1309/1999
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn peruspalveluministerin esittelystä
muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen (912/1992) 3 §:n 5 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 8 a ja 8 b §, 9 §:n 1, 2 ja 6 momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 23 §,
sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 5 momentti, 7 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti asetuksessa 1648/1992, 8 §:n 1 momentti asetuksessa 290/1997, 8 a ja 8 b § sekä 9 §:n 1 ja 2 momentti asetuksessa 772/1998, 12 § mainituissa asetuksissa 290/1997 ja 772/1998, 14 §:n 1 momentti asetuksessa 1386/1993 sekä 23 § asetuksessa 1335/1994, sekä
lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 1648/1992, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, sekä asetukseen uusi 5 a luku seuraavasti:
3 §
Kotona annettava palvelu
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 60 markkaa lääkärin tai hammaslääkärin kotikäynnistä ja enintään 35 markkaa muun henkilön kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Palvelun käyttäjän kotona annetusta erikoissairaanhoidosta voidaan periä 8 §:n mukainen maksu. Sarjassa annettavasta hoidosta saa kuitenkin periä enintään 11 §:n mukaisen maksun.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksut
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukaan maksu, joka voi olla:
1) enintään 120 markan vuosimaksu, joka on voimassa 12 kuukautta maksupäivästä siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei ole maksanut vuosimaksua, häneltä peritään 60 markan käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
2) enintään 60 markan käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
8 §
Sairaalan poliklinikkamaksu
Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 120 markkaa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 15 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin 22.00―7.00 välisenä aikana sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
8 a §
Päiväkirurgia
Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 400 markkaa.
8 b §
Laboratorio- ja kuvantamis- tutkimukset
Yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista, joihin ei liity muita tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä, voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu.
9 §
Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 35 markkaa käynniltä. Erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan kuitenkin periä perusmaksuna enintään 70 markkaa käynniltä.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
| 1) Tutkimukset | |
| a) kulloinkin voimassa olevan sai-rausvakuutuskorvaustaksan liitteen toimenpidealueen 0 eli tutkimusten osalta käyntikerralta | 30 mk |
| b) röntgentutkimus hammaskuvalta | 30 mk |
| c) leukojen ja koko hampaiston röntgenkuvaus | 60 mk |
| 2) Ehkäisevä hoito | |
| a) kulloinkin voimassa olevan sairausvakuutuskorvaustaksan liitteen toimenpidealueen 1 eli ehkäisevän hoidon ja terveyskasvatuksen toimenpiteet käyntikerralta | 30 mk |
| b) enintään 30 minuuttia kestävä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten perushoito | 60 mk |
| c) yli 30 minuuttia kestävä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten perushoito | 125 mk |
| 3) Sairauksien hoito lukuun ottamatta jäljempänä lueteltuja proteettisia toimenpiteitä | |
| a) kulloinkin voimassa olevan sairausvakuutuskorvaustaksan liitteen toimenpiteet: | |
| sv-koodi | maksu |
| 0 ― 299 | 30 mk |
| 300 ― 499 | 60 mk |
| 500 ― 799 | 125 mk |
| 800 ― 1 099 | 180 mk |
| 1 100 ― 1 299 | 250 mk |
| 4) Proteettiset toimenpiteet | |
| a) proteesin huolto: | |
| pohjauksella | 180 mk |
| korjaus | 125 mk |
| b) akryyliosa- ja kokoproteesi | 600 mk |
| c) kruunut ja sillat hampaalta | 600 mk |
| d) rankaproteesi | 730 mk |
Edellä 1―4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 19-vuotiailta. Siltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus lain 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.
12 §
Lyhytaikainen laitoshoito
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta perusmaksuna enintään 150 markkaa hoitojaksolta, jos hoitojakson pituus on vähintään 3 hoitopäivää. Perusmaksua ei saa kuitenkaan periä psykiatrian tai päihdehuollon toimintayksikössä hoidettavalta. Hoidosta ja ylläpidosta voidaan periä psykiatrian toimintayksikössä hoidettavalta enintään 70 markkaa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 135 markkaa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mielenterveyslain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy.
Jos palvelun käyttäjä tulee laitoshoitoon 12 vuorokauden kuluessa edellisen hoitojakson päättymisestä, häneltä ei saa periä perusmaksua alkavalta uudelta hoitojaksolta.
13 §
Päivä- ja yöhoidon maksu
Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että joku on terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), häneltä voidaan periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 67 markkaa vuorokaudessa.
14 §
Kuntoutushoidon maksut
Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/1991) 3 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vammaiselle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 50 markkaa hoitopäivältä.
23 §
Maksu lääkärintodistuksesta
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadun mukaan enintään 150 markkaa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta taikka koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
5 a luku
Terveydenhuollon maksukatto
26 a §
Maksukatto
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton kertymistä laskettaessa ei oteta huomioon:
1) maksuja, jotka korvataan tapaturmavakuutuslain (608/1948), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981), sotilasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain (279/1959), potilasvahinkolain (585/1986) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvattavasta hoidosta;
2) maksuja, joiden suorittamiseen palvelun käyttäjälle on myönnetty toimeentulotukea;
3) edellä 24 §:ssä tarkoitetulta perittyjä maksuja.
Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä asetuksella säädetty maksu vaikka palvelun käyttäjän suorittamien maksujen määrä ylittää maksukatolle säädetyn rajan.
Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta saa periä enintään 70 markkaa hoitopäivältä.
26 b §
Maksujen seuranta
Palvelun käyttäjän tulee osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton ylittyminen. Maksujen seuraamiseksi palvelun käyttäjälle tulee antaa seurantakortti. Maksukaton ylittymisen jälkeen tulee palvelun käyttäjälle antaa todistus siitä. Todistuksen voi antaa sellainen kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikkö, jossa annetaan maksukaton piirissä olevia palveluja. Todistuksen saamiseksi palvelun käyttäjän on tarvittaessa esitettävä alkuperäiset tositteet hänen itsensä tai hänen huollettavinaan olevien alaikäisten lasten saamista palveluista suoritetuista maksuista.
Terveyskeskus voi pitää rekisteriä palvelun käyttäjän suorittamista asiakasmaksuista maksukaton saavuttamisen seuraamiseksi. Rekisteriin saa merkitä vain palvelun käyttäjän tunnistetiedot, hoitopaikat sekä määrätyt ja suoritetut maksut.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Peruspalveluministeri
Eva Biaudet