Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 ja 67 §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 99/2000 (Julkaistu 10.8.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,
muutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetun asetuksen ( 179/1970 ) 54 §:n 1 ja 2 momentti sekä 67 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 54 §:n 1 momentti asetuksessa 819/1995, 54 §:n 2 momentti asetuksessa 134/1998 ja 67 §:n 1 momentti asetuksessa 836/1988, seuraavasti:
54 §
Kirkkoherran peruspalkka kuukaudessa on 10 899 markkaa, muun papin 9 317 markkaa sekä diakonin ja kanttorin 8 325 markkaa. Kirkkoherran peruspalkka kuukaudessa on kuitenkin 11 222 markkaa, jos seurakunnassa on useampia papin virkoja. Jos seurakunnassa on useampia kokoaikaisia papin virkoja ja yksi kokoaikainen kanttorin virka, kanttorin peruspalkkaa korotetaan 3,13 prosentilla. Kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa kirkkoherran peruspalkkaa enintään 11 222 markkaan, muun papin peruspalkkaa enintään 9 970 markkaan sekä diakonin ja kanttorin peruspalkkaa enintään 8 765 markkaan kuukaudessa viranhoitoa edistävästä ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Jos seurakunnassa on useampia papin virkoja, kirkkoherran peruspalkkaa voidaan mainitun tutkinnon perusteella korottaa enintään 11 812 markkaan.
Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä on enintään 2 000 henkeä, korotetaan kanttorin ja muun papin kuin kirkkoherran peruspalkkaa 1,41 prosentilla. Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää 3 000 henkeä, korotetaan kanttorin peruspalkkaa 2,6 prosentilla. Jos seurakunnan jäsenmäärä ylittää 10 000 henkeä, korotetaan kirkkoherran peruspalkkaa 2,64 prosentilla, muun papin peruspalkkaa 7,19 prosentilla, diakonin peruspalkkaa 5,69 pro- sentilla ja kanttorin peruspalkkaa 8,29 prosentilla.
67 §
Seurakunnan palveluksessa olevalla papilla, diakonilla ja kanttorilla on oikeus saada lomanmääräytymisvuoden palveluksen perusteella kirkollishallituksen hyväksymänä aikana vuosilomaa samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiehillä. Oikeus kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on kuitenkin vain sellaisella papiston jäsenellä ja kanttorilla, joka on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi seurakunnan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai jolla on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Kirkollishallitus voi erityisistä syistä oikeuttaa papiston jäsenen ja kanttorin lukemaan hyväkseen vuosilomaa varten muunkin kuin valtion virkamiesten vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan, enintään kuitenkin kahdeksan vuotta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000.
Tämän asetuksen mukaiset palkkaukset maksetaan 1 päivästä helmikuuta 2000 alkaen.
Helsingissä 3 päivänä elokuuta 2000
Opetusministeri Maija RaskKansliapäällikkö Vilho Hirvi