969/1999

Muille kuin arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuille ammattimaisille sijoittajille ei saa tarjota sijoituskohteeksi muita optioita ja termiinejä kuin tässä laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä sekä arvopaperimarkkinalain 10 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuja vakioituihin optioihin tai termiineihin rinnastettavia johdannaissopimuksia.

Edellä 2 momentista poiketen saa arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu arvopaperinvälittäjä tarjota sijoituskohteeksi myös muita johdannaissopimuksia kuin tässä laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä sekä arvopaperimarkkinalain 10 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuja vakioituihin optioihin tai termiineihin rinnastettavia johdannaissopimuksia.

Valtiovarainministeriö myöntää hakemuksesta toimiluvan optioyhteisön toiminnan harjoittamiseen. Toimilupaa voidaan hakea myös perustettavan yhtiön lukuun. Toimilupa on haettava optiopörssitoimintaa ja optiokauppojen selvitystoimintaa varten erikseen.

Hakemuksessa on annettava riittävä selvitys hakijasta, hakijan tärkeimmistä osakkeenomistajista, osakkeenomistajien omistusosuuksista sekä optioyhteisön toimipaikasta, harjoitettavaksi aiotusta toiminnasta ja hallintoa hoitavista henkilöistä. Tässä momentissa tarkoitetun omistusosuuden laskemistavasta säädetään 3 a §:ssä ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä.

Hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot osakkeenomistajien, osakkeenomistajiin arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaan rinnastettavien henkilöiden sekä hallintoa hoitavien vähintään kahden henkilön luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta siten, että saadun selvityksen perusteella ja hakijan liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan pitää todennäköisenä, että optioyhteisöä tullaan hoitamaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus vaatia myös muita kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Valtiovarainministeriö voi hakijan kustannuksella hankkia erityistä selvitystä hakemukseen tai optioyhteisön sääntöihin liittyvän erityisasiantuntemusta edellyttävän seikan arvioimiseksi.

Valtiovarainministeriön päätöksellä voidaan säätää niistä tarkemmista tiedoista, jotka hakemuksessa on esitettävä, ja niiden esittämistavasta.

Lupa optioyhteisön toiminnan harjoittamiseen on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jolla on luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja jonka toiminnan järjestäminen sekä toiminnassa noudatettavat säännöt tarjoavat riittävän suojan sijoittajille, jollei toiminnan aloittaminen ole yleisen edun vastaista. Valtiovarainministeriöllä on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa lupaa myöntäessään optioyhteisön toimintaa koskevia rajoituksia ja ehtoja.

Toimilupa optiokauppojen selvitystoimintaa varten voidaan myöntää hakijalle, jonka täysin maksettu osakepääoma on vähintään kaksi miljoonaa euroa.

Hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos valtiovarainministeriö tänä aikana pyytää hakijalta hakemuksesta lisäselvitystä, sanottu määräaika lasketaan siitä päivästä, jona valtiovarainministeriö vastaanottaa lisäselvityksen.

Valtiovarainministeriön on ennen asian ratkaisemista pyydettävä hakemuksesta lausunto rahoitustarkastukselta.

Valtiovarainministeriö voi peruuttaa kokonaan tai osittain optioyhteisön toimiluvan, jos yhtiön toiminnassa on olennaisesti rikottu lakia tai asetusta tai viranomaisten niiden nojalla antamia määräyksiä, toimiluvan ehtoja tai optioyhteisön sääntöjä tai se ei ole toiminut kuuteen kuukauteen tai toimiluvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää ole olemassa tai sen toimintaa tai osaa siitä ei ole aloitettu 12 kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä taikka toimilupaa haettaessa on annettu harhaanjohtavia tietoja. Jos optioyhteisölle on myönnetty toimilupa sekä optiopörssitoimintaa että optiokauppojen selvitystoimintaa varten, voidaan toimilupa peruuttaa myös erikseen jommankumman toiminnan osalta.

Valtiovarainministeriön on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä kuultava asianomaista optioyhteisöä ja pyydettävä rahoitustarkastuksen lausunto, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu. Rahoitustarkastuksen on ennen 3 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista kuultava asianomaista optioyhteisöä, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu.

Jos jonkun tarkoituksena on hankkia yksin tai yhdessä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetun osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön kanssa optioyhteisöstä osuus, joka olisi vähintään yksi kahdeskymmenesosa optioyhteisön osakepääomasta tai äänimäärästä, hankinnasta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen rahoitustarkastukselle.

Jos 1 momentissa tarkoitettua osuutta aiotaan lisätä siten, että se saavuttaisi tai ylittäisi yhden kymmenesosan, yhden viidesosan, yhden kolmasosan tai puolet optioyhteisön osakepääomasta tai äänimäärästä, myös tästä hankinnasta on etukäteen ilmoitettava rahoitustarkastukselle. Vastaavaa ilmoitusvelvollisuutta on noudatettava silloin, kun 1 momentissa tarkoitettu osuus vähenisi alle tässä ja 1 momentissa säädettyjen rajojen.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistus- ja ääniosuutta on sovellettava, mitä arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä ja 2 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Optioyhteisön on ilmoitettava rahoitustarkastukselle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen osuuksien omistajat, osuuksien omistajiin 1 momentin mukaan rinnastettavat henkilöt sekä näiden osuus optioyhteisön osakepääomasta ja äänimäärästä, jos ne ovat sen tiedossa. Optioyhteisön on välittömästi ilmoitettava rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset.

Ilmoituksissa on annettava riittävät tiedot osuuden suuruudesta ja sen omistajista sekä muut rahoitustarkastuksen määräämät tiedot.

Mitä tässä pykälässä säädetään optioyhteisöstä ja siitä hankittavan osuuden ilmoittamisesta, koskee myös yhteisöä, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa optioyhteisö on.

Rahoitustarkastus voi kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona se on vastaanottanut 3 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen, vastustaa osuuden hankintaa, jos omistajien luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta saadun selvityksen perusteella tai muutoin on todennäköistä, että osuuden omistus vaarantaisi optioyhteisön järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaista toimintaa.

Jos osuuden hankinta jätetään ilmoittamatta tai jos osuus on hankittu rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta, rahoitustarkastus voi kieltää osuuden omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön yhteisössä.

Optioyhteisön ja yhteisön, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa optioyhteisö on, kokouksessa ei kukaan saa äänestää yli yhdellä kahdeskymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Samaan konserniin kuuluvia yhtiöitä ja niiden eläkesäätiöitä ja eläkekassoja pidetään äänestysrajoitusta sovellettaessa yhtenä kokonaisuutena.

Välittäjän on ilmoitettava optioyhteisölle tai muulle rahoitustarkastuksen määräämälle yhteisölle omistuksessaan olevat osakkeet, jotka ovat optioyhteisössä kaupattavan option tai termiinin kohde-etuutena, ja niiden omistuksessa tapahtuvat muutokset. Markkinatakaajan on vastaavasti ilmoitettava omistamansa osakkeet, joihin kohdistuvan option tai termiinin markkinatakaajana hän toimii.

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoitusmenettelystä, ilmoitusten ajankohdista ja siitä, kenelle ilmoitus on tehtävä.

Optioyhteisön tai muun ilmoitukset vastaanottavan yhteisön on rahoitustarkastuksen määräämällä tavalla julkistettava tämän pykälän nojalla ilmoitetut tiedot.

Työnantajayritys tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yritys saa 1 luvun 1 §:n 2 momentista poiketen tarjota sijoituskohteeksi muita optioita ja termiinejä kuin tässä laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä sekä arvopaperimarkkinalain 10 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuja vakioituihin optioihin tai termiineihin rinnastettavia johdannaissopimuksia työnantajayrityksen nykyisille tai entisille työntekijöille tai heidän edukseen, jos näiden johdannaissopimusten kohde-etuutena on työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen osake.