisee sen jalometallin pitoisuuden, joka on pinnoitettu.

Jalometallituotteessa ei saa käyttää metallista tai muusta materiaalista valmistettuja jalometallilla pinnoitettuja osia.

3 luku

Leimat

5 §
Tarkastuslaitoksen tarkastusleima

Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastusleima lyödään aina tuotteeseen.

Tarkastusleima muodostuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, jossa on aaltokuvio. Leimassa voi lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tunnus. Valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta tarkastusleiman.

6 §
Nimileima

Nimileima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toiminnanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso kirjain tai niiden yhdistelmä.

Nimileiman hyväksyy hakemuksesta valvontaviranomainen. Hakemukseen on liitettävä kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot varmennettuna.

Valvontaviranomainen pitää hyväksymistään nimileimoista rekisteriä. Nimileiman haltijan on kirjallisesti ilmoitettava valvontaviranomaiselle annettujen tietojen olennaisista muutoksista ja vahvistettava rekisteröinti kolmen vuoden välein.

7 §
Pitoisuusleima

Pitoisuusleima ilmaisee numeroin jalometalliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tuhannesosina seoksen massasta.

8 §
Vuosileima

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja Y8 vuotta 2000.

9 §
Paikkakuntaleima

Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituotteen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntaleiman pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikkakuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta valvontaviranomainen.

10 §
Muut leimat

Jalometallituotteessa tai muusta materiaalista valmistetussa tuotteessa ei saa olla tässä luvussa tarkoitettujen leimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja.

Tuotteessa saa kuitenkin olla toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa käytettäviä leimoja.

4 luku

Leimattavat pitoisuudet

11 §
Pitoisuusleimat

Pitoisuusleimassa sallittuja pitoisuutta osoittavia lukuja ovat kultatuotteelle 375, 585, 750, 916 ja 999, hopeatuotteelle 800, 830, 925 ja 999 sekä platinatuotteelle 850, 900, 950 ja 999. Muita lukuja pitoisuusleimassa ei saa käyttää.

12 §
Pitoisuusleimojen pohjamuodot

Jalometallituotteissa on kullan pitoisuusleiman oltava soikealla, hopean pitoisuusleiman suorakaiteen muotoisella ja platinan pitoisuusleiman kärjellään olevalla vinoneliön muotoisella pohjalla, joka on makaavassa asennossa.

13 §
Pitoisuuden määritys

Jalometallituotteen pitoisuuden määritysmenetelmän epätarkkuus ja epävarmuus huomioon ottaen pitoisuuspoikkeama alaspäin saa olla enintään 5 massan tuhannesosaa.

5 luku

Tuotteiden leimaaminen

14 §
Leimauksesta vapauttaminen

Kulta- ja platinatuotteisiin, joiden massa on alle 1 gramman, sekä hopeatuotteisiin, joiden massa on alle 10 grammaa, ei vaadita nimi- ja pitoisuusleimaa. Jos tuotteet leimataan, on niissä oltava vähintään sekä nimi- että pitoisuusleima.

15 §
Tarkastus ja leimaus

Jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaava voi tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa nimi- ja pitoisuusleimoilla varustetun jalometallituotteen. Todettuaan tarkastuksessa, että jalometallituote on vaatimusten mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen lyömällä siihen tarkastusleiman.

Jos tuote on sellainen, että se tarkastusleiman lyömisestä vaurioituisi tai sen arvo alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa kirjallinen todistus vaatimusten täyttymisestä.

Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 17/1975) määritellyllä yhteisellä tarkastusleimalla, milloin tuote täyttää mainitun sopimuksen ehdot.

6 luku

Tarkastuslaitosvaatimukset

16 §
Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset

Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

1) laitos, sen johtaja ja henkilökunta ovat riippumattomia kaikista sellaisista tahoista, ryhmittymistä ja henkilöistä, joilla on asiassa välitön tai välillinen etu;

2) laitoksen henkilökunnalla on hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyttävissä tehtävissä;

3) laitoksella on puolueettomasti arvioitu ja valvottu järjestelmä, jolla jalometallituotteiden vaatimusten mukaisuus varmistetaan, sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten.

17 §
Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus

Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava valvontaviranomaiselle.

Hakemukseen tulee liittää 16 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan organisaation antama todistus tai lausunto taikka muu valvontaviranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai lausunto vaatimusten täyttymisestä.

18 §
Tarkastuslaitoksen hyväksyminen

Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tarkastuslaitokseksi.

19 §
Tarkastuslaitoksen velvollisuudet

Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkas-tuslaitoksen on huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 16 §:ssä tarkastuslaitokselle säädetyt vaatimukset.

Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain kertomus toiminnastaan valvontaviranomaiselle.

7 luku

Voimaantulo

20 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa annetut valvontaviranomaisen hyväksynnät ja päätökset jäävät sellaisenaan voimaan.

Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000

Kauppa- ja teollisuusministeri
Sinikka Mönkäre

Ylitarkastaja
Veli Viitala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.