269/2000

Annettu Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000

Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun lain (320/1999) 49 §:n 4 momentin, 50 a §:n 2 ja 3 momentin sekä 67 §:n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 229/2000:

1 luku

Rajavartiolaitoksen tehtävät, kokoonpano ja johtosuhteet

1 §
Rajavartiolaitoksen tehtävät

Rajavartiolaitoksen rajavartiotehtävistä, tullitehtävistä, pelastus- ja avustustehtävistä, poliisitehtävistä sekä erinäisten säännösten noudattamista koskevista valvontatehtävistä rajavartiolaitoksen valvonta-alueella samoin kuin pelastusviranomaisille ja poliisille annettavasta virka-avusta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ja muista tehtävistä säädetään lailla.

Rajavartiolaitoksen tehtävänä on lisäksi:

1) huolehtia kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustavien henkilöiden turvatarkastuksista niillä rajavartiolaitoksen valvottavilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla, joiden osalta rajavartiolaitoksen esikunta ja Ilmailulaitos siitä sopivat; sekä

2) antaa pyynnöstä rajavartiolaitoksen valvonta-alueen ulkopuolella muulle viranomaiselle sellaista virka-apua, jota voidaan antaa ilman rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 14―27 §:ssä säädettyjä vain rajavartiolaitoksen valvonta-alueella voimassa olevia toimivaltuuksia.

Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamisesta sekä keskinäisestä yhteistoiminnasta ja virka-apumenettelystä säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.

2 §
Rajavartiolaitoksen päällikkö

Rajavartiolaitoksen päällikkö johtaa rajavartiolaitosta ja toimii ministerin apuna rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa asioissa sisäasiainministeriössä.

Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus esittelystä ratkaista rajavartiolaitosta ja sen toimialaa koskevat sisäasiainministeriön päätettäväksi säädetyt, muut kuin periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset hallintoasiat, jollei toisin säädetä.

Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitosta koskevissa sotilaskäskyasioissa säädetään erikseen.

3 §
Rajavartiolaitoksen kokoonpano

Rajavartiolaitokseen kuuluu rajavartiolaitoksen päällikön alaisina hallintoyksikköinä:

1) rajavartiolaitoksen esikunta;

2) Kaakkois-Suomen rajavartiosto;

3) Pohjois-Karjalan rajavartiosto;

4) Kainuun rajavartiosto;

5) Lapin rajavartiosto;

6) Suomenlahden merivartiosto;

7) Saaristomeren merivartiosto;

8) Pohjanlahden merivartiosto;

9) vartiolentolaivue; sekä

10) raja- ja merivartiokoulu.

Rajavartiostot, merivartiostot, vartiolentolaivue sekä raja- ja merivartiokoulu toimivat rajavartiolaitoksen esikunnan alaisina.

Rajavartiolaitoksen esikuntaan kuuluu rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, hallinnollinen osasto, henkilöstöosasto, raja- ja meriosasto sekä teknillinen osasto. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää rajavartiolaitoksen esikunnan ja rajavartiolaitoksen muun hallintoyksikön tarkemmasta kokoonpanosta.

4 §
Rajavartiolaitoksen esikunta

Rajavartiolaitoksen esikunta suorittaa sille sisäasiainministeriön osastona ja rajavartiolaitoksen johtoesikuntana kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät.

Rajavartiolaitoksen esikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen esikunta käsittelee ja ratkaisee sisäasiainministeriön ratkaistaviksi säädetyt asiat, jotka koskevat rajavyöhykelain (403/1947) 4 a §:ssä, ulkomaalaislain (378/1991) 3 §:n 2 momentissa ja passilain (642/1986) 11 §:n 1 momentissa sekä eräiden alueiden ja kohteiden ilmakuvauksesta annetun asetuksen (858/1993) 4 §:ssä tarkoitettuja lupia, samoin kuin asiat, jotka koskevat virka-avun antamista rajavartiolaitoksen valvonta-alueen ulkopuolella.

5 §
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa rajavartiolaitoksen esikuntaa ja toimii rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena tämän ollessa estyneenä. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö toimii samalla sisäasiainministeriön osaston osastopäällikkönä.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ratkaisee esittelystä rajavartiolaitoksen esikunnassa käsiteltävät hallintoasiat, jollei niitä säädetä tai tämän asetuksen nojalla määrätä muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka asetuksella säädetään tai tämän asetuksen nojalla määrätään rajavartiolaitoksen esikunnan tai sen virkamiehen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ratkaisee rajavartiolaitoksen esikunnassa käsiteltävät sotilaskäskyasiat siten kuin siitä erikseen säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään.

6 §
Rajavartiolaitoksen esikunnan eräiden virkamiesten toimivaltuudet

Rajavartiolaitoksen esikunnan hallinnollisen osaston osastopäälliköllä ja toimistopäälliköllä on oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä toimituksissa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitosta.

Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikön tehtävään määrätyllä virkamiehellä on oikeus ratkaista 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut asiat, jotka koskevat henkilöiden maahantuloa tai maastalähtöä muualta kuin avoinna olevan rajanylityspaikan kautta.

7 §
Merivartiostot, rajavartiostot, vartiolentolaivue sekä raja- ja merivartiokoulu

Merivartioston komentaja ja merivartiosto, rajavartioston komentaja ja rajavartiosto sekä vartiolentolaivueen komentaja ja vartiolentolaivue huolehtivat rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta siten kuin rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta määrää.

Raja- ja merivartiokoulu huolehtii rajavartiolaitoksessa annettavasta koulutuksesta. Raja- ja merivartiokoulussa annetaan opetusta sekä suomen että ruotsin kielellä.

8 §
Hallintoyksikön tehtävät ja työjärjestys

Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarkempia määräyksiä hallintoyksikköjen tehtävistä sekä hallintoasiain käsittelystä ja ratkaisemisesta.

Sotilaskäskyasian käsittelystä ja ratkaisemisesta hallintoyksikössä säädetään erikseen tai määrätään sotilaskäskyllä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksen sekä raja- ja merivartiokoulun johtosäännön.

Rajavartiolaitoksen esikunta vahvistaa muun hallintoyksikön työjärjestyksen.

2 luku

Koulutusta koskevat säännökset

9 §
Upseerien ja opistoupseerien koulutus

Upseerin tutkinto ja yleisesikuntaupseerin tutkinto suoritetaan puolustusvoimissa. Näihin tutkintoihin johtavaa opetusta voidaan antaa myös raja- ja merivartiokoulussa.

Rajavartiolaitoksen opistoupseerin tutkinto suoritetaan raja- ja merivartiokoulussa. Tähän tutkintoon johtavaa opetusta voidaan antaa myös muualla kuin raja- ja merivartiokoulussa.

10 §
Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus

Raja- ja merivartiokoulussa:

1) suoritetaan merivartijan ja rajavartijan virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty peruskurssi sekä ylimerivartijan ja ylirajavartijan virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty jatkokurssi;

2) suoritetaan rajavartiolaitoksen opistoupseerin virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty opistoupseerin tutkinto sekä annetaan tällaiseen virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty jatkokoulutus;

3) annetaan upseerin tutkintoon ja yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtavaa opetusta sekä upseerin virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä jatkokoulutusta;

4) suoritetaan rajavartiokurssi; sekä

5) annetaan rajavartiolaitoksen toiminnan vaatimaa täydennys- ja erikoiskoulutusta sekä suoritetaan meripelastustoiminnan johtamiskurssi; tällaista koulutusta voidaan antaa myös rajavartiolaitoksen ulkopuoliselle henkilölle.

Raja- ja merivartiokoulussa annetaan koulutusta rajavartiolaitoksessa palveleville asevelvollisille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville.

Raja- ja merivartiokoulussa suoritettavaan kurssiin kuuluvaa opetusta voidaan antaa myös muualla kuin raja- ja merivartiokoulussa.

11 §
Oppilasvalinta

Oppilaaksi rajavartijan peruskurssille voidaan hyväksyä henkilö, joka on:

1) saanut vähintään reservin aliupseerin koulutuksen;

2) suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärään taikka vähintään kouluasteen ammatillisen tutkinnon;

3) saanut vähintään B-luokan ajoneuvon ajo-oikeuden;

4) elämäntavoiltaan, terveydentilaltaan, ruumiilliselta kunnoltaan ja rajavartiolaitoksen palveluksessa osoittamiensa henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella rajavartiomieheksi sopiva; sekä

5) suorittanut hyväksytysti asianomaisen valintakokeen.

Oppilaaksi voidaan hyväksyä:

1) merivartijan ja rajavartijan jatkokurssille vanhemman merivartijan tai vanhemman rajavartijan virkaan nimitetty virkamies, joka on hyväksytysti suorittanut asianomaisen valintakokeen;

2) opistoupseerin perustutkintoa suorittamaan merivartijan tai rajavartijan virassa palveleva virkamies, joka täyttää 1 momentin 1―4 kohdassa säädetyt vaatimukset ja joka on lisäksi suorittanut vähintään rajavartijan peruskurssin 1. osan sekä hyväksytysti asianomaisen valintakokeen; ja

3) opistoupseerin jatkokoulutukseen asianomaisen valintakokeen hyväksytysti suorittanut rajavartiolaitoksen opistoupseeri.

12 §
Opiskelu raja- ja merivartio- koulussa

Rajavartiolaitoksen virkamiehen opiskelu raja- ja merivartiokoulussa toteutetaan virkatehtävänä. Pääsykokeen perusteella valittavaan opiskeluun pyrkivän on annettava kirjallinen palvelussitoumus siitä, että hän palvelee rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien rajavartiolaitoksen päällikön määräämän vähimmäisajan, jos hänet hyväksytään oppilaaksi.

Jos asianomainen irtisanoutuu palvelussitoumusaikanaan tai irtisanotaan muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on korvattava opiskelustaan valtiolle aiheutuneet kustannukset niin kuin sisäasiainministeriö tarkemmin määrää.

13 §
Oppiaineet sekä kurssi- ja tutkinto- vaatimukset

Raja- ja merivartiokoulun 10 §:n 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen tulee kuulua ainakin seuraavat oppiaineet: hallinto, rajavalvonta, rajatarkastus, tullivalvonta, pelastus- ja avustustoiminta, maanpuolustus, poliisitoiminnan perusteet sekä liikuntakasvatus.

Rajavartijan ja merivartijan peruskurssin suorittamista varten oppilaan tulee osoittaa saavuttaneensa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä edellytetyt asianomaisen kurssin tavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot 1 momentissa mainituissa oppiaineissa. Lisäksi hänen tulee suorittaa toisen kotimaisen kielen ymmärtämisen kurssi ja yhden vieraan kielen alkeiskurssi. Merivartiostossa palvelevan oppilaan tulee lisäksi suorittaa kurssi merenkulussa ja merimiestaidossa. Vartiolentolaivueessa palvelevan oppilaan tulee lisäksi saavuttaa sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa (281/1995) tarkoitettu lupakirja.

Opistoupseerin tutkintoa varten oppilaan tulee osoittaa saavuttaneensa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä edellytetyt opistoupseerin tutkinnon tavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot 1 momentissa mainituissa oppiaineissa ja lisäksi johtamisessa, taktiikassa, kasvatus- ja opetustaidossa ja sotatekniikassa sekä suorittaa kurssi ainakin äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä. Merivartiostossa palvelevan oppilaan tulee lisäksi suorittaa kurssi merenkulussa ja merimiestaidossa sekä meripelastustoiminnan johtamisessa. Var-tiolentolaivueen ilma-aluksen ohjaajatehtäviin tai huoltotehtäviin koulutettavan oppilaan tulee saavuttaa lisäksi sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa tarkoitettu lupakirja.

Upseerin tutkintoon ja yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtavan opetuksen ja upseerin jatkokoulutuksen sekä erikoisupseerin rajavartiokurssin oppiaineina ovat 1 momentissa mainitut oppiaineet ja lisäksi meripelastustoiminta, joissa oppilaan tulee saavuttaa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä määrätyt rajavartiolaitoksen tehtävien menestyksellisen johtamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ilma-aluksen ohjaajatehtäviin koulutettavan oppilaan tulee saavuttaa lisäksi sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa tarkoitettu lupakirja.

14 §
Arvostelumenettely

Oppilaiden opintosuoritukset arvostellaan raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä yksilöityjen arvosteluperusteiden mukaisesti.

Oppilaalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.

15 §
Opintojen keskeytyminen

Oppilaan opiskelu voi keskeytyä sairauden vuoksi tai muusta pätevästä syystä. Oppilaan opiskelu voidaan keskeyttää riittämättömän edistymisen vuoksi tai muusta pätevästä syystä.

Ennen opiskelun keskeyttämistä asianomaista oppilasta on kuultava. Opiskelun keskeyttäminen syy on ilmoitettava oppilaalle.

Muu oppilas kuin rajavartiolaitoksen virkamies voidaan erottaa raja- ja merivartiokoulusta pätevästä syystä. Asevelvollisten ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettujen opiskelussa noudatetaan, mitä siitä erikseen säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään.

3 luku

Virkoja ja virkamiehiä koskevat säännökset

16 §
Virat ja virkasuhde

Kenraalimajurin ja sitä vastaavan viran sekä sitä ylemmän upseerin viran perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaitoksen virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden sijoittamisesta hallintoyksiköihin lukuunottamatta 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen virkojen sijoittamista.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää edellytyksistä, joilla henkilö voidaan nimittää rajavartiolaitoksen palvelukseen virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.

17 §
Yleiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää valtion virkamieslain (750/1994) 6 ja 8 §:ssä säädetyt valtion viran yleiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi hänen tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava.

Sotilasvirkaan nimitettävältä henkilöltä vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut asevelvollisuuden vakinaisessa väessä aseellisessa palveluksessa ja on terveydeltään sekä ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva.

Mitä 2 momentissa säädetään asevelvollisuuden suorittamisesta, ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

18 §
Upseerin viran kelpoisuus- vaatimukset

Luutnantin ja yliluutnantin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto. Muuhun upseerin virkaan vaaditaan lisäksi, että virkaan nimitettävällä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa upseerin virassa.

Majurin ja komentajakapteenin sekä everstiluutnantin ja komentajan virkaan vaaditaan upseerin tutkinnon lisäksi rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus.

Everstin ja kommodorin virkaan vaaditaan upseerin tutkinnon lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto ja palveluskokemusta vähintään kahdessa rajavartiolaitoksen hallintoyksikössä. Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön sekä kenraalimajurin ja kontra-amiraalin virkaan vaaditaan edellä säädetyn lisäksi käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito ja johtamiskokemus rajavartiolaitoksen hallintoyksikön tai rajavartiolaitoksen esikunnan osaston osastopäällikön tehtävässä.

19 §
Erikoisupseerin viran kelpoisuus- vaatimukset

Erikoisupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) ilma-aluksen päällikön virkaan ilmailulaissa tarkoitettu Ilmailulaitoksen antama tai hyväksymä ilmailulupakirja ja riittävä alan kokemus sekä vähintään reservin aliupseerin koulutus;

2) sotilasteknikon ja sotilasyliteknikon virkaan teknikon tai datanomin tutkinto taikka rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien antama teknikko-, tarkastaja- tai tietoliikennekoulutus ja vähintään reservin aliupseerin koulutus; ja

3) sotilasinsinöörin virkaan diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus.

20 §
Opistoupseerin viran kelpoisuus- vaatimukset

Opistoupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) nuoremman opistoupseerin virkaan raja ja merivartiokoulussa tai puolustusvoimissa suoritettu opistoupseerin tutkinto; ja

2) vanhemman opistoupseerin virkaan lisäksi rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus ja riittävä käytännön kokemus nuoremman opistoupseerin virassa.

21 §
Merivartijan ja rajavartijan viran kelpoisuusvaatimukset

Merivartijan ja rajavartijan viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) nuoremman merivartijan sekä nuoremman rajavartijan virkaan 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun peruskurssin 1. osan suorittaminen;

2) vanhemman merivartijan sekä vanhemman rajavartijan virkaan lisäksi 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun peruskurssin 2. osan suorittaminen ja riittävä käytännön kokemus nuoremman merivartijan tai nuoremman rajavartijan virassa; sekä

3) ylimerivartijan ja ylirajavartijan virkaan riittävä käytännön kokemus 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa virassa ja lisäksi 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun jatkokurssin suorittaminen tai muu rajavartiolaitoksen päällikön määräämä koulutus.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä kelpoisuusvaatimuksesta poiketen nuoremman rajavartijan sotilasvirkaan määräajaksi nimitettävältä ei vaadita rajavartijan peruskurssin 1. osan suorittamista.

22 §
Siviilivirkojen kelpoisuus- vaatimukset

Siviiliviran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) hallinnollisen osaston osastopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta;

2) hallinnollisen osaston toimistopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

3) hankintapäällikön ja ylitarkastajan virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

4) insinöörin virkaan diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto;

5) lentoteknisen johtajan virkaan diplomiinsinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä lentokoneenrakennustekniikkaan;

6) talouspäällikön virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;

7) yli-insinöörin virkaan diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä laivatekniikkaan; sekä

8) ylilääkärin virkaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä ja perehtyneisyyttä sotilasterveydenhuoltoon.

Muun siviiliviran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on sellainen kyky ja taito kuin virkaan kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii.

23 §
Virkojen täyttäminen

Rajavartiolaitoksen virat täytetään niitä haettaviksi julistamatta.

Viran täyttämättä jättämisestä päättää nimittävä viranomainen. Edellä 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun viran täyttämättä jättämisestä päättää kuitenkin sisäasiainministeri. Muun upseerin viran ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun viran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

24 §
Virkaan nimittäminen

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin sekä muun rajavartiolaitoksen upseerin nimittämisestä virkaan säädetään lailla.

Muuhun rajavartiolaitoksen virkaan nimittää:

1) hallinnollisen osaston osastopäällikön ja hallinnollisen osaston toimistopäällikön virkaan valtioneuvosto;

2) hankintapäällikön, talouspäällikön, yli-insinöörin, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkaan rajavartiolaitoksen päällikkö; sekä

3) muuhun hallintoyksikön virkaan hallintoyksikön päällikkö.

25 §
Tehtävään määrääminen

Nimittävä viranomainen määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään.

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön ja kenraalimajurin sekä kontra-amiraalin tehtävään määräämisestä säädetään lailla.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää everstin, kommodorin, everstiluutnantin, komentajan, majurin ja komentajakapteenin tehtävään.

Hallintoyksikön päällikkö määrää kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin tehtävään hallintoyksikössä.

26 §
Virkamiehen siirtäminen

Päätöksen virkamiehen siirtämisestä toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai tehtävään tekee 25 §:n mukaan tehtävään määräävä viranomainen.

Päätöksen virkamiehen siirtämisestä hallintoyksiköstä toiseen hallintoyksikköön tekee rajavartiolaitoksen päällikkö lukuun ottamatta 24 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä.

Virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan toisessa virastossa tai muun työnantajan kuin valtion palvelukseen sekä valtioneuvoston käytettäväksi asettamisessa noudatetaan, mitä valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 41 ja 42 §:ssä säädetään.

Lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätty virkamies voidaan siirtää muuhun tehtävään vain virkamiehen suostumuksella.

27 §
Virkavapauden myöntäminen

Päätettäessä virkavapauden myöntämisestä rajavartiolaitoksen päällikölle ja apulaispäällikölle sovelletaan valtion virkamiesasetuksen 21 §:ää.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää muusta kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntämisestä.

28 §
Virkamiehen lomauttaminen ja virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää rajavartiolaitoksen virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi. Rajavartiolaitoksen päällikön osalta asiasta päättää sisäasiainministeriö.

29 §
Irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla ja virkasuhteen purkamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos irtisanomisesta tai virkasuhteen purkamisesta päättää rajavartiolaitoksen esikunnan alainen viranomainen, asiasta on ennen päätöksen tekemistä hankittava rajavartiolaitoksen esikunnan lausunto.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 27 §:n nojalla päättää rajavartiolaitoksen päällikkö. Edellä 6 §:n 1 momentissa sekä 18 §:ssä tarkoitetuissa viroissa palvelevien virkamiesten irtisanomisesta päättää kuitenkin nimittävä viranomainen.

30 §
Eroamisikä

Sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä on:

1) rajavartiolaitoksen päälliköllä 63 vuotta;

2) rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalimajurilla, kontra-amiraalilla, everstillä ja kommodorilla 60 vuotta;

3) muulla kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla upseerilla samoin kuin opistoupseerilla, sotilasinsinöörillä, sotilasyliteknikolla ja sotilasteknikolla 55 vuotta; sekä

4) merivartijalla ja rajavartijalla 55 vuotta.

Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla luutnantilla, yliluutnantilla, kapteenilla tai kapteeniluutnantilla, majurilla tai komentajakapteenilla ja everstiluutnantilla tai komentajalla sekä opistoupseerilla ja ilma-aluksen päälliköllä eroamisikä on 45 vuotta.

Siviilivirassa palvelevan virkamiehen eroa-misikä on 65 vuotta.

31 §
Rajavartiomies

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettuja rajavartiomiehiä ovat:

1) rajavartiolaitoksen upseerin, erikoisupseerin tai opistoupseerin virassa palvelevista virkamiehistä ne, jotka ovat saaneet vähintään tämän asetuksen 10 §:n 1 momentin 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun koulutuksen;

2) merivartijan tai rajavartijan virassa palvelevista virkamiehistä ne, jotka ovat suorittaneet vähintään 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun peruskurssin 1. osan; sekä

3) edellä 22 §:n 1 momentin 1―3 kohdassa tarkoitetuissa viroissa palvelevat virkamiehet.

Rajavartiomiehen on virassaan ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei rajavartiolaitoksen arvo siitä kärsi.

Rajavartiomiehen tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämää ammattitaitoa ja kuntoa.

32 §
Valtioneuvoston esittelijät ja rajavaltuutetut

Valtioneuvoston esittelijöinä toimivat rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö, kenraalimajurin tai kontra-amiraalin virassa palveleva upseeri sekä hallinnollisen osaston osastopäällikkö ja toimistopäällikkö.

Rajavartioston komentaja toimii rajavaltuutettuna ja rajavartioston apulaiskomentaja rajavaltuutetun sijaisena.

33 §
Virkamiesten sairaanhoito ja terveydellisiä rajoituksia koskevia ilmoituksia vastaanottavat viranomaiset

Rajavartiolaitos antaa työterveyshuollon osana virkamiehilleen maksutonta sairaanhoitoa. Maksuttomaan sairaanhoitoon kuuluu lääkärin hoito, joka käsittää myös sairauden ja hoidon määrittelemiseksi tarpeelliset tutkimukset, sekä sairaalahoitoa siltä osin kuin tällaista hoitoa voidaan antaa puolustusvoimien sairaaloissa.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettu rajavartioviranomainen on hallintoyksikössä palvelevan osalta hallintoyksikön päällikkö.

34 §
Sivutoimet

Rajavartiomies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, johon kuuluu omaisuuden pelastamista tai suojaamista taikka vartiointia taikka järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämistä, matkan järjestämistä, liikenteen harjoittamista, ampuma-aseiden, räjähdysaineiden tai muiden vaarallisten aineiden kauppaa, tavaroiden maahantuontia tai vientiä taikka etsivätoimintaa, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä siihen lupaa.

Sivutoimiluvan virkamiehelle myöntää rajavartiolaitoksen esikunta, jollei sen myöntäminen valtion virkamiesasetuksen 18 §:n 1 kohdan nojalla kuulu sisäaiainministeriölle.

Valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on viipymättä ilmoitettava rajavartiolaitoksen esikunnalle, jollei ilmoitusvelvollisuudesta toisin säädetä.

35 §
Nimittäminen virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen

Nimittämisestä virkamieheksi enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää hallintoyksikön päällikkö.

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti. Muissa tapauksissa nimittämisestä päättää viranomainen, joka nimittää vastaavaan virkaan.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimitetystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehestä.

4 luku

Kurinpito

36 §
Sotilaskurinpitoasian käsittely

Sotilaskurinpitolain (331/1983) soveltamisesta rajavartiolaitoksessa on voimassa, mitä sotilaskurinpitoasetuksessa (969/1983) ja tässä asetuksessa säädetään. Vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä koulun johtaja ovat sotilaskurinpitolain 12 §:ssä tarkoitettuja joukko-osaston komentajia.

Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies, jollei tutkinta asian laadun vuoksi kuulu poliisille.

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan määräämä virkamies, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

37 §
Kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano ja kurinpitoseuraamusten tarkastaminen

Sotilaskurinpitolain 46 §:ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo ja hallintoyksikön päällikön hallintoyksikössään palvelevalle henkilöstölle julkaisema päätösluettelo.

Rajavartiolaitoksen esikunta tarkastaa vähintään kerran vuodessa rajavartiolaitoksessa pidettävät rangaistus- ja ojennuskortistot.

38 §
Siviilivirassa palvelevia koskevat kurinpitosäännökset

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamisessa noudatettavasta menettelystä.

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta päättää sen hallintoyksikön päällikkö, jossa virkamies palvelee, jollei toisin säädetä.

39 §
Oikeuspaikkaa koskeva säännös

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

5 luku

Erinäiset säännökset

40 §
Virkamerkki ja henkilökortti

Rajavartiomiehellä on sisäasiainministeriön vahvistama virkamerkki, joka on pidettävä virkatehtävää suoritettaessa mukana. Virkamerkki on tarvittaessa ja vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista.

Muulle rajavartiolaitoksen virkamiehelle annetaan sisäasiainministeriön vahvistama rajavartiolaitoksen henkilökortti.

41 §
Voimankäyttö- ja suojavälineet

Valtio varustaa rajavartiomiehen rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Käytettäessä henkilöön kohdistuvia voimakeinoja rajavartiolaitoksesta annetun lain 24 §:n 1 momentin mukaisesti rajavartiomies saa käyttää vain sellaisia voimankäyttövälineitä, joiden käyttöön hän on saanut koulutuksen.

42 §
Sairaankuljetus

Jos rajavartiolaitoksesta annetun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu kiireellinen sairaankuljetus edellyttää sairaankuljetuksesta annetun asetuksen (565/1994) 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön mukanaoloa potilaan kuljetuksen aikana, kuljetusta rajavartiolaitokselta pyytävän tulee osoittaa tällainen henkilö potilaan saattajaksi.

43 §
Rikosasian kirjaaminen

Sen lisäksi, mitä esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) 1―22 §:ssä säädetään esitutkinnan toimittamista ja pakkokeinojen käyttämistä koskevien seikkojen kirjaamisesta, rajavartiolaitoksen tai rajavartiomiehen tietoon myös muutoin tullut rikosasia on kirjattava.

Rangaistusmääräysmenettelyssä käsitellyn rikosasian kirjaamisena pidetään tiedoksi annetun rangaistusvaatimuksen jäljennöskappaleen säilyttämistä ja rikesakkomenettelyssä tiedoksi annetun rikesakkomääräyksen jäljennöskappaleen säilyttämistä. Rikosasiasta, jonka johdosta rajavartiomies on antanut rajavartiolaitoksesta annetun lain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetun huomautuksen, kirjataan syylliseksi epäillyn henkilötiedot, rikosnimike, tekoaika ja tekopaikka.

44 §
Henkilön kiinniottamista koskevan asian kirjaaminen

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 17 §:n 2 momentin ja 18 §:n nojalla kiinniotetusta henkilöstä kirjataan henkilö- tai muut tunnistetiedot, tiedot kiinniottoon johtaneesta rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvasta toimenpiteestä, tiedot turvallisuustarkastuksesta ja sen johdosta tai muutoin mainitun lain 20 §:ssä tarkoitetun omaisuuden haltuunottamisesta, tiedot kiinniotetun kuljettamisesta sekä tiedot kiinniottoajasta ja -paikasta sekä kiinnioton päättymisestä ja haltuun otetun omaisuuden takaisin luovuttamisesta tai muusta käsittelystä.

45 §
Rikosasiaa ja kiinniottamista koskevien tietojen tallettaminen

Oikeudesta tallettaa 43 ja 44 §:ssä tarkoitetut kirjattavat tiedot rajavartiolaitoksen rikostietorekisteriin tai muuhun automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävään rekisteriin säädetään rajavartiolaitoksesta annetussa laissa.

46 §
Pelastuspalkkion jakaminen

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pelastuspalkkiosta luopumisesta sekä 60 §:n 3 momentissa tarkoitetusta pelastuspalkkion jakamisesta päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan aluksen meripelastustyöstä aiheutuneiden käyttökustannusten ylittävästä osuudesta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille ja asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille. Palkkio jaetaan virkamiesten kuukausipalkkojen mukaisessa suhteessa. Muiden kuin virkamiesten osalta kuukausipalkkaa vastaavana määränä pidetään puolta rajavartiolaitoksen virkamiesten alimmasta kuukausipalkasta. Aluksessa palvelevan henkilön pelastuspalkkion määrä voi olla kuitenkin enintään yhden kuukausipalkan suuruinen.

47 §
Eroamisikää koskeva siirtymäsäännös

Poiketen siitä, mitä 30 §:ssä säädetään eroamisiästä, määräytyy eroamisikä eräissä tapauksissa seuraavasti:

1) kapteenin ja kapteeniluutnantin virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä tässä virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;

2) merivartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa

a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta,

b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 4 kuukautta,

c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 8 kuukautta,

d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta ja

e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta 4 kuukautta;

3) rajavartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa

a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta,

b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 51 vuotta,

c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 52 vuotta,

d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta ja

e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta; sekä

4) siviilivirassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa

a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 60 vuotta,

b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 61 vuotta,

c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 62 vuotta,

d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 63 vuotta ja

e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 64 vuotta.

48 §
Koulutusvaatimuksia koskevat poikkeukset sekä siirtymäsäännös

Edellä 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vaatimus vähintään reservin aliupseerin koulutuksesta ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Edellä 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetty vaatimus rajavartijan peruskurssin 1. osan suorittamisesta ei koske oppilasta, joka pyrkii opiskelemaan ilma-aluksen ohjaajatehtävään tai huoltotehtävään kelpuuttavaa opistoupseerin tutkintoa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä tässä asetuksessa tarkoitettuja kursseja, tutkintoja sekä jatkokoulutusta ennen tämän asetuksen voimaan tuloa suoritetut kurssit, tutkinnot ja jatkokoulutus vastaavat. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 11 §:n 1 momentin 1―3 kohdassa säädetyistä vaatimuksista.

Koulutusjärjestelmän uudistumisen vuoksi siirtymäkaudella vuosina 2000―2006 annetaan aikaisemman koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen saaneille rajavartiomiehen tehtävässä palveleville upseereille, erikoisupseereille ja opistoupseereille sekä kaikille merivartijoille ja rajavartijoille rajavartiomiehen tehtävien edellyttämä täydennyskoulutus.

49 §
Virkasuhteen jatkaminen eroamisiän jälkeen

Valtion virkamieslain 35 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetusta virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa tai tehtävässä eroamisiän jälkeen päättää muun kuin tasavallan presidentin nimittämän virkamiehen osalta rajavartiolaitoksen päällikkö.

50 §
Lentäjän koulutusta edellyttävä tehtävä

Lentäjän koulutusta edellyttäviä 30 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ovat lentotoiminnan johtaja, lennonopettaja, tarkastuslentäjä, lentueen päällikkö, lentueupseeri, lentokoneryhmän päällikkö, helikopteriryhmän päällikkö, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö ja ilma-aluksen ohjaaja.

51 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2000. Sen 30 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä toukokuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun asetuksen (321/1999) 1―34 ja 44― 60 §.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoa edellyttämiin toimiin.

Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000

Sisäasiainministeri
Kari Häkämies

Osastopäällikkö
Juhani Uusitalo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.