415/1998

Annettu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla

Kauppa- ja teollisuusministeriö on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (682/1990) 67 §:n ja nestekaasuasetuksen (711/1993) 65 §:n perusteella päättänyt:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Tässä päätöksessä annetaan määräyksiä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (682/1990) soveltamisesta vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin jakeluasemalla, jolta luovutetaan palavaa nestettä pääasiassa moottoriajoneuvon tai moottoriveneen polttoainesäiliöön.

2 §
Soveltamisalan rajaus

Tätä päätöstä ei sovelleta ilmailu- ja raideliikenteen polttoaineena käytettävän palavan nesteen jakeluun.

Päätöstä ei sovelleta myöskään yksityiskäytössä, kuten liikennöitsijöiden, maatilojen ja vastaavien omassa käytössä, oleviin jakelupisteisiin, joissa säiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m3.

3 §
Määritelmiä

Tässä päätöksessä tarkoittaa:

1) jakeluasema paikkaa jakelulaitteineen, palavan nesteen säiliöineen ja mahdollisine rakennuksineen;

2) polttoneste moottoriajoneuvossa tai veneessä käytettävää palavaa nestettä;

3) jakelulaite yhdistettyä pumppu- ja mittalaitetta, jolla palavaa nestettä jaetaan;

4) automaattinen jakelulaite itsepalvelujakelulaitetta, joka käynnistyy esimerkiksi rahan, avaimen tai luottokortin avulla;

5) täyttöventtiili jakelulaitteeseen liitetyn täyttöletkun päässä olevaa sulkuventtiiliä, jolla annostellaan palavan nesteen määrää polttonestesäiliöitä täytettäessä;

6) irtosäiliö kuljetettavaa vaarallisen kemikaalin astiaa, pulloa, tynnyriä tai muuta pakkausta, jonka tilavuus on enintään 450 l;

7) kaksoisvaippasäiliö säiliötä, jossa tiiviin teräksisen sisäsäiliön ympärillä on tiivis teräksinen umpinainen vaippa, ulkovaippa ulottuu vähintään sisäsäiliön korkeimman mahdollisen nestepinnan tasolle;

8) säiliökontti siirrettävää tai kuljetettavaa palavan nesteen säiliötä, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l; sekä

9) jakelualue aluetta tai laituria, jolla jakelulaitteet sijaitsevat ja jolla moottoriajoneuvo on seisotettuna tai moottorivene kiinnitettynä polttonestetäydennystä varten.

4 §
Standardit ja ohjeet

Turvatekniikan keskus nimeää standardit, jotka kokonaan tai joltain osin täyttävät tämän päätöksen vaatimukset.

Turvatekniikan keskus voi antaa tämän päätöksen soveltamista yhtenäistäviä teknisiä ja turvallisuutta koskevia ohjeita.

2 luku

Sijoitus

5 §
Jakeluaseman sijoitus

Jakeluasema on ensisijaisesti sijoitettava tärkeän tai muun veden hankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle.

Jos polttoainehuollon järjestäminen tai muut painavat syyt edellyttävät jakeluaseman sijoittamista edellä 1 momentissa tarkoitetulle pohjavesialueelle, toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.

6 §
Erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän ja syttyvän polttonesteen säiliön sijoitus

Erittäin helposti syttyvää, helposti syttyvää tai syttyvää polttonestettä sisältävät jakeluaseman säiliöt on sijoitettava maan alle.

Säiliöt saa kuitenkin sijoittaa maan päälle, jos

1) polttonestettä varastoidaan tilapäisesti enintään 4 kuukautta polttonesteen jakelun ylläpitämiseksi jakeluaseman korjaustöiden vuoksi tai

2) polttonestettä jaetaan veneen polttonestesäiliöön sellaisessa paikassa, jossa tulvavaara tai maaperän luonne estävät säiliön turvallisen sijoittamisen maan alle.

7 §
Maanalaiset säiliöt

Maanalainen polttonesteen säiliö ei saa olla rakennuksen alla eikä palavan nesteen varaston vallitilan alla.

Maanalaisen säiliön vaakasuoraan mitatun etäisyyden rakennuksen perustasta ja toisesta polttonesteen säiliöstä sekä tontin rajasta tulee olla vähintään 0,6 m. Etäisyyden säiliöön kuulumattomiin maanalaisiin johtoihin, kuten vesi-, viemäri- ja sähköjohtoihin, salaojaputkia lukuunottamatta, tulee olla vähintään 2 m.

Erittäin helposti syttyvää, helposti syttyvää tai syttyvää polttonestettä sisältävä maanalainen säiliö tulee olla vähintään 10 m etäisyydellä sellaisista kellaritiloista, joiden lattia on säiliön yläpinnan alapuolella.

Maanalainen säiliö on varustettava hoitokuilulla ja tarvittaessa ankkuroitava.

8 §
Erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän ja syttyvän polttonesteen maanpäälliset säiliöt

Erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän ja syttyvän polttonesteen maanpäällinen säiliö saa olla tilavuudeltaan enintään 10 m3.

Säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 2 m.

Säiliö tulee suojata riittävin törmäysestein ja säiliön ympärillä tulee olla vähintään 5 m vyöhyke, jossa ei ole paloa levittävää kasvillisuutta tai rakenteita.

Säiliöt, veneasemien säiliöitä lukuunottamatta, on sijoitettava vähintään 5 m etäisyydelle yleisessä käytössä olevasta liikenneväylästä ja paikoista, joissa ihmisiä tavanomaisesti oleskelee.

Säiliön perustuksen tulee olla sellainen, että se kestää täydestä säiliöstä aiheutuvan kuormituksen ja siten, ettei roudasta aiheudu vaaraa säiliölle eikä putkistolle.

9 §
Muiden polttonesteiden maanpäälliset säiliöt

Säiliö tulee suojata riittävin törmäysestein ja säiliön ympärillä tulee olla vähintään 5 m vyöhyke, jossa ei ole paloa levittävää kasvillisuutta tai rakenteita.

Säiliö sijoitetaan päällystetylle ja tiivistetylle alueelle.

Säiliöt on sijoitettava vähintään 3 m etäisyydelle yleisessä käytössä olevasta liikenneväylästä, tontin rajasta, rakennuksista, pysäköintialueista ja paikoista, joissa ihmisiä tavanomaisesti oleskelee.

Säiliön perustus tulee rakentaa siten, että se kestää täydestä säiliöstä aiheutuvan kuormituksen ja siten, ettei roudasta aiheudu vaaraa säiliölle eikä putkistolle.

10 §
Veneasemien maanpäälliset säiliöt

Sen lisäksi mitä edellä 8 ja 9 §:ssä määrätään veneasemien maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviiseen vallitilaan, jonka tilavuus on sellainen, että siihen mahtuu koko säiliön sisältö, ellei säiliö ole vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö.

Veneasemien maanpäälliset säiliöt on lisäksi ympäröitävä vähintään 2,4 m korkealla lujalla metalliverkkoaidalla, jonka etäisyys säiliöstä on vähintään 1 m.

Säiliöiden etäisyys veneiden pysyvistä säilytyspaikoista tulee olla vähintään 15 m.

Säiliöitä ei saa sijoittaa vedenpinnan alle.

3 luku

Säilytys

11 §
Irtosäiliöt

Vaarallista kemikaalia sisältävät irtosäiliöt tulee säilyttää paloteknisesti osastoidussa varastohuoneessa tai jakeluaseman alueelle sijoitetussa varastovajassa tai -kaapissa. Lattian tulee olla tiivis ja varastoitavaa kemikaalia kestävä sekä varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään.

Vaarallista kemikaalia sisältävät irtosäiliöt tulee sijoittaa niitä varten varatuille paikoille erilleen helposti syttyvistä aineista ja tarvikkeista sekä palavaa nestettä sisältävät säiliöt erilleen sytytyslähteistä.

Myymälässä irtosäiliöille on osoitettava paikat siten, etteivät ne muodosta estettä kulkuväylälle.

Varastohuoneen, varastovajan tai -kaapin rakenteellisessa paloturvallisuudessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä. Seinien ja kattojen sisäpintojen tulee kuitenkin olla syttymisherkkyydeltään luokkaa 1 ja palonlevittämisominaisuuksiltaan luokkaa I.

Ajoneuvojen koneelliseen pesuun tarkoitetussa tilassa saa pitää vain ajoneuvojen pesuun ja puhdistukseen tarvittavaa palavaa nestettä (pesuliuotinta) irtosäiliöissä tai enintään 1000 litran säiliökontissa.

12 §
Nestekaasun säilytys

Myymälähuoneessa nestekaasua sisältävät irtosäiliöt tulee säilyttää erikseen niille varatussa paikassa.

Ulkona olevat nestekaasupullot tulee säilyttää erikseen niille varatussa lukittavassa säilytystilassa.

Säilytystila tulee rakentaa palamattomista rakennustarvikkeista. Säilytystilan tulee olla sellainen, että nestekaasupullot ovat suojassa auringolta ja sään vaikutukselta ja sellainen, ettei nestekaasua pääse kertymään säilytystilaan.

Säilytystilassa täysinäiset ajoneuvon moottorin polttoaineeksi tarkoitetut nestekaasupullot (moottorikaasupullot), muut nestekaasupullot ja tyhjennetyt nestekaasupullot tulee säilyttää erillään toisistaan omilla merkityillä paikoillaan.

4 luku

Säiliöt

13 §
Säiliön rakenne

Polttonesteen säiliön tulee kestää siihen kohdistuvat rasitukset ja olla rakenteeltaan tiivis ja sisällön syövyttävää vaikutusta kestävä. Säiliö on tarvittaessa pinnoitettava syöpymisen estämiseksi.

Jos säiliö sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle, säiliön tulee olla vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö.

Polttonestesäiliön valmistuksen, rakenteen, varustelun ja tarkastusten osalta on lisäksi noudatettava, mitä niistä erikseen säädetään.

14 §
Säiliön varusteet

Polttonestesäiliö on varustettava:

1) ylitäytön estimen anturilla tai muulla ylitäytön estävällä järjestelmällä;

2) ulkoilmaan päättyvällä ilmaputkella; ja

3) säiliön sisällön määrän mittausvälineillä.

Maanpäällisten säiliöiden nestepinnan alapuolisissa yhteissä tulee olla sulkuventtiili säiliön välittömässä läheisyydessä. Sulkuventtiili tulee lukita luotettavalla tavalla kiinniasentoon jakeluaseman ollessa suljettuna.

Lisäksi säiliö on varustettava asianmukaisella höyryjen talteenottojärjestelmällä, siten kuin siitä erikseen säädetään.

Säiliön sisällön määrän mittaus tulee järjestää siten, ettei säiliö tai sen pinnoitus vaurioidu.

5 luku

Putkisto

15 §
Putkiston rakenne

Polttonestettä sisältävä putkisto on valmistettava sellaisista rakenneaineista ja asennettava siten, että se normaalikäytössä kestää siihen kohdistuvat mekaaniset, kemialliset ja lämpötilojen vaihtelun aiheuttamat rasitukset.

Putki tulee rakentaa tiivistetystä teräksestä tai muusta tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista. Maanpäällisen putken tulee kuitenkin olla palorasitusta kestävää.

Putken nimellispaineen tulee olla vähintään 6 bar. Täyttöputken ja muiden paineellisten putkien nimellispaineen tulee kuitenkin olla vähintään 10 bar.

Putkisto tulee suojata korroosiolta.

Maanalaisten metalliputkien liitokset on tehtävä hitsaamalla.

Muovista valmistetun putkiston liitokset on tehtävä metallisia liittimiä käyttäen tai hitsaamalla. Liittimen mitoituksen tulee vastata putken mitoitusta, ja sen paineluokan tulee olla vähintään sama kuin putken paineluokka. Liittimen ja siinä käytettävien tiivisteiden tulee kestää putkistossa siirrettävän polttonesteen vaikutusta.

Kiinteä polttonesteputki saadaan liittää jakelumittariin ja säiliöön metallikudoksella suojatulla, kyseistä polttonestettä kemiallisesti kestävällä letkulla, jonka paineluokka on vähintään 10 bar. Letku tulee sijoittaa helposti luoksepäästävään paikkaan siten, ettei se ole suorassa kosketuksessa maahan.

16 §
Maanalainen putkisto

Maanalaiset putkistot on suojattava mekaanista vahingoittumista vastaan. Paineputkisto on sijoitettava suojaputkeen tai putkikanaaliin, joka varustetaan vähintään yhdellä tarkastuskaivolla tai vuodonilmaisujärjestelmällä.

Maanalaiset putkistot tulee asentaa säiliöön päin laskeviksi. Säiliöön asennetun imuputken pään etäisyyden säiliön pohjasta tulee olla vähintään 50 mm.

Putkisto tulee asentaa siten, että se kestää maaperän mahdollisesta liikkumisesta ja liikenteestä aiheutuvat rasitukset vaurioitumatta.

17 §
Säiliön ilmaputki

Ilmaputken nimellishalkaisijan mitoituksessa tulee ottaa huomioon säiliön täyttö- ja tyhjennysteho.

Erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän ja syttyvän polttonesteen säiliön ilmaputki on varustettava yli- ja alipaineventtiilillä.

Ilmaputki on liitettävä säiliöön sen ylimmän täyttörajan yläpuolelle. Ilmaputki tulee asentaa siten, ettei nestettä pääse kerääntymään ilmaputkeen sekä siten, että se on suojattu riittävästi vaurioitumista vastaan.

Palavan nesteen eri luokkiin kuuluvia tuotteita sisältävien säiliöiden ilmaputkia ei saa yhdistää keskenään.

Erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän ja syttyvän polttonesteen säiliön ilmaputken suuaukon tulee sijaita vähintään 4 m korkeudella maanpinnasta ja vähintään 5 m etäisyydellä rakennuksesta sekä vähintään 2 m etäisyydellä tontin rajasta ja yleisestä tiestä.

Ilmaputki saadaan asentaa kuitenkin jakeluasemarakennuksen viereen, jos putken suuaukko on vähintään 3 m etäisyydellä ovesta, avattavasta ikkunasta tai muusta tuuletusaukosta ja mahdollisista syttymislähteistä.

18 §
Säiliön täyttöputki

Jokaisella säiliöllä tulee olla oma, mahdollisimman lyhyt täyttöputki.

Täyttöputken pää tulee varustaa säiliöauton purkausletkun liittämistä varten liitinnipalla ja siihen liitettävällä lukittavalla tiiviillä kannella.

Säiliöiden täyttöpaikka on rakennettava tiiviiksi ja viemäröitävä öljynerotinjärjestelmään.

Maanalaisen säiliön täyttöputki asennetaan säiliöön päin laskevaksi siten, että sen kaltevuus on vähintään 1:50.

Maanalaisten säiliöiden täyttöputkien päät tulee varustaa valuma-altaalla tai pidätyskaivolla, jonka tilavuus on vähintään 1,5 kertaa purkausletkun tilavuus. Valuma-allas ja pidätyskaivo voidaan liittää jakeluaseman öljynerotinjärjestelmään tai säiliöön.

19 §
Paluuputki

Maanpäälliseen säiliöön yhdistetyn jakelulaitteen ilmanerottajasta on johdettava paluuputki säiliöön.

20 §
Veneaseman putkisto

Putkisto on suunniteltava siten, että mahdollinen polttonestevuoto voidaan rajoittaa ja vuodon leviäminen vesistöön estää.

Jokainen laiturille johtava polttonesteputki tulee varustaa helposti luoksepäästävällä ja nopeasti rannalta suljettavalla sulkuventtiilillä ja lisäksi magneettiventtiilillä tai jousikuormitteisella yksisuuntaventtiilillä. Sulkuventtiilien paikat on merkittävä selvästi.

Veneaseman putkisto on rakennettava siten, ettei laiturin mahdollinen liikkuminen vaurioita putkistoa. Veneaseman putkistoja ei saa sijoittaa vedenpinnan alle ja ne on suojattava liikkuvalta jäältä.

21 §
Putkiston tarkastus

Ennen putkiston, lukuunottamatta ilmaputkistoa, käyttöönottoa sen tiiviys on todettava nestepainekokeella. Koepaineen tulee olla vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään putkiston nimellispaine.

6 luku

Jakelulaitteet

22 §
Jakelulaitteen sijoitus

Jakelulaitteet on sijoitettava jakelualueelle siten, että ajoneuvoliikenne jakelulaitteille ja niiltä pois on mahdollista jakelulaitteita vaarantamatta. Jakelulaitteet tulee sijoittaa vähintään 5 m päähän huoltoaseman rakennuksista ja ajoneuvojen pysäköintiin varatuista alueista sekä vähintään 10 m päähän huoltoaseman ulkopuolisista rakennuksista ja sellaisesta toiminnasta, josta voi aiheutua polttonesteen syttymisvaaraa.

Jakelulaitteet on sijoitettava betonista tai muusta palamattomasta aineesta valmistetulle korokkeelle, jonka leveys on vähintään sama kuin jakelulaitteen uloimman osan leveys.

23 §
Jakelualueen päällystys ja pintavesien johtaminen

Jakelualue vähintään 3 m etäisyydellä jakelulaitteista on rakennettava tiiviiksi ja päällystettävä sekä vuotojen pääsy maaperään jakelulaitteiden korokkeiden alta on estettävä. Mahdollisen polttonestevuodon pääsy maaperään on estettävä reunuksilla tai vastaavilla rakenteellisilla järjestelyillä.

Jakelualueelle kertyvät pintavedet on johdettava öljynerottimen kautta viemäröintiin. Päällysteen alla oleva tiivistyskerros on salaojitettava öljynerottimeen.

24 §
Putkikanavien suojaus

Laitteita ja putkistoja varten tehdyt syvennykset ja läpiviennit jakelukorokkeissa ja -alueella sekä niihin johdetut kaapeli- ja putkikanavat on suojattava siten, ettei niihin voi kerääntyä polttonesteitä tai niiden höyryjä. Höyryjen kulkeutuminen rakennuksiin, sähkökaappeihin ja vastaaviin tiloihin tulee myös olla estetty.

25 §
Täyttöventtiili

Sähköpumpulla varustetun jakelulaitteen täyttöventtiili tulee varustaa automaattisella sulkumekanismilla.

Automaattisen jakelulaitteen ja veneaseman jakelulaitteen täyttöventtiilissä ei saa olla venttiiliä aukiasennossa pitävää salpalaitetta. Edellä oleva ei koske automaattisia, raskaalle dieselkalustolle tarkoitettuja jakelulaitteita.

Täyttöventtiilin, joka on varustettu aukiasennossa pitävällä salpalaitteella, tulee rakenteeltaan olla sellainen, ettei se voi polttonesteen täytön aikana itsestään pudota.

26 §
Automaattinen jakelulaite

Automaattinen jakelulaite tulee varustaa aikarajoituslaitteella tai vastaavalla täyttömäärää rajoittavalla laitteella.

27 §
Jakeluaseman hätäkytkimet

Jakeluasemalla tulee olla helposti havaittavassa ja luoksepäästävässä paikassa kytkin, josta jakelulaitteiden siirtopumppujen sähkövirta voidaan katkaista. Kytkin tulee merkitä selvästi.

Kukin automaattinen jakelulaite on varustettava erillisellä jakelulaitteen välittömään läheisyyteen sijoitetulla selvästi merkityllä hätäkytkimellä.

7 luku

Jakeluaseman rakennukset

28 §
Osastointi

Jakeluasemarakennuksessa olevat kemikaalien varastohuoneet, autojen huoltotilat, kattilahuone ja kellari on rakennettava erillisiksi paloteknisiksi osastoiksi.

Jos jakeluasemarakennuksessa on myös asuinhuoneisto, se on rakennettava erilliseksi palotekniseksi osastoksi.

29 §
Huolto- ja pesuhalli

Huoltohallin seinien ja kattojen sisäpintojen tulee olla syttymisherkkyysluokkaa 1 ja palonlevittämisluokkaa I. Lattia on tehtävä palamattomista rakennustarvikkeista.

Jos huoltohallissa käytetään hitsauslaitteita tai kipinöintiä aiheuttavia laitteita, ei huoltohallissa saa samanaikaisesti käsitellä palavaa nestettä. Tällaiset laitteet on sijoitettava ja niitä on käytettävä niin, ettei niistä aiheudu palovaaraa.

Tilat, joissa käytetään hiilivetyliuotinta sisältäviä pesuaineita, on erotettava erilliseksi tilaksi, jonka ilmanvaihto järjestetään siten, ettei liuotinhöyry pääse muihin tiloihin.

Pesuhallin lattia, hiekanerotin ja viemäri on rakennettava tiiviiksi ja käytettäviä kemikaaleja kestäviksi.

30 §
Akkujen lataus

Akkujen latauspaikka on sijoitettava niin, että latauksessa syntyvä vetykaasu ei aiheuta vaaraa.

31 §
Ilmanvaihto

Tiloihin, joissa käsitellään kemikaaleja, on järjestettävä ilmanvaihto siten, ettei tilassa esiinny terveydelle vaarallisia tai haitallisia määriä ilman epäpuhtauksia. Ilmanvaihto toteutetaan yleisilmanvaihdolla ja tarvittaessa kohdepoistoin. Ilmanvaihdon mitoituksessa otetaan lisäksi huomioon, että tilassa mahdollisesti muodostuvan palavan nesteen höyryn pitoisuus ilmassa on enintään 25 % alemmasta syttymisrajasta.

Huoltosyvennyksen alaosa tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla, joka on vähintään 15 m3/h huoltosyvennyksen lattiapinnan neliömetriä kohti.

Varastohuoneessa, jossa varastoidaan palavaa nestettä ainoastaan suljetuissa irtosäiliöissä, ilmanvaihdon määrän tulee olla vähintään yksi kertaa huoneen tilavuus tunnissa.

32 §
Jakelualueen katos

Katos on tehtävä palamattomista rakennustarvikkeista. Kantava rakenne saa kuitenkin olla puuta, jolloin rakenteen palonkestoajan tulee täyttää R 30 luokan vaatimukset. Katos tulee rakentaa siten, etteivät polttonesteiden höyryt voi kerääntyä siihen.

8 luku

Turvallisuusjärjestelyt

33 §
Rajoitukset

Jakeluasemalla autojen pesuun käytettävien pesuaineyhdistelmien tulee olla tähän tarkoitukseen soveltuvia. Käytettävän pesuliuottimen leimahduspiste ei saa olla alle 35 °C.

Palavien nesteiden ja kaasujen säilyttäminen huoltosyvennyksessä on kielletty.

34 §
Kirjanpito

Polttonestesäiliöiden sisällön määrä tulee mittauksin todeta ja polttonesteen luovuttamisesta ja täytöstä tulee pitää päivittäistä kirjanpitoa mahdollisten säiliö- ja putkistovuotojen toteamiseksi.

35 §
Kielto- ja varoitusmerkinnät

Maanpäällisissä säiliössä on oltava kemikaaliasetuksen (675/1993) mukaiset varoitusmerkit ja kemikaalin nimi.

Jakelulaitteessa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla vaarallisten kemikaalien vähittäismyynnistä annetun asetuksen (676/1993) mukaiset varoitusmerkinnät.

Jakelulaitteeseen sekä jokaiseen maanpäälliseen palavan nesteen säiliöön tai niiden välittömään läheisyyteen sekä maanalaisten säiliöiden ilmaputkiin tai ilmaputkiryhmään on kiinnitettävä selvästi näkyvään paikkaan tupakanpolton ja avotulen teon kieltävä merkintä. Jakelulaitteeseen tai sen välittömään läheisyyteen on kiinnitettävä lisäksi ajoneuvon moottorin sammuttamista edellyttävä merkintä.

Täyttöputket, ilmaputket ja bensiinihöyryjen talteenottoputket tulee varustaa vastaavan säiliön sisällön tunnuksella.

36 §
Alkusammuttimet

Jakeluasemalla tulee olla riittävästi alkusammutuskalustoa sijoitettuna siten, että sammuttimet ovat käytettävissä palovaarallisten kohteiden lähettyvillä. Sammuttimien tulee olla AB III-E- tai vastaavan luokan, pakkasenkestäviä vähintään 6 kg käsisammuttimia.

Vähintään yksi käsisammutin tulee sijoittaa myymälän sisälle siten, että se on tarvittaessa helposti ja nopeasti saatavissa jakelualueelle, ja vähintään yksi tulee sijoittaa huoltohalliin.

Miehittämätön jakeluasema varustetaan vähintään yhdellä käsisammuttimella.

37 §
Vuotojen torjuntakalusto

Jakeluasemalla tulee olla imeytysainetta ja muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten.

38 §
Ohjeet

Jakeluaseman henkilökunnan käytössä tulee olla asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet palo- ja vuototilanteiden varalle. Ohjeiden tulee ainakin sisältää luettelo kohteista, jotka tulee säännöllisesti tarkastaa turvallisen käytön varmistamiseksi sekä säiliöiden täyttötapahtumaa koskevat ohjeet.

39 §
Koulutus

Jakeluaseman henkilökunnalle tulee järjestää koulutusta jakeluaseman jakelulaitteiden toiminnasta ja turvallisesta käytöstä sekä myytävistä ja säilytettävistä kemikaaleista ja niiden turvallisesta käsittelystä.

Alkusammutus- ja torjuntakaluston käytöstä tulee järjestää harjoituksia.

9 luku

Sähkölaitteet

40 §
Sähkölaitteiden valinta ja asennus

Sähkölaitteiden valinnassa, niiden asennuksessa ja räjähdysvaarallisten tilojen luokituksessa on noudatettava sähköturvallisuudesta annettuja määräyksiä.

41 §
Potentiaalintasaus ja maadoitus

Staattisen sähkön aiheuttaman vaaran eliminoimiseksi on jakeluaseman maanpäälliset erittäin helposti ja helposti syttyvää sekä syttyvää polttonestettä sisältävät kiinteät säiliöt, putkistot ja täyttöletkut sekä jakelulaitteet yhdistettävä potentiaalintasaus- ja maadoitusjärjestelmään. Potentiaalintasaus- ja maadoitusvaatimus koskee myös edellä mainittuja palavia nesteitä sisältäviä maanalaisia teräksisiä säiliöitä, joiden ulkopinta on suojattu lujitemuovilla tai muulla eristävällä aineella.

Potentiaalintasauksen resistanssi saa olla enintään 106 ohmia.

Potentiaalintasauksen ja maadoituksen toimivuus tulee tarkastaa riittävän usein.

Polttonestesäiliötä täytettäessä on säiliön täyttöputki ja kuljetussäiliö yhdistettävä johtavasti toisiinsa ennen säiliön täytön aloittamista.

10 luku

Voimaantulomääräykset

42 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.

Tällä päätöksellä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön 15 päivänä huhtikuuta 1985 palavista nesteistä antaman päätöksen (313/1985) 14 §.

Jakeluasemalla tapahtuvaa palavien nesteiden käsittelyä ja varastointia, joka on aloitettu ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saadaan edelleen harjoittaa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa enintään 31 päivään joulukuuta 2002 asti, vaikka se ei täytä tämän päätöksen säännöksiä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettua toimintaa saa kuitenkin harjoittaa 31 päivän joulukuuta 2002 jälkeen, vaikka 5 §:n, 7 §:n 1―3 momentin, 8 §:n 1 momentin, 16 §:n sekä 22 §:n vaatimukset eivät täyty.

Tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella olevalla jakeluasemalla, jonka toiminta on aloitettu ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saa käyttää 13 §:n 2 momentista poiketen ennen tämän päätöksen voimaantuloa käytössä ollutta yksivaippaista säiliötä, jos säiliö on tarkastettu tai tarkastetaan kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista antaman päätöksen (344/1983) mukaisesti. Yli kymmenen vuotta vanhat säiliöt, joita ei ole tarkastettu edellä mainitun päätöksen mukaisesti, tulee tarkastaa yhden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

Jakeluasemilla, joilla varastoidaan säiliöissä erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä polttonesteitä enintään 10 m3 ja muita polttonesteitä enintään 10 m3, ja joiden toiminta on aloitettu ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saadaan toimintaa edelleen harjoittaa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa edellyttäen, että

1) yksivaippaisten säiliöiden kunto on todettu hyväksi enintään kaksi vuotta ennen tämän päätöksen voimaantuloa tehdyssä tarkastuksessa tai todetaan hyväksi viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta tehtävässä tarkastuksessa ja säiliön kunto tarkastetaan edellä mainittujen tarkastusten jälkeen viiden vuoden välein; sekä

2) yksivaippaiset maanpäälliset säiliöt sijoitetaan tärkeillä tai muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla suoja-altaaseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002.

Valvontaviranomaisella on kuitenkin oikeus yksittäistapauksissa määrätä 3―6 momentissa tarkoitetulle toiminnalle riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi tarpeellisia rajoituksia ja ehtoja, jos toiminnan todetaan aiheuttavan merkittävää henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingon vaaraa.

Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998

Kauppa- ja teollisuusministeri
Antti Kalliomäki

Ylitarkastaja
Tapani Koivumäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.