65/2000

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000

Asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta

Liikenneministerin esittelystä säädetään 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun merilain (674/1994) 1 luvun 8 §:n ja 6 luvun 1 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä 1 luvun 8 § on laeissa 369/1995 ja 924/1998:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään eräiden kalastusalusten katsastuksesta, rakenteista, varusteista ja miehityksestä sekä kalastusaluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja muusta kalastusalusten turvallisuudesta.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kalastusaluksella alusta, joka on varustettu tai jota käytetään kalojen tai vesien muiden elollisten luonnonvarojen pyyntiin kaupallisessa tarkoituksessa;

2) kalastusalusdirektiivillä yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän, annettua neuvoston direktiiviä 97/70/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 99/19/EY;

3) Torremolinoksen pöytäkirjalla vuonna 1993 tehtyä pöytäkirjaa, joka liittyy vuonna 1977 tehtyyn kalastusalusten turvallisuutta koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, ja siihen tehtyjä muutoksia;

4) Aluksen pituudella 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta mitattuna kölin yläreunasta, taikka pituutta keulan etureunasta peräsintukin keskipisteeseen samalla vesiviivalla, jos tämä mitta on suurempi; aluksissa, joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, tulee vesiviivan, jolla tämä pituus mitataan, olla suunnitellun vesiviivan suuntainen; alle 12 metriä pitkän aluksen pituus on kuitenkin sen suurin pituus;

5) pyyntialueella I järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan asti, pyyntialueella II avomerialueita Suomenlahdella, Pohjois-Itämerellä ja Pohjanlahdella leveyspiirin 59 30 P pohjoispuolella sekä pyyntialueella III muita merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8 P;

6) kalastusalusten luokilla luokkia I, II ja III siten, että luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä;

7) kotimaanliikenteen liikennealueella I jokia, kanavia, satamia, järviä sekä sellaisia sisäsaaristoalueita, jotka eivät ole välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille; samoin kuin lyhyitä suojaamattomia väyläosuuksia sisäsaaristossa;

8) uudella aluksella alusta,

a) jonka rakentamista tai huomattavaa muutosta koskeva sopimus on tehty 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen;

b) josta a kohdassa tarkoitettu sopimus on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 1999 ja joka on luovutettu vähintään kolme vuotta mainitun päivän jälkeen; taikka

c) josta ei ole tehty rakentamissopimusta, mutta jonka köli on laskettu, rakentaminen muuten tunnistettavasti aloitettu tai kalastusalusdirektiivissä tarkoitettu kokoonpano alkanut 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen;

9) olemassa olevalla aluksella alusta, joka ei ole uusi alus;

10) kalastuksella kalojen tai muiden vesien elollisten luonnonvarojen pyyntiä tai pyyntiä ja käsittelyä;

11) luokituslaitosdirektiivillä alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista annettua neuvoston direktiiviä 94/57/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/58/EY;

12) hyväksytyllä laitoksella luokituslaitosdirektiivin 4 artiklan mukaisesti hyväksyttyä laitosta;

13) laivavarustedirektiivillä laivavarusteista annettua neuvoston direktiiviä 96/98/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 98/85/EY.

3 §
Soveltamisalaan kuuluvat kalastusalukset

Tätä asetusta sovelletaan suomalaiseen kalastusalukseen, jonka pituus on vähintään 10 metriä ja jota käytetään ammattimaiseen kalastukseen.

Kotimaanliikenteen liikennealueella I asetusta sovelletaan kuitenkin vain sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun kalastusalukseen, jonka pituus on vähintään 12 metriä.

Lisäksi tätä asetusta sovelletaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, luokkaan III kuuluvaan ulkomaiseen kalastusalukseen, jota käytetään ammattimaiseen kalastukseen Suomen aluevesillä tai joka purkaa saaliinsa Suomen satamassa.

4 §
Luokkaan III kuuluvia kalastusaluksia koskevat yleiset vaatimukset

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen on täytettävä Torremolinoksen pöytäkirjan liitteen sitä koskevat määräykset, jollei kalastusalusdirektiivin liitteessä I toisin säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun, uuden aluksen on, jollei kalastusalusdirektiivin liitteessä II toisin säädetä, lisäksi täytettävä ne Torremolinoksen pöytäkirjan liitteen IV, V, VII ja IX luvun vaatimukset, joita sovelletaan vähintään 45 metrin pituisiin kalastusaluksiin.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen on oltava kalastusalusdirektiivin liitteessä III määritellyllä tavalla sen alueen erityisvaatimusten mukainen, jossa sitä käytetään kalastukseen, sekä täytettävä direktiivin liitteen IV mukaiset erityiset turvallisuusvaatimukset.

Jos kalastusalukseen on sijoitettu kalastusalusdirektiivin mukaisesti laivavarusteita, jotka on lueteltu laivavarustedirektiivin liitteen A.1 kohdassa ja jotka ovat laivavarustedirektiivin mukaisia, niiden katsotaan olevan kalastusalusdirektiivin säännösten mukaisia, vaikkei niitä ole hyväksytty ja testattu kalastusalusdirektiivissä säädetyllä tavalla.

Kalastusaluksen rungon, pää- ja apukoneiston sekä sähkö- ja automatiikkalaitteistojen suunnittelun, rakentamisen ja huollon standardeina on käytettävä hyväksytyn laitoksen luokitusta varten määrittelemiä tai aluksen lippuvaltion hallinnon käyttämiä, aluksen rakennuspäivänä voimassa olevia sääntöjä. Uusia aluksia koskevien sääntöjen on oltava luokituslaitosdirektiivin 14 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn ja edellytysten mukaisia.

5 §
Luokkaan III kuuluva ulkomainen kalastusalus

Luokkaan III kuuluvaa ulkomaista kalastusalusta, joka ei purjehdi Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla, ei saa käyttää ammattimaiseen kalastukseen Suomen aluevesillä eikä se saa purkaa saalista Suomen satamassa, jollei sillä ole lippuvaltion hallinnon varmentamaa todistuskirjaa siitä, että alus täyttää 4 §:ssä säädetyt vaatimukset.

Luokkaan III kuuluvan Euroopan unionin toisen jäsenvaltion kalastusaluksen on Suomen satamassa ollessaan täytettävä tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

2 luku

Suomalaisen kalastusaluksen katsastukset ja asiakirjat

6 §
Katsastuttamisvelvollisuus

Jollei tässä asetuksessa muuta säädetä, luokkaan I tai II kuuluvan kalastusaluksen katsastukseen sovelletaan soveltuvin osin alusten katsastuksista annetun asetuksen (1123/1999) säännöksiä. Oikeudesta käyttää alusta talviliikenteeseen päätetään katsastuksen yhteydessä.

Kalastusaluksen päällikön on huolehdittava siitä, että alus katsastetaan ja sovittava merenkulkulaitoksen kanssa katsastusajasta ja -paikasta.

Uuden kalastusaluksen piirustusten hyväksymistä ja sen katsastusta koskeva hakemus on toimitettava merenkulkulaitokselle hyvissä ajoin. Olemassa olevasta aluksesta on toimitettava merenkulkulaitokselle tarpeelliset tiedot riittävän aikaisin ennen peruskatsastuksen aloittamista.

7 §
Luokkaan I tai II kuuluvan kalastusaluksen katsastukset

Luokkaan I tai II kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena ja ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen sen jälkeen, kun aluksen koneistoon tai runkoon on tehty olennaisia muutoksia.

Luokkaan I tai II kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava uusintakatsastus neljän vuoden välein. Uusintakatsastus voidaan suorittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen peruskatsastuspäivämäärää.

Luokkaan II kuuluvalle alukselle on suoritettava välikatsastus aikaisintaan 21 ja viimeistään 27 kuukauden kuluttua perus- tai uusintakatsastuksesta.

8 §
Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen katsastukset

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen katsastukset suoritetaan kalastusalusdirektiivin mukaisesti. Jos kalastusalusdirektiivin yksittäisiä kalastusaluksen pituutta koskevia säännöksiä sovellettaessa tai muutoin ei ole olemassa sovellettavaa säännöstä, luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen on täytettävä tässä asetuksessa luokkaan II kuuluvalle alukselle säädetyt tekniset vaatimukset.

9 §
Radiolaitteiden katsastukset

Telehallintokeskuksen määräämä katsastaja peruskatsastaa alusten radiolaitteet. Pyyntialueella III toimivien alusten radiolaitteet uusintakatsastetaan neljän vuoden välein.

10 §
Ylimääräinen katsastus

Ylimääräinen katsastus voidaan suorittaa tarvittaessa. Merenkulkulaitos voi pyynnöstä suorittaa myös alle 10 metrin pituisen aluksen katsastuksen.

11 §
Pohjan tarkastus

Uusintakatsastukseen tulee sisältyä aluksen pohjan ulkopuolinen tarkastus.

12 §
Katsastuksen jälkeiset muutokset

Kun alus on katsastettu, aluksen rakenteellisessa järjestelyssä, koneistossa ja varusteissa tai muussa kohteessa, jonka katsastus on käsittänyt, ei saa tehdä muutosta ilman merenkulkulaitoksen lupaa.

13 §
Asiakirjojen antaminen

Merenkulkulaitos antaa peruskatsastuksen perusteella, jollei aluksessa ole havaittu oleellisia puutteita, tai sen jälkeen kun oleelliset puutteet on korjattu, katsastustodistuksen, miehitystodistuksen sekä mahdollisen poikkeusluvan.

Luokkaan III kuuluvalle kalastusalukselle annetaan kalastusalusdirektiivissä tarkoitetun peruskatsastuksen perusteella 1 momentissa säädetyn lisäksi direktiivin V liitteen mallin mukainen vaatimustenmukaisuustodistus, varusteluettelo sekä mahdollinen vapautustodistus.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun asiakirjan voimassaoloaika ei saa olla pitempi kuin kalastusalusdirektiivissä säädetään. Vaatimustenmukaisuustodistus uusitaan, kun uusintakatsastukset on suoritettu.

3 luku

Kalastusaluksen rakenne, vesitiiviys ja vakavuus

14 §
Rakenne

Rungon, kansirakenteiden, takilan ja muiden rakenteiden tulee luokkaan I tai II kuuluvassa kalastusaluksessa olla riittävän lujat niihin oloihin nähden, joissa alusta suunnitellaan käytettäväksi.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen rakenteen tulee täyttää kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset.

15 §
Luukut, ovet ja muut aukot rakenteissa

Lastiluukkujen, miesluukkujen, koneistotilaan vievien luukkujen ja muiden vastaavien rungossa olevien aukkojen sulkulaitteiden tulee luokkaan I tai II kuuluvassa kalastusaluksessa olla riittävän lujat ja vesitiiviit. Kulkuteinä käytettävät luukut on voitava avata molemmilta puolilta. Kansirakenteissa olevien ovien tulee olla riittävän lujat ja säätiiviit.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen luukkujen, ovien ja muiden rakenteissa olevien aukkojen tulee täyttää kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset.

16 §
Vakavuus

Luokkaan I kuuluva kalastusalus on rakennettava niin, että sillä on riittävä vakavuus sellaisille lasteille, joiden kuljetukseen alusta suunnitellaan käytettäväksi.

Uudella luokkaan II kuuluvalla kalastusaluksella tulee olla merenkulkulaitoksen hyväksymät tiedot aluksen vakavuudesta.

Luokkaan III kuuluvalla kalastusaluksella tulee olla merenkulkulaitoksen hyväksymät kalastusalusdirektiivin mukaiset tiedot aluksen vakavuudesta.

4 luku

Koneistot, pumput ja sähkölaitteet

17 §
Koneistot

Luokkaan I tai II kuuluvan kalastusaluksen pääkoneiston potkurilaitteineen ja apulaitteineen, apukoneiston apulaitteineen sekä aluksen muiden laitteiden, joita käytetään työskentelyyn tai asumiseen, tulee olla siten suunniteltuja, mitoitettuja, huollettuja ja testattuja, että ne eivät aiheuta vaaratilanteita alukselle tai sen laivaväelle. Koneistojen valvonnan ja kauko-ohjauksen tulee olla riittävä suojaamaan koneistoa äkilliseltä rikkoutumiselta, ja niiden tulee mahdollistaa koneiston riittävän nopea käyttö.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen koneistojen tulee täyttää kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset.

18 §
Tyhjennysjärjestelmä

Luokkaan I kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla kiinteästi asennettu kone- tai sähkökäyttöinen tyhjennyspumppu, jolla tulee voida tyhjentää kaikki vesitiiviit osastot. Pienen vesitiiviin osaston voi tyhjentää viereiseen tilaan. Lisäksi tulee olla varapumppu, joka voi olla käsikäyttöinen.

Luokkaan II kuuluvassa kalastusaluksessa tulee kone- tai sähkökäyttöisiä pumppuja olla kaksi. Toinen niistä voidaan korvata 24 §:n mukaisella palopumpulla.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen tyhjennysjärjestelmän tulee täyttää kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset.

19 §
Sähkölaitteet

Luokkaan I tai II kuuluvan kalastusaluksen sähköasennukset tulee suunnitella, huoltaa ja testata siten, että ne eivät aiheuta vaaratilanteita alukselle tai sen laivaväelle. Kukin erillinen virtapiiri tulee suojata vahinkojen aiheuttamilta ylivirroilta ja oikosuluilta. Sähkönjakelussa yksittäisen virtapiirin vika ei saa vaarantaa muiden laitteiden sähkönsaantia. Akun on oltava erillisessä hyvin tuuletetussa kotelossa.

Luokkaan I kuuluvan kalastusaluksen konetilan ulkopuolella on oltava hätäsähkölähde, joka riittää hätävaloille, kulkuvaloille ja radiolaitteille kahden tunnin ajaksi.

Luokkaan II kuuluvan kalastusaluksen konetilan ulkopuolella on oltava hätäsähkölähde, joka riittää automaattisesti syöttämään hätävaloja, kulkuvaloja ja radiolaitteita kolmen tunnin ajan.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen sähkölaitteiden tulee täyttää kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset.

5 luku

Paloturvallisuus

20 §
Poistumistiet

Kaikissa tiloissa, joissa voi oleskella ihmisiä, tulee olla kaksi poistumistietä. Pienissä tiloissa voidaan hyväksyä yksi poistumistie.

21 §
Koneistotilan paloeristys

Koneistotila on riittävästi eristettävä aluksen muista tiloista palamattomalla materiaalilla.

22 §
Kiinteä sammutusjärjestelmä

Uudessa kalastusaluksessa, jonka koneteho on vähintään 200 kW, ja olemassa olevassa luokkaan II tai III kuuluvassa kalastusaluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kW, tulee olla kiinteä sammutusjärjestelmä koneistotilassa. Järjestelmän tulee toimia käsilaukaisulla. Laukaisuun liittyviä käyttölaitteita ei saa sijoittaa koneistotilaan.

Aluksessa, jonka koneteho on 1 momentissa mainittua pienempi, on muutoin varmistettava, että tulipalo koneistotilassa voidaan sammuttaa ulkopuolelta.

23 §
Palovaroittimet

Luokkaan I kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla palovaroitin asuin- ja oleskelutiloissa.

Luokkaan II kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla paloilmoitusjärjestelmä, jossa koneistotilasta, portaikosta, käytävästä ja oleskelutilasta on kytketty hälytys aluksen ohjailupaikalle.

24 §
Palopumppu ja palopostit

Luokkaan II kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla palopumppu, joka voi olla pääkoneen käyttämä, ja kaksi palopostia paloletkuineen.

25 §
Käsisammuttimet

Luokkaan I kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla kaksi vähintään 6 kilogramman AB-luokan käsisammutinta, joista toinen tulee sijoittaa koneistotilan läheisyyteen.

Luokkaan II kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla vähintään kolme käsisammutinta, joiden yhteinen sammutusainemäärä on vähintään 24 kilogrammaa. Yksi käsisammuttimista tulee sijoittaa koneistotilan läheisyyteen.

26 §
Tuuletuksen ja polttoaineensyötön sulkeminen

Luokkaan II kuuluvassa kalastusaluksessa koneistotilan tuuletus ja pääkoneen polttoaineen syöttö on voitava sulkea koneistotilan ulkopuolelta.

27 §
Paloturvallisuusjärjestelyt luokkaan III kuuluvassa kalastusaluksessa

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen paloturvallisuusjärjestelyjen tulee täyttää kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset.

28 §
Nestekaasulaitteet

Nestekaasulaitteiden asennuksen tarkastuksesta on aluksella oltava erillinen todistus, jonka on antanut hyväksytty suomalainen tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion tarkastuslaitos.

29 §
Päällikön valvontavelvollisuus

Kalastusaluksen päällikön on valvottava, että palontorjuntalaitteet ovat käyttökunnossa ja että aluksen laivaväki on perehdytetty niiden käyttöön.

6 luku

Hengenpelastus

30 §
Hengenpelastuslaitteet

Luokkaan I kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla:

1) pelastuslautta, jossa on tilaa kaikille aluksessa oleville henkilöille, tai jos alusta käytetään vain pyyntialueella I, kellumaväline;

2) valolla varustetut pelastusliivit jokaiselle aluksessa olevalle henkilölle;

3) kaksi pelastusrengasta, joista toisessa on kelluva pelastusnuora ja toisessa itsesyttyvä valolaite;

4) pyyntialueella II ja III pelastuspuku jokaiselle laivaväkeen kuuluvalle; sekä

5) hätämerkkeinä kolme laskuvarjorakettia, kolme käsisoihtua ja yksi savumerkkilaite.

Luokkaan II kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla:

1) pelastuslautta, jossa on tilaa kaikille aluksessa oleville henkilöille;

2) valolla varustetut pelastusliivit jokaiselle aluksessa olevalle henkilölle;

3) neljä pelastusrengasta, joista kahdessa on kelluva pelastusnuora ja muissa itsesyttyvä valolaite;

4) pyyntialueella II ja III pelastuspuku jokaiselle laivaväkeen kuuluvalle; sekä

5) hätämerkkeinä kuusi laskuvarjorakettia, kuusi käsisoihtua ja kaksi savumerkkiä.

Luokkaan III kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla kalastusalusdirektiivissä säädetyt hengenpelastuslaitteet sekä 2 momentissa tarkoitetut käsisoihdut, savumerkit ja pelastuspuvut.

Tässä pykälässä tarkoitettujen hengenpelastuslaitteiden tulee täyttää laivavarustedirektiivissä säädetyt tai alusten hengenpelastuslaitteista 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetussa merenkulkuhallituksen päätöksessä määrätyt vaatimukset.

31 §
Pelastusharjoitukset

Luokkaan II tai III kuuluvassa kalastusaluksessa tulee hengenpelastuslaitteiden käyttöä harjoitella kerran kuukaudessa. Erityistä huomiota harjoituksissa tulee kiinnittää yli laidan joutuneen pelastamiseen. Harjoituksista on tehtävä merkintä aluksen päiväkirjaan.

7 luku

Radiolaitteet

32 §
Radiolaitteet

Pyyntialueella I tulee luokkaan II tai III kuuluvassa kalastusaluksessa olla kiinteästi asennettu VHF-puhelin, jossa on kanava 16 ja riittävästi kanavia yleiseen liikenteeseen. Avoimissa aluksissa voidaan hyväksyä kannettava VHF-puhelin, jossa on vähintään kanavat 16 sekä 15 tai 17 ja joka voidaan kytkeä erilliseen kiinteään antenniin.

Pyyntialueella II tulee kaikissa kalastusaluksissa olla kiinteästi asennettu VHF-puhelin, jossa on kanava 16 ja riittävästi kanavia yleiseen liikenteeseen. Puhelimissa tulee olla DSC-toiminto ja erillinen DSC-päivystys. Lisäksi aluksissa tulee olla 406 MHz:n tai 1,6 GHz:n hätäpaikkaa ilmoittava poiju (EPIRB).

Pyyntialueella III tulee luokkaan II tai III kuuluvassa kalastusaluksessa olla 2 momentissa tarkoitettujen varusteiden lisäksi MF-radiopuhelin, jossa on taajuus 2 182 kHz ja riittävästi taajuuksia yleiseen liikenteeseen, taikka merenkulkulaitoksen hyväksymä INMARSAT-satelliittipääte sekä NAVTEX-vastaanotin. MF-puhelimessa tulee olla DSC-toiminto ja erillinen DSC-päivystys. Pelastusveneessä tai lautassa käytettäväksi tulee olla kannettava VHF-puhelin, jossa on vähintään kanavat 16 sekä 15 tai 17. Jos luokkaan I kuuluvaa kalastusalusta käytetään pyyntialueella III, merenkulkulaitos päättää erikseen, mitä varusteita 2 momentissa mainittujen varusteiden lisäksi tarvitaan.

Luokkaan III kuuluviin uusiin kalastusaluksiin sovelletaan kalastusalusdirektiivissä säädettyjä vaatimuksia siltä osin kuin ne ovat ankarammat kuin 2 ja 3 momentissa säädetyt vaatimukset.

8 luku

Merenkulkulaitteet

33 §
Kulkuvalot ja merenkulun apuvälineet

Kalastusalusten kulkuvaloista ja äänimerkinantolaitteista on voimassa, mitä kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 30/1977) määrätään.

Luokkaan I tai II kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla ohjauskompassi, jolle on laadittu eksymätaulukko, suuntimalaite, kaikuluotain, tutkaheijastin, tarvittavat merikartat ja merenkulkukirjallisuus, kiikari, ilmapuntari, yleisradiovastaanotin ja kello.

Luokkaan III kuuluvassa kalastusaluksessa tulee olla kalastusalusdirektiivissä säädetyt varusteet.

Jos aluksessa on tutka, sen tulee toimia 9 GHz:n taajuudella.

9 luku

Ympäristönsuojelu

34 §
Öljypäästöjen ehkäisy ja käymäläjätevedet

Kalastusaluksessa on merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla varmistettava, että aluksen pohjalle valunutta öljyä ei tyhjennetä aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti.

Jos aluksen bruttovetoisuus on vähintään 400, öljypäästöjen ehkäisyn varmistamiseen tarvittavien laitteiden, rakenteiden ja järjestelyjen tulee olla alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan määräysten (SopS 51/1983) mukaiset.

Käymäläjätevesien käsittelyssä noudatetaan, mitä aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa asetuksessa (635/1993) säädetään.

10 luku

Asuintilat ja turvallisuus kannella

35 §
Asuintilojen rakenne

Jos kalastusaluksessa on asuintiloja, niiden rakenteen on taattava riittävä turva sekä annettava suoja säätä ja merenkäyntiä vastaan samoin kuin riittävä eristys kylmyyttä, kuumuutta, muualta tulevaa melua, tärinää ja ilman epäpuhtauksia vastaan.

Jos aluksen bruttovetoisuus on vähintään 400, asuintilojen rakennetta koskee, mitä laivaväen asuintiloista aluksella annetussa asetuksessa (518/1976) säädetään.

36 §
Muut asuintiloja koskevat säännökset

Asuintilat on voitava puhdistaa helposti.

Asuintilojen ilmanvaihdon on oltava riittävä ja erillään koneisto- ja lastitilojen ilmanvaihdosta. Poistoilma käymälöistä ja pesuhuoneista on johdettava ulkoilmaan.

Asuintiloissa tulee olla tarkoitukseen soveltuva säädettävä lämmityslaite ja riittävä valaistus.

37 §
Turvallisuus kannella

Luokkaan I tai II kuuluvan kalastusaluksen kulkutiet ja työtilat kannella tulee varustaa liukastumista estävin pinnoin ja riittävän korkein kaitein tai reelingein estämään putoamista mereen tai alemmalle kannelle. Tarvittaessa tulee käyttää tartuntakaiteita tai turvaköysiä.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen suojarakenteiden tulee täyttää kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset.

11 luku

Suomalaisen kalastusaluksen miehitys ja laivaväen pätevyys

38 §
Turvallinen miehitys

Kalastusalus on miehitettävä siten, ettei alusta, laivaväkeä, matkustajia, lastia, muuta omaisuutta tai ympäristöä saateta tarpeettomasti vaaralle alttiiksi.

Aluksen laivaväen tulee lukumäärältään ja pätevyydeltään olla sellainen, että kaikki vahti- ja turvallisuustehtävät aluksella voidaan hoitaa.

39 §
Miehityksen vahvistaminen ja miehitystodistus

Ennen aluksen ottamista käyttöön kalastusaluksena merenkulkulaitoksen on vahvistettava alukselle miehitys.

Aluksen nykyisen tai tulevan omistajan tai haltijan tulee hakea kirjallisesti miehityksen vahvistamista hyvissä ajoin ennen aluksen käyttöönottoa. Hakijan on toimitettava kaikki vahvistamista varten tarpeelliset tiedot ja esitys aluksen miehitykseksi.

Miehitystä vahvistettaessa tulee erityisesti ottaa huomioon aluksen koko, koneteho, koneiston automaatioaste, aluksen yleinen varustelutaso, pyyntialue, turvallinen vahdinpito ja turvallisuuslaitteiden käyttö.

Vahvistettuaan kalastusalukselle miehityksen merenkulkulaitos antaa alukselle miehitystodistuksen, josta ilmenee aluksen vähimmäismiehitys sekä laivaväen kokoonpano ja pätevyys eri pyyntialueilla.

40 §
Ennakkolausunnon pyytäminen miehityksestä

Kalastusaluksen tuleva omistaja tai haltija voi pyytää merenkulkulaitokselta ennakkolausunnon aluksen miehityksestä.

41 §
Miehityksen muuttaminen

Jos kalastusaluksen rakennetta, varustusta, käyttöä tai pyyntialuetta muutetaan siten, että vahvistetun miehityksen perusteet muuttuvat, siitä tulee välittömästi ilmoittaa merenkulkulaitokselle. Merenkulkulaitos vahvistaa tarvittaessa alukselle uuden miehityksen 39§:n mukaisesti.

Alukselle vahvistettuun miehitykseen tyytymätön aluksen omistaja tai haltija voi muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakea merenkulkulaitokselta miehityksen muuttamista. Hakemukset voidaan tehdä aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua miehityksen vahvistamisesta tai muuttamisesta taikka, jos kyseessä on alus, jonka vuotuinen käyttöaika on tätä lyhyempi, aikaisintaan vuotuisen käyttöajan päätyttyä. Hakijan on esitettävä hakemuksessaan ne seikat, joiden perusteella hän katsoo, että aluksen miehitystä olisi muutettava.

42 §
Laivaväen pätevyys

Kalastusaluksella työskentelevillä miehitystodistuksen edellyttämillä henkilöillä tulee olla tässä asetuksessa säädetty pätevyys.

Radioasemanhoitajan pätevyydestä ja todistuksista säädetään erikseen.

43 §
Laivaväen terveydentila

Laivaväeltä vaaditaan merimiehen lääkärintodistuksista annetun asetuksen (476/1980) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukainen lääkärintodistus sekä merimiestoimeen kalastusaluksella että kalastusaluksella vaadittavan pätevyyskirjan saamiseksi.

44 §
Kalastusaluksen laivaväen pätevyys

Luokkaan I kuuluvan kalastusaluksen päälliköllä tulee pyyntialueilla I ja II olla kalastusaluksen kuljettajankirja B ja pyyntialueella III kalastusaluksen kuljettajankirja A.

Luokkaan II kuuluvan kalastusaluksen päälliköllä tulee olla kalastusaluksen kuljettajankirja A.

Luokkaan III kuuluvan kalastusaluksen vahtiperämiehellä tulee olla kalastusaluksen laivurinkirja B ja päälliköllä kalastusaluksen laivurinkirja A.

Kalastusaluksessa, jonka koneteho on enintään 350 kW ja jossa moottorin hallintalaitteet on sijoitettu niin, että alusta voidaan ohjata ohjauspaikalta, ei vaadita erillistä koneenhoitajaa.

Kalastusaluksessa, jonka koneteho on yli 350 kW, tulee yhdellä miehistöön kuuluvalla olla aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/1997), jäljempänä miehitysasetus, mukainen koneenhoitajankirja.

Jos kalastusaluksen koneteho on vähintään 750 kW, konepäälliköllä tulee olla vahtikonemestarinkirja.

45 §
Laivaväen turvallisuuskoulutus

Kalastusaluksella työskentelevällä tulee olla hyväksytty turvallisuuskoulutus.

46 §
Kalastusaluksen kuljettajankirja B

Kalastusaluksen kuljettajankirjan B saamiseksi vaaditaan:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) merenkulkuoppilaitoksen opettajan tai merenkuluntarkastajan antama todistus siitä, että asianomainen tuntee:

a) säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä ja sisäisillä kulkuvesillä, merimerkit, merikartan, kompassin, eksymän, suuntimisen, suuntien asettamisen, lokin ja luodin käytön ja laivapäiväkirjan pitämisen;

b) tarpeellisin osin alusten katsastusta ja aluksen päällikköä koskevat säännökset sekä pääpiirteittäin merialan sosiaalilainsäädännön;

c) riittävässä laajuudessa polttomoottorien rakenteen, hoidon ja käytön samoin kuin tärkeimmät niitä koskevat säännökset; sekä

3) 12 kuukautta meripalvelua kalastus- tai kauppa-aluksen kansiosastossa taikka merenkulkulaitoksen harkinnan mukaan muussa aluksessa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa säädetyt vaatimukset voidaan korvata miehitysasetuksen 19 §:n mukaisella kuljettajan koulutuksella.

47 §
Kalastusaluksen kuljettajankirja A

Kalastusaluksen kuljettajankirjan A saamiseksi vaaditaan:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) hyväksytty koulutus; sekä

3) 24 kuukautta meripalvelua kalastus- tai kauppa-alusten kansiosastossa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus voidaan korvata miehitysasetuksen 20 §:n mukaisella laivurinkoulutuksella.

Merenkulkulaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä enintään 12 kuukautta 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta korvattavaksi koulutuksella tai ohjatulla harjoittelulla.

48 §
Kalastusaluksen laivurinkirja B

Kalastusaluksen laivurinkirjan B saamiseksi vaaditaan:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) hyväksytty koulutus; sekä

3) 24 kuukautta meripalvelua yli 12 metriä pitkän kalastusaluksen kansiosastossa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus voidaan korvata miehitysasetuksen 21 §:n mukaisella vahtiperämiehen koulutuksella.

Merenkulkulaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä enintään 12 kuukautta 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta korvattavaksi koulutuksella tai ohjatulla harjoittelulla.

49 §
Kalastusaluksen laivurinkirja A

Kalastusaluksen laivurinkirjan A saamiseksi vaaditaan:

1) hyväksytty koulutus; sekä

2) 12 kuukautta meripalvelua yli 12 metriä pitkän kalastusaluksen vahtiperämiehenä tai päällikkönä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu koulutus voidaan korvata miehitysasetuksen 21 §:n mukaisella vahtiperämiehen koulutuksella.

Merenkulkulaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä enintään 6 kuukautta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta korvattavaksi meripalvelulla vahtiperämiehenä kauppa-aluksessa.

50 §
Konepäällystön pätevyys

Konepäällystön pätevyydestä säädetään miehitysasetuksessa.

51 §
Pätevyyskirjan esittäminen

Pätevyyskirjan haltijan on säilytettävä pätevyyskirja aluksessa ja esitettävä se asianomaisen viranomaisen vaatimuksesta. Pätevyyskirja on esitettävä myös ottokatselmuksessa.

52 §
Pätevyyskirjojen uusiminen

Kalastusaluksen laivurinkirja A ja laivurinkirja B annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Pätevyyskirjaa uusittaessa pätevyyskirjan haltijan on esitettävä selvitys siitä, että hänen terveydentilansa täyttää merimiesten terveydentilaa koskevien säännösten ja määräysten mukaiset vaatimukset ja että hän on säilyttänyt ammattipätevyytensä.

Pätevyyskirjan haltijan on katsottava säilyttäneen ammattipätevyytensä, jos:

1) hänellä on edeltävien viiden vuoden aikana vähintään vuosi hyväksyttävää meripalvelua päällystötehtävissä;

2) hän on toiminut 1 kohdassa mainittuihin päällystötehtäviin rinnastettavissa, pätevyyskirjaansa vastaavissa tehtävissä;

3) hän on suorittanut hyväksyttävän kertauskuulustelun tai erityisen kalastusalusten päällystölle tarkoitetun uudelleenkoulutuskurssin; taikka

4) hänellä on vähintään kolme kuukautta meripalvelua välittömästi ennen tehtävän vastaanottamista ylimääräisenä päällystön jäsenenä kalastusaluksella.

53 §
Vahvistetusta miehityksestä poikkeaminen

Jollei siinä satamassa, jossa kalastusalusalus on, ole saatavissa pätevää laivaväkeä ilman kohtuutonta viivytystä tai kohtuuttomia kustannuksia, merenkulkulaitos voi määrätyksi ajaksi tai määrätylle matkalle myöntää alukselle luvan poiketa vahvistetusta miehityksestä. Edellytyksenä on, että turvallisuutta ei vaaranneta miehityksen vähentämisellä.

Miehitys on täydennettävä niin pian kuin mahdollista.

54 §
Miehitystodistuksessa määrätystä pätevyydestä poikkeaminen

Jos on pakottavia syitä ja merenkulkulaitos katsoo, että menettely ei aiheuta vaaraa laivaväelle, omaisuudelle eikä ympäristölle, merenkulkulaitos voi yksittäistapauksessa kirjallisesta hakemuksesta myöntää henkilölle luvan toimia tietyssä kalastusaluksessa määräajan, joka ei saa olla pidempi kuin kuusi kuukautta kerrallaan, tehtävässä, johon oikeuttavaa pätevyyskirjaa hänellä ei ole. Edellytyksenä on, että luvan saajalla on riittävä pätevyys tehtävän turvalliseksi täyttämiseksi.

Lupa voidaan myöntää vain seuraavaan ylempää pätevyyskirjaa edellyttävään tehtävään. Jos henkilöllä ei ole mitään pätevyyskirjaa, hänelle voidaan myöntää lupa alimman pätevyyskirjan mukaiseen tehtävään. Tällöin edellytyksenä on, että hän koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella selvästi kykenee hoitamaan tehtävän.

12 luku

Vahdinpito suomalaisella kalastusaluksella

55 §
Vahtijärjestelyt

Kalastusaluksen päällikön tulee huolehtia, että vahdin kokoonpano on vallitsevat sääolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen koko ajan oikea ja riittävä. Vahdin kokoonpanossa on myös otettava huomioon, että ylläpidetään riittävää tähystystä sekä että merenkulun apuvälineet ja kaikki aluksen turvalliseen navigointiin vaikuttavat laitteet ovat käytettävissä ja toimintakunnossa. Riittävää tähystystä tulee pitää kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen 5 säännön mukaisesti.

Komentosiltaa ei saa koskaan jättää miehittämättömäksi.

56 §
Vahtikuntoisuus

Vahti ja muut työt on aluksella järjestettävä siten, että matkan aloittava vahti samoin kuin seuraavat vahdit ovat vahdin aloittaessaan tarpeeksi levänneitä ja muutenkin suorituskyvyltään tehtävänsä edellyttämässä kunnossa.

57 §
Navigointi

Matka on suunniteltava etukäteen.

Vahdin aikana aluksen ohjattu suunta, sijainti ja nopeus on tarkastettava tarpeeksi lyhyin väliajoin käyttäen hyväksi kaikkia käytettävissä olevia merenkulun apuvälineitä.

Tarvittaessa vahtipäällikön tulee viivytyksettä käyttää peräsintä, koneita tai äänimerkinantolaitetta.

Vahtipäällikölle ei saa antaa sellaista tehtävää eikä hän saa ryhtyä sellaiseen tehtävään, joka voisi häiritä aluksen turvallista navigointia.

Vahdin aikana on tehtävä merkintöjä aluksen kulusta ja muusta navigointia koskevasta toiminnasta.

58 §
Sääolojen tarkkailu

Vahtipäällikön tulee tarkkailla säätä ja ilmoittaa päällikölle, jos sääolojen epäsuotuisat muutokset, varsinkin muutokset, jotka johtavat jäänmuodostukseen, saattavat vaikuttaa aluksen turvallisuuteen.

59 §
Vahdinpito kalastettaessa

Sen lisäksi, mitä vahdinpidosta ja vahdin järjestämisestä muutoin säädetään, vahtipäällikön tulee erityisesti ottaa huomioon:

1) toiset alukset, joilla ollaan kalastamassa, ja niiden pyyntivälineet sekä oman aluksen ohjailuominaisuudet, erityisesti pysähtymismatka ja kääntösäde normaalinopeudella pyyntivälineiden ollessa vedessä;

2) kannella työskentelevän laivaväen turvallisuus;

3) aluksen ja sen laivaväen turvallisuutta vaarantava vakavuuden ja varalaidan väheneminen, joka johtuu pyynnin, saaliin käsittelyn ja ahtaamisen sekä epätavallisen merenkäynnin ja sääolojen aiheuttamista poikkeuksellisista voimista;

4) merellä olevien rakenteiden läheisyys ottaen erityisesti huomioon turva-alueet; sekä

5) hylyt ja muut vedenalaiset esteet, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa pyyntivälineille.

Saalista ahdattaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että aluksella on riittävä varalaita ja vakavuus sekä vesitiivis osastointi suljettuna koko matkan ajan purkaussatamaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon polttoaineen kulutuksen, varastojen, epäedullisten sääolojen ja varsinkin talviaikana suojaamattomalle kannelle ja kansirakenteisiin muodostuneen jään aiheuttama epäedullinen vaikutus aluksen vakavuuteen.

60 §
Vahdinpito ankkurissa

Päällikön tulee, aluksen ja laivaväen turvallisuus huomioon ottaen, varmistaa, että kalastusaluksen ollessa ankkurissa komentosillalta tai kannelta pidetään riittävää vahtia keskeytymättä.

61 §
Radiovahdinpito

Päällikön tulee varmistaa, että kalastusaluksen ollessa merellä pidetään riittävää radiovahtia ja että radiovahtia pidettäessä otetaan huomioon kansainvälisten radiovahtia koskevien määräysten mukaiset vaatimukset.

13 luku

Erinäiset säännökset

62 §
Asiakirjojen esittäminen

Kalastusaluksessa on oltava seuraavat voimassa olevat asiakirjat, jotka on pyydettäessä esitettävä valvontaa suorittavalle viranomaiselle:

1) aluksen kansallisuuskirja ja mittakirja, jos niitä aluksen koon mukaan edellytetään, katsastustodistus, miehitystodistus ja aluksen päiväkirja;

2) aluksen rekisteriote, joka on samalla kalastuslisenssi, kalastuspäiväkirja ja mahdollinen erityiskalastuslupa; sekä

3) vähintään 24 metriä pitkässä aluksessa lisäksi todistuskirja, joka osoittaa aluksen täyttävän kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset, varusteluettelo ja mahdolliset vapautustodistukset kalastusalusdirektiivissä olevien mallien mukaisina.

63 §
Merimieskatselmus

Kun joku otetaan merimiestoimeen kalastusalukseen, merimieskatselmuksen toimittamisessa noudatetaan, mitä merimieskatselmuslaissa (1005/1986) sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä säädetään.

64 §
Poikkeukset ja lisävaatimukset

Sen lisäksi, mitä 53 ja 54 §:ssä säädetään, merenkulkulaitos voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä, jos se katsoo tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisen kohtuuttomaksi. Poikkeukset eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua alusta käytetään kalastukseen Itämeren alueen ulkopuolella, merenkulkulaitos määrää aluskohtaisesti varusteita, rakenteita, miehitystä ja pätevyyksiä koskevista lisävaatimuksista.

65 §
Katsastusmaksut

Katsastuksista suoritettavista palkkioista ja maksuista säädetään erikseen.

66 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset tämän asetuksen 2, 11 ja 12 luvun täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa liikenneministeriö. Muilta osin tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa merenkulkulaitos.

67 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan kalastusaluksista 1 päivänä joulukuuta 1961 annettu asetus (531/1961) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

68 §
Siirtymäsäännökset

Luokkaan I tai II kuuluva olemassa oleva kalastusalus peruskatsastetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeisenä tällä asetuksella kumotun kalastusaluksista annetun asetuksen mukaisena katsastusajankohtana. Luokkaan I kuuluvan olemassa olevan aluksen on täytettävä tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset kahden vuoden kuluttua peruskatsastuksesta pidettävässä ylimääräisessä katsastuksessa. Luokkaan II kuuluvan olemassa olevan aluksen on täytettävä tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset peruskatsastusta seuraavassa välikatsastuksessa.

Luokkaan III kuuluvan olemassa olevan aluksen on täytettävä kalastusalusdirektiivissä säädetyt vaatimukset viimeistään viiden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja muut tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset peruskatsastusta seuraavassa välikatsastuksessa.

Pyyntialueella I kalastukseen käytettävät olemassa olevat alukset, joita ei ole tämän asetuksen tullessa voimaan katsastettu, on peruskatsastettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000.

Tämän asetuksen mukaan peruskatsastetun aluksen on haettava miehitystodistus kuuden kuukauden kuluessa katsastuksesta.

Muiden ulkomaisten kalastusalusten kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kalastusalusten tulee Suomen satamassa ollessaan täyttää Torremolinoksen pöytäkirjan mukaiset vaatimukset niiden tultua voimaan.

Se, joka on edellisen seitsemän vuoden aikana ennen tämän asetuksen voimaantuloa työskennellyt jossakin tämän asetuksen mukaisessa päällystöasteen pätevyyskirjaa vastaavassa tehtävässä vähintään kolme vuotta, on oikeutettu hakemuksesta saamaan kyseisen pätevyyskirjan kahden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

VHF-kanavan 16 kuuntelua merellä on jatkettava ainakin 1 päivään helmikuuta 2005.

Neuvoston direktiivi 97/70/EY; EYVL N:o L 34, 9.2.1998, s. 1

Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.