657/1998

Annettu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1998

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös julkisesti tuettujen alusluottojen yleisistä ehdoista

Kauppa- ja teollisuusministeriö on julkisesti tuettujen vienti-ja alusluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1137/1996, muut.1119/1997) 7 §:n nojalla päättänyt:

1 §

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetussa laissa tarkoitettujen julkisesti tuettujen alusluottojen korontasauksessa noudatetaan mitä sanotussa laissa on säädetty ja tässä päätöksessä määrätään.

Julkisesti tuetuilla alusluotolla tarkoitetaan suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen muutostyön rahoittamiseksi mainitussa laissa tarkoitetun luotto- tai rahoituslaitoksen OECD:n määrittelemin vientiluottoehdoin myöntämää luottoa, jäljempänä alusluotto.

Korontasausluotolla tarkoitetaan alusluottoa, jonka koron tasauksesta Fide Oy ja luotto-tai rahoituslaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen.

2 §

Alusluottojen ehtojen tulee noudattaa niitä ehtoja, jotka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) on alustoimitusten julkisesti tuetusta rahoituksesta hyväksytty.

Alusluotolla rahoitettava alus on ohjattavissa ja omin voimin liikkuva ja sen bruttovetoisuuden on oltava vähintään 100 rekisteritonnia. Muutostyön kohteena olevan aluksen bruttovetoisuuden on oltava vähintään 1000 rekisteritonnia. Hinaajaksi luokiteltavan aluksen tehon on oltava vähintään 365 kW. Aluksen käyttötarkoitus voi olla tavaroiden tai matkustajien kuljetus tai jokin erityistehtävä.

Alusluoton ehdot ovat OECD:n vientiluottoehtojen mukaan:

1) Luoton määrä on enintään 80 % kauppahinnasta. Luoton käteisosuus, vähintään 20 % kauppahinnasta, on maksettava luovutukseen mennessä.

2) Luoton takaisinmaksu tapahtuu yleensä puolivuosittain yhtä suurin lyhennyksin. Ensimmäinen lyhennys suoritetaan 6 kuukauden kuluttua luovutuksesta. Lyhennysten yhteydessä suoritetaan myös luoton saajalta perittävä korko.

3) Luoton enimmäisaika on 8,5 vuotta (kaasutankkerit 10 vuotta) luovutuksesta.

4) Luoton korko on vähintään 8 %.

Luottovaluutta on Yhdysvaltain dollari tai 1 päivästä tammikuuta 1999 lukien euro tai kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymä muu valuutta.

Korkotukea tai -hyvitystä maksetaan korontasausluoton ensimmäisen erän nostamisesta lukien sen jälkeen kun alus on luovutettu tilaajalle.

3 §

Fide Oy:n tulee saada kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksyminen ennen sitovan korontasaustarjouksen antamista luotto- tai rahoituslaitokselle taikka suomalaiselle vienti-, laivarakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittavalle yritykselle tai suomalaisten vientituotteiden ostajalle alusluoton korontasaussopimuksen tekemiselle.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi tehdä hyväksymistä koskevan päätöksen etukäteen hankkeen tarjouskilpailun ollessa vireillä, kun on todennäköistä, että hakijan tarjous johtaa sopimuksen tekemiseen.

4 §

Alusluottojen korontasausta haetaan kirjallisesti Fide Oy:ltä. Tehtyään korontasausta koskevan myönteisen päätöksen Fide Oy:n tulee toimittaa korontasaushakemus ja oma päätöksensä kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Ministeriö antaa hakemusta koskevan hyväksymispäätöksensä Fide Oy:lle ja ilmoittaa päätöksestä myös Valtiokonttorille. Kauppaja teollisuusministeriön hyväksymispäätöksessä on mainittava alusluoton saaja, luoton käyttötarkoitus, luoton enimmäismäärä, luottovaluutta, enimmäisluottoaika ja luoton vähimmäiskorko sekä ilmoitettava, että kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt korontasausta koskevan hakemuksen julkisesti tuettujen alusluottojen korontasauksesta annetussa laissa tarkoitettuun korontasausjärjestelmään.

Mikäli kauppa- ja teollisuusministeriö ei katso voivansa hyväksyä korontasausta koskevassa hakemuksessa tarkoitettua alusluottoa julkisesti tuettujen alusluottojen korontasausjärjestelmän piiriin, ministeriö ilmoittaa siitä Fide Oy:lle.

5 §

Fide Oy ilmoittaa korontasaussopimuksen tekemisestä, sen ehdoista ja osapuolista sekä korontasausluoton nostamisesta kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä Valtiokonttorille.

6 §

Fide Oy:n on ottaen huomioon, mitä julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta annetun lain 5 §:ssä on säädetty, valvottava, että korontasausluoton varat käytetään ja korontasausluotto pidetään korontasaussopimuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä määrätyssä tarkoituksessa.

Fide Oy:n velvollisuutena on huolehtia siitä, että korontasaussopimuksen vastapuoli on tietoinen ja sitoutunut noudattamaan jäljempänä 7 ja 8 §:ssä mainittuja aluksen siirtoa, korontasaussopimusta, korontasausluottoa koskevia ja muita ehtoja.

7 §

Fide Oy:n on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Valtiokonttorille myös alusluottoa koskevan korontasaussopimuksen oikeuksien ja velvollisuuksien siirtämisestä korontasaussopimuksen osapuolena olevalta luotto- tai rahoituslaitokselta toiselle luottotai rahoituslaitokselle.

Korontasaussopimuksen muut olennaiset muutokset edellyttävät kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymisen, ellei jäljempänä 10 §:ssä toisin säädetä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksyminen on saatava, jos korontasausluotto tai alus, aluksen runko tai aluksen muutostyö, jonka hankkimiseen korontasausluotto on myönnetty, siirtyy uudelle luotonsaajalle tai omistajalle. Luotto- ja rahoituslaitoksen tulee välittömästi ilmoittaa muutoksista Fide Oy:lle, jonka velvollisuutena on kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymisen hankkiminen.

Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaminen lakkaa, ellei kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksy edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja siirtoja ja muutoksia.

8 §

Jos korontasausluoton saaja on käyttänyt luottovaroja muuhun tarkoitukseen, kuin mihin ne on korontasaussopimuksessa hyväksytty, tai on alusluottoa hakiessaan tai korontasaussopimuksen osapuoli on korontasaussopimustasopimusta tai -tarjousta hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen korontasaussopimuksen osalta sen jälkeen kun sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta korontasaussopimukseen perustuvaa korkotukea.

Korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- tai rahoituslaitoksen on tällöin suoritettava takaisin se korkotuki, jonka valtio on korontasaussopimuksen nojalla maksanut korontasausluoton nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 13 prosenttia vuotuista sakkokorkoa korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien.

9 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön on edellä7 § ja 8 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä 8 §:ssä tarkoitetun korkotuen takaisinperimisestä korontasaussopimuksen osapuolena olevalta luotto- tai rahoituslaitokselta sekä sakkokoron maksamisesta. Fide Oy:n tehtävänä on periä mainittu korkotuki ja sakkokorko korontasaussopimuksen osapuolena olevalta luotto- tai rahoituslaitokselta ja tilittää ne viipymättä Valtiokonttorille.

10 §

Korontasaussopimusten ennenaikaisesta purkamisesta määrätään Fide Oy:n ja luottotai rahoituslaitoksen kesken solmitussa yhteistyösopimuksessa. Mikäli korontasaussopimuksen ennenaikainen purkaminen tai siihen liittyvien maksujen hyväksyminen edellyttää, että valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle korkotuen nykyarvon tai sen osan tai, että valtio luopuisi osittainkin korkohyvityksen nykyarvon perimisestä tai, kun kysymyksessä ei ole luotonsaajan normaaliin liiketoimintaan katsottavaksi kuuluva purkamistilanne, Fide Oy:n on saatava purkamiselle etukäteen kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksyminen.

Purkamiskustannukset lasketaan ISDAn (International Swaps and Derivatives Association Inc.) periaatteiden mukaisesti ja ne käsittävät korontasaussopimusten tulevien kassavirtojen markkinahintaisten nykyarvojen erotuksen lisättynä normaalin pankkikäytännön mukaisilla kuluilla. Valtiokonttori määrittää korontasaussopimuksen purkamisen markkinahinnan. Mikäli Valtiokonttorin ja Fide Oy.n käsitykset eroavat purkamiskustannuksista, ratkaisee asian kauppa- ja teollisuusministeriö.

Fide Oy tilittää korontasaussopimuksen purkautumisen johdosta perimänsä korkohyvityksen Valtiokonttorille tapauksessa, jossa valtio saa korkohyvityksen. Mikäli korontasaussopimuksen purkautumisen johdosta valtion tulisi poikkeuksellisesti maksaa korkotukea, valtio maksaa luottolaitokselle korkotuen nykyarvon tai sen osan ja Fide Oy:n maksettavaksi jäävät muut mahdolliset purkukustannukset.

11 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1998. Päätöstä sovelletaan niihin tapauksiin, joissa aluksen tai rungon rakentamista tai aluksen muutostyötä koskeva sopimus on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 tai sen jälkeen ja, joissa korontasaussopimus on tehty vuosina 1998―1999.

Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1998

Kauppa- ja teollisuusministeri
Antti Kalliomäki

Teollisuusneuvos
Eeva-Liisa Virkkunen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.