Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

183/1998

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sisäasiainministerin esittelystä

muutetaan poliisin hallinnosta 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetun asetuksen ( 158/1996 ) 5 §, 7 §:n 2 momentti, 8―10 §, 16 §, 17 §:n 1 momentti, 21 §:n 2 ja 3 momentti, 22 §:n 3 momentti, 23 §:n 1 momentti, 26 §:n 2 momentti, 27 §, 28 §:n 2 momentti sekä 30 ja 31 §, sellaisina kuin niistä ovat 16 § ja 17 §:n 1 momentti asetuksessa 1273/1997 ja 30 §:n 2 momentti asetuksessa 487/1997, seuraavasti:

5 §

Helsingin poliisilaitos hoitaa suoraan ministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat:

1)

poliisilaitoksen tulossuunnitelmaa ja talousarviota;

2)

valtakunnallisia erityistehtäviä; sekä

3)

poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa.

7 §


Ministeriö vahvistaa keskusrikospoliisin alueyksikköjen toimialueet.

8 §

Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa ministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.

Ministeriö vahvistaa suojelupoliisin alueyksikköjen toimialueet.

9 §

Liikkuvan poliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi erityisesti:

1)

seurata liikenneturvallisuuskehitystä sekä kehittää liikennevalvontamenetelmiä ja yhteistyössä Poliisin tekniikkakeskuksen kanssa liikennevalvonnassa käytettäviä välineitä;

2)

suorittaa ajoneuvoihin ja niiden kuljettajiin kohdistuvaa valvontaa päätieverkolla;

3)

suorittaa raskaan liikenteen valvontaa;

4)

huolehtia EY:n säädöksissä edellytetystä vaarallisten aineiden kuljetusten sekä kuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvonnasta;

5)

suorittaa maastoliikenteen ja vesiliikenteen valvontaa;

6)

suorittaa sen hoidettavaksi säädetyt ja määrätyt erityisturvatehtävät;

7)

suorittaa sen vastuulle annetut poliisin ajokoulutustehtävät.

Ministeriö vahvistaa liikkuvan poliisin alueyksikköjen toimialueet.

10 §

Ministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta ja poliisilaitoksen yhteydessä poliisin neuvottelukunta. Lääninhallitus tai ministeriö voi poliisin hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentin nojalla päättää, että yhteistoiminta-alueella toimii yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta.

16 §

Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on:

1)

keskusrikospoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

2)

suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

3)

liikkuvan poliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

4)

liikkuvan poliisin apulaispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen taikka poliisipäällystön tutkinto;

5)

keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä sekä Tampereen ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto;

6)

rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen tai poliisipäällystön tutkinto;

7)

apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

8)

keskusrikospoliisin osastopäälliköllä, suojelupoliisin osastopäälliköllä sekä keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

9)

Poliisin tekniikkakeskuksen johtajalla diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

10)

keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto;

11)

muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön tutkinto tai korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

12)

alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön tutkinto tai korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

13)

nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusopinnot 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi;

14)

muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto.

17 §

Keskusrikospoliisin päällikön, suojelupoliisin päällikön ja liikkuvan poliisin päällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.


21 §


Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Ministeriö myöntää kuitenkin 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.

Poliisilaitos myöntää virkavapauden myös ministeriön tai lääninhallituksen nimittämälle alaiselleen virkamiehelle silloin, kun kyse on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.

22 §


Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi ministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto.

23 §

Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin ministeriö.


26 §


Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitun virkamiehen irtisanoo kuitenkin ministeriö. Nimismiehen ja poliisipäällikön sekä 17 §:n 2 momentissa mainitun viraston päällikön irtisanoo nimittävä viranomainen.

27 §

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin ministeriö.

28 §


Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ohjesäännön vahvistaa ministeriö.


30 §

Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päälliköllä on poliisineuvoksen arvonimi.

Marraskuun 30 päivänä 1996 nimismiehen ja apulaisnimismiehen vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää nimismiehen arvonimeä ja mainittuna ajankohtana poliisi mestarin ja apulaispoliisimestarin vakinaises-sa virassa ollut virkamies poliisimestarin arvonimeä niin kauan kuin hän on kihlakunnanviraston tai kihlakunnan erillisen viraston poliisipäällikön, apulaispoliisipäällikön, johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin, johtavan kihlakunnansyyttäjän tai kihlakunnansyyttäjän virassa sekä näistä vi-roista eläkkeelle jäätyään.

31 §

Suojelupoliisin päällikköä, keskusrikospo-liisin päällikköä, liikkuvan poliisin päällikköä ja nimismiestä sekä poliisipäällikköä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1998.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

Sivun alkuun