Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 40/1998 (Julkaistu 24.4.1998)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain ( 554/1995 ) 30 §, 226 §:n 2 momentti ja 229 §:n 1 momentti,
muutetaan 20 §:n 3 momentti, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 ja 3 momentti, 28 §:n 1 ja 2 momentti, 41 §, 47 §:n 2 momentti, 48 §, 131 §:n 1 momentti, 132 §:n 1 momentti, 134 §:n 2 momentti, 156 §:n 2 ja 3 momentti, 158 §:n 2 momentti, 214 §:n 1 momentin 1 kohta, 218 §:n 1 momentti, 224 §:n 1 momentti, 232 §:n 2 momentti, 235 §:n 2 momentti, 239 §:n 1 momentti, 22 luvun otsikko, 285 §:n 1 ja 2 momentti sekä 289 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 156 §:n 3 momentti ja 232 §:n 2 momentti laissa 1188/1996, sekä
lisätään 23 §:ään uusi 2 momentti, 47 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 77 §:ään uusi 4 momentti, 168 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 178 §:ään uusi 3 momentti, 217 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 232 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1188/1996, uusi 10 a kohta sekä lakiin uusi 280 a, 285 a, 287 a, 288 a ja 290 a § seuraavasti:
20 §
Luovutettu yhteinen alue muodostetaan kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta tai sen osasta voidaan lohkomalla muodostaa koskitila .
21 §
Lohkomisessa on todettava, mikä muodostetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kantakiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka on muodostettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön omistajalle. Lohkomisessa on todettava, minkä määräalan tai määräalojen alueesta lohkokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoitetut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin.
22 §
Jos omistaja on luovuttanut toiselle määräalan kiinteistöstään eikä määräala ole asemakaavan mukaan tontiksi tai yleiseksi alueeksi muodostettavalla alueella, lohkomistoimitus tulee vireille, kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan saannon lainhuudosta on saapunut siihen maanmittaustoimistoon, jonka alueella määräala sijaitsee. Lohkomisen aloittamista voidaan lykätä tai aloitettu toimitus on keskeytettävä, jos määräalan omistaja esittää selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole tarkoitus muodostaa yksinomaan kyseisestä määräalasta, tai jos keskeyttämiseen on muu perusteltu syy.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään määräalan lohkomisesta kiinteistöstä, koskee soveltuvin osin yhteistä aluetta, määräalaa yhteisestä alueesta sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä myyjän itselleen pidättämää määräalaa. Jollei yhteiseen alueeseen tai sen määräalaan voida myöntää lainhuutoa, hakijan on esitettävä muu tarpeellinen selvitys osakkaiden omistusoikeudesta yhteiseen alueeseen sekä määräalan omistajan oikeudesta määräalaan.
23 §
Jolleivät kiinteistön yhteisomistajat ole yhdessä hakeneet kiinteistönsä lohkomista, lohkomisen edellytyksenä on, ettei kukaan toimituksessa saapuvilla olevista yhteisomistajista vastusta lohkomista pyydetyllä tavalla.
28 §
Lohkokiinteistö voidaan lohkomisessa vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä, jos määräalaan, josta lohkokiinteistö muodostuu, ei kohdistu kyseisen kiinnityksen perusteella panttioikeutta, taikka jos panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Jos kantakiinteistö selvästi riittää vastaamaan kaikista emäkiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista, lohkokiinteistö voidaan vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä ilman panttioikeuden haltijan suostumustakin. Tällöin lohkokiinteistö on vapautettava kaikista emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä.
Yhteisestä alueesta muodostettu lohkokiinteistö voidaan vapauttaa vastaamasta osakaskiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä panttioikeuden haltijan suostumuksella taikka, jos osakaskiinteistö lohkomisen jälkeen selvästi riittää vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista tai jos lohkomisen aiheuttama osakaskiinteistön arvon alentuminen on vähäinen, ilman panttioikeuden haltijan suostumusta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään osakaskiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä, sovelletaan myös osakaskiinteistöön kohdistuvaan kirjattuun eläkeoikeuteen.
41 §
Rekisteriyksikköön kuulumaton erillinen alue muodostetaan tilaksi tai liitetään kiinteistöön noudattaen soveltuvin osin, mitä lohkomisesta säädetään.
47 §
Jos usealla tilalla on samat omistajat, voidaan tilat halkoa samalla kertaa siten, että halottavien tilojen muodostamaan kokonaisuuteen sovelletaan, mitä halottavasta tilasta jäljempänä säädetään ( yhteishalkominen ).
Jos usealla tilalla on pääasiassa samat omistajat, voidaan halkominen näillä tiloilla suorittaa samalla kertaa. Tällöin kukin osaomistaja saa hänelle muodostettaviin tiloihin tiluksia vain niiden tilojen tiluksista, joihin hänellä on osuutta, jolleivät kaikki asianosaiset toisin sovi. Muutoin tässä momentissa tarkoitettuun halkomiseen sovelletaan, mitä yhteishalkomisesta säädetään.
48 §
Yhteishalkomisen edellytyksenä on, että kaikki osakkaat siitä sopivat tai, jolleivät kaikki osakkaat siitä sovi, joku osakas sitä vaatii ja yhteishalkomisen suorittaminen on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi.
Yhteishalkomisessa osakkaan osuudet kahdesta tai useammasta tilasta voidaan yhdistää, jos osakas sitä pyytää. Osuuksien yhdistämisen edellytyksistä on lisäksi voimassa, mitä kiinteistöjen yhdistämisen edellytyksistä säädetään.
77 §
Sen estämättä, mitä 1―3 momentissa säädetään, voidaan uusjako toimittaa siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan kiinteistöön tulevien tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien ja erityisten etuuksien yhteinen arvo vastaa osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko uusjakoalueen vastaavasta arvosta. Uusjako suoritetaan tässä momentissa säädetyllä tavalla, jos kaikki saapuvilla olevat osakkaat siitä sopivat ja jos uusjaon suorittaminen tällä tavoin on tarpeen tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saamiseksi.
131 §
Kiinteistöstä luovutettu osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi. Samoin voidaan yhteisalueosuus siirtää kiinteistönomistajan hakemuksesta hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön. Edellä sanotut toimenpiteet tehdään toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään.
132 §
Asianosaisten sopimuksesta saadaan yhden tai useamman kiinteistön yksityisiä tiluksia käsittävä alue muodostaa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi, jos se on näille kiinteistöille tarpeellinen. Alue, jonka useat kiinteistönomistajat ovat luovutuksen kautta saaneet yhteiseen omistukseensa, voidaan omistajien sopimuksesta muodostaa heidän omistamiensa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi.
134 §
Alueen yhteiseksi erottamisen tai yhteiseen alueeseen liittämisen edellytyksenä on, että kiinteistöön, josta alue otetaan, ei kohdistu kiinnityksiä tai että erotettava taikka liitettävä alue vapautetaan vastaamasta sanotun kiinteistön kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiinteistö, josta alue otetaan, riittää toimituksen jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kiinnityksestä, sovelletaan myös kirjattuun eläkeoikeuteen.
156 §
Asemakaava- ja rakennuskaava-alueella saadaan perustaa 154 §:n 1 momentin 1―3 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite sekä 5 kohdassa tarkoitettu autojen pitämistä varten tarpeellinen rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle.
Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiinteistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys kadulle, rakennuskaavatielle, yleiselle tielle tai sellaiselle yksityiselle tielle pääsemiseksi, jota varten on perustettu tiekunta, perustamalla 154 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perustamalla yksityisistä teistä annetussa laissa (358/1962) tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus. Tällaisen oikeuden perustamisen edellytyksiin sovelletaan, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa säädetään. Jos asianomaisen kiinteistön omistaja pyytää, on kiinteistötoimituksessa ratkaistava tieoikeuden antaminen myös edellä tarkoitettuun yksityiseen tiehen.
158 §
Jos rasitteen tai 156 §:n 3 momentissa tarkoitetun oikeuden käyttäminen edellyttää tien tekemistä tai rakennuksen, rakennelman tai laitteen rakentamista taikka rasitealueen muuta kuntoonpanoa, eikä kysymys ole tiestä, jonka osakkaat muodostavat tiekunnan tai tiekunnan osakkaille yhteisesti kuuluvasta oikeudesta, toimituksessa on annettava tarpeelliset määräykset oikeutettujen kiinteistöjen omistajien ja rasitetun alueen omistajan osallistumisesta kuntoonpanokustannuksiin, jos joku asianosaisista sitä vaatii tai jos se on muutoin tarpeellista. Jolleivät asianosaiset sovi kuntoonpanokustannusten osittelusta, on ositteluperusteena kunkin asianosaisen rasitteesta saama hyöty. Kuivattamista varten perustettavan rasitteen osalta hyöty määrätään vesilain 6 luvun säännösten mukaisesti. Tällöin voidaan myös perustaa vesilaissa tarkoitettu ojitusyhtiö. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kuntoonpanokustannuksista, sovelletaan myös rasitealueen kunnossapitokustannuksiin. Kuivattamista varten perustetun rasitteen kunnossapitoon sovelletaan, mitä vesilaissa ojan kunnossapidosta säädetään.
168 §
Jos toimitus perustuu kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemään sopimukseen, kutsukirje toimitetaan pesän osakkaille. Muun toimituksen osalta kutsukirje kuolinpesälle voidaan toimittaa sille kuolinpesän osakkaalle, joka pitää huolta pesän hallinnosta. Jos kuolinpesä on usean pesän osakkaan yhteisessä hallinnossa, kutsukirje voidaan toimittaa yhdelle heistä. Kutsukirje voidaan toimittaa myös sille pesän osakkaista, joka hoitaa kuolinpesälle kuuluvaa kiinteistöä, jota toimitus koskee, taikka muulle, joka hoitaa pesän omaisuutta, tai sille, jolla muutoin on oikeus edustaa kuolinpesää ja käyttää puhevaltaa kuolinpesän puolesta.
178 §
Jos lohkominen on tullut vireille 22 §:n 2 momentin mukaisesti ja toimitusinsinööri toteaa lohkomisen suorittamisen tarpeettomaksi sen vuoksi, että määräala ja kiinteistö, josta määräala on luovutettu, ovat tulleet saman henkilön omistukseen ja tämä on saanut lainhuudon kiinteistöön, taikka jos lohkomisen suorittamatta jättämiselle on muu vastaavanlainen syy, toimitus raukeaa, jollei määräalan omistaja vaadi lohkomisen suorittamista. Muutoin raukeamiseen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään.
214 §
Kiinteistöt saadaan yhdistää, jos:
kiinteistöt kuuluvat samalle omistajalle tai samoille omistajille niin, että kunkin osaomistajan osuus jokaisesta kiinteistöstä on yhtä suuri ja yhdistämistä pyytävällä on lainhuuto yhdistettäviin kiinteistöihin, milloin kiinteistöä koskeva saanto on lain mukaan huudatettava;
217 §
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yhdistämällä muodostettava kiinteistö voidaan merkitä kiinteistörekisteriin valitusajan päättymistä odottamatta, jos yhdistämistä koskeva päätös on tehty hakemuksen mukaisesti 214 §:n 1 momentin nojalla tai sanotun lainkohdan ja 214 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen nojalla taikka jos kaikki asianosaiset ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä päätöksen.
218 §
Yhdistettäviin kiinteistöihin vahvistetut kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat yhdistämisen jälkeen yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön, ei kuitenkaan sellaiseen yhdistettävästä kiinteistöstä luovutettuun määräalaan, johon ei ennen yhdistämistä kohdistunut yhdistettävää kiinteistöä koskevaa kiinnitystä tai kirjausta. Edellä 214 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat samalla etusijalla ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sopimuksen mukaisessa etusijajärjestyksessä yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön.
224 §
Rekisteriin merkittävä tontti vapautetaan vastaamasta sellaisen kiinteistön kiinnityksestä, jonka aluetta kuuluu tonttiin, jos panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Tontti voidaan vapauttaa vastaamasta kiinnityksestä ilman panttioikeuden haltijan suostumusta, kun kantakiinteistön arvo selvästi ylittää panttisaamisen määrän tai kun muodostettavaan tonttiin ei kohdistu kyseisen kiinnityksen perusteella panttioikeutta. Vapauttamisesta päättää kiinteistörekisterin pitäjä tontin kiinteistörekisteriin merkitsemisen yhteydessä.
232 §
Toimituksen kestäessä haetaan muutosta ratkaisuun, joka koskee:
päätöstä, suoritetaanko halkominen 48 §:n mukaisesti yhteishalkomisena, jollei päätös perustu osakkaiden sopimukseen;
Toimituksen kestäessä saa hakea erikseen muutosta myös ratkaisuun, joka koskee halkomisen, yhteisen alueen jaon, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn yhteydessä suoritettua rajankäyntiä tai tilusvaihtoa taikka niiden suorittamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo muutoksenhaun sallimisen kesken toimituksen tarkoituksenmukaiseksi. Sama koskee halkomisen jakosuunnitelmaa koskevaa päätöstä, milloin halkominen suoritetaan 50 §:n 2 momentin mukaisesti, ja 184 §:ssä tarkoitetussa riidassa annettua ratkaisua.
235 §
Uutta määräaikaa on pyydettävä maaoikeudelle osoitetulla, ennen muutoksenhakuajan päättymistä 234 §:n 2 momentin mukaisesti maanmittaustoimistoon tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle toimitetulla kirjallisella hakemuksella, johon on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava soveltuvin osin, mitä muutoksenhakukirjelmästä säädetään.
239 §
Muutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä lupahakemus ja muutoksenhakemus, on yhdessä maaoikeuden tuomion tai päätöksen kanssa toimitettava 234 §:n 2 momentin mukaisesti maanmittaustoimistoon tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun maaoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Jos useat valittavat maaoikeuden ratkaisusta, ei valituskirjelmiin tarvitse liittää kuin yksi kappale maaoikeuden ratkaisusta.
22 lukuToimituksessa havaitun virheen korjaaminen ja ylimääräinen muutoksenhaku
280 a §
Jos toimituksessa ennen sen lopettamista ilmenee asiavirhe tai kirjoitusvirhe sen jälkeen, kun toimituksessa on annettu 232 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ratkaisu, saadaan tämän ratkaisun estämättä ottaa virheen korjaaminen käsiteltäväksi noudattaen, mitä tässä luvussa säädetään lopetetussa toimituksessa ilmenneen virheen korjaamisesta.
285 §
Haettaessa muutosta tässä laissa tarkoitettuun maanmittaustoimiston päätökseen on noudatettava, jollei toisin säädetä, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen yhdistämistä sekä tontin tai yleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhakemisesta lopetettuun toimitukseen säädetään.
285 a §
Asianosainen kiinteistöjen yhdistämisessä taikka tontin tai yleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevassa asiassa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta asia välittömästi koskee. Panttioikeuden haltija on asianosainen silloin, kun kiinnityksestä vapauttaminen tehdään panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jollei 224 §:n 3 momentista muuta johdu.
287 a §
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 177 §:n 1 momentin säännöksiä taikka 177 §:n 1 ja 3 momentin nojalla annettuja määräyksiä, asetettuja rajoituksia tai annetun luvan lupaehtoja, on tuomittava kiinteistötoimitusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn tuomitsemisessa valtiolle menetetyksi noudatetaan, mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä säädetään. Menettämisseuraamus voidaan jättää tuomitsematta tai rajoittaa koskemaan vain osaa rikoksen tuottamasta taloudellisesta hyödystä, jos menettämisseuraamuksen edellytyksenä oleva rangaistava teko on vähäinen tai jos asianhaarat ovat muuten lieventävät taikka jos menettämisseuraamukseen tuomitseminen muutoin olisi kohtuutonta.
Toimitusinsinöörin on 1 momentissa tarkoitetun teon todettuaan ilmoitettava asiasta syyttäjälle syytteen nostamista varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä.
288 a §
Edellä 28 §:n 1 momentissa sekä 224 §:n 1 momentissa tarkoitettu kiinnitysvastuusta vapauttaminen suoritetaan asianomaisen lohkokiinteistön tai tontin omistajan pyynnöstä. Kiinnityksestä vapauttaminen 28 §:n 2 momentissa ja 134 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suoritetaan ilman omistajan pyyntöä.
Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja 2 momentissa, 134 §:n 2 momentissa tai 224 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan, mitä maakaaren 18 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään kiinnityksen kohteeksi jäävien kiinteistöjen omistajien ja näihin kiinteistöihin kohdis-tuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien haltijoiden suostumuksesta.
289 §
Jos kiinteistö on vapautettu vastaamasta panttisaamisesta tämän lain nojalla ilman kiinteistön omistajan tai panttioikeuden haltijan suostumusta ja jos vapauttamisesta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai panttioikeuden haltijalle vahinkoa, korvaa vahingon valtio tai, milloin päätöksen on tehnyt kunnan virkamies, asianomainen kunta. Mitä edellä säädetään panttioikeudesta ja panttioikeuden haltijasta, sovelletaan kirjattuun eläkeoikeuteen ja eläkeoikeuden haltijaan 28 §:n 2 momentissa ja 134 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
290 a §
Jos kiinteistötoimituksessa on todettu, että kirjattu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus kohdistuu toimituksen jälkeen muuhun kiinteistöön tai rekisteriyksikköön kuin mitä koskevana se on kirjattu, asiasta on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.
Jos yhteishalkomisessa tai uusjaossa osakas on pyytänyt osuuksien tai kiinteistöjen yhdistämistä, toimitusinsinöörin on ilmoitettava siitä viipymättä kirjaamisviranomaiselle. Yhdistämisestä aiheutuvat muutokset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään sen jälkeen, kun kiinteistö, jota yhdistämispäätös koskee, on merkitty kiinteistörekisteriin.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.
Tätä lakia sovelletaan soveltuvin osin myös ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin toimituksiin niiden kysymysten osalta, jotka otetaan käsiteltäväksi tämän lain voimaantulon jälkeen.
MmVM 3/1998
EV 23/1998
Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMaa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä