Asetus kuolemansyyn selvittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
muutetaan kuolemansyyn selvittämisestä 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun asetuksen ( 948/1973 ) 14 §, 4 luvun otsikko sekä 19―24 §, sellaisina kuin niistä ovat 14 ja 24 § asetuksessa 1131/1992, sekä
lisätään asetukseen uusi 21 a, 22 a ja 26 a § seuraavasti:
14 §
Oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta on pidettävä pöytäkirjaa toimivaltaisen ministeriön määräämällä tavalla.
4 lukuKuolemasta ilmoittaminen ja hautauslupa
19 §
Selvitettyään kuolemansyyn lääkärin on laadittava kuolintodistus ja annettava lupa hautaamiseen sille, joka on ilmoittanut huolehtivansa vainajan hautaamisesta. Jäljennös hautausluvasta on viipymättä lähetettävä sille lääninhallitukselle, jonka alueella vainajalla oli kuollessaan kotikunta.
Jos kuolemansyyn selvittäminen viivästyy erikoistutkimuksen johdosta tai muusta vastaavasta syystä, lääkärin on suoritettuaan välittömästi ruumiiseen liittyvät tutkimukset annettava lupa hautaamiseen. Kuolemansyyn tultua selvitetyksi on lääkärin viipymättä laadittava kuolintodistus.
Terveydenhuollon toimintayksikön tai asianomaisen lääkärin on viipymättä hautausluvan antamisen jälkeen ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta sille maistraatille, jonka toimialueella henkilöllä oli kuollessaan kotikunta tai jos kotikunta ei ole tiedossa, kuolinpaikan maistraatille. Tieto voidaan ilmoittaa talletettavaksi väestötietojärjestelmään myös tietoliikenneyhteyksin tai muutoin konekielisesti.
Terveydenhuollon toimintayksikön tai asianomaisen lääkärin on viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuoleman toteamisesta, lähetettävä kuolintodistus sille lääninhallitukselle, jonka alueella vainajalla oli kuollessaan kotikunta.
20 §
Jos oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä kuolemansyy katsotaan todetuksi ilman oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, asiasta tulee ilmoittaa tutkinnassa avustaneelle lääkärille tai, jos tutkinnassa ei ole käytetty lääkärin apua, 6 §:ssä tarkoitetulle lääkärille taikka henkilöä hänen viimeisen sairautensa aikana hoitaneelle lääkärille, jonka tulee antaa lupa hautaamiseen sekä kuolintodistus. Jos lääkäri kuitenkin katsoo, ettei kuolemansyy ole tullut todetuksi ja että oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on tarpeen sekä tällä perusteella kieltäytyy antamasta asiakirjoja, on asia saatettava lääninhallituksen ratkaistavaksi. Lääninhallitus voi antaa 19 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen.
21 §
Jos lääkärin antamaa lupaa hautaamiseen tai kuolintodistusta ei saada ilman kohtuutonta vaikeutta tai viivästystä, poliisi voi antaa, neuvoteltuaan oikeuslääkärin tai 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun lääninlääkärin kanssa, suorittamansa tutkinnan perusteella 19 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen.
Poliisin on viipymättä lähetettävä kuolinselvitys lääninhallitukselle.
21 a §
Lääninhallituksen on 20 ja 21 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa viipymättä kuolinselvityksen laatimisen tai poliisin laatiman kuolinselvityksen vastaanottamisen jälkeen ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta sille maistraatille, jonka toimialueella henkilöllä oli kuollessaan kotikunta tai, jos kotikunta ei ole tiedossa, kuolinpaikan maistraatille.
22 §
Läänin oikeuslääkärin tai 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun lääninlääkärin on tarkastettava kuolintodistus tai kuolinselvitys sekä epäselvissä tapauksissa hankittava tarpeellinen lisäselvitys ja pyrittävä saamaan selville todellinen kuolinsyy ja tehtävä tästä tarpeellinen merkintä kuolintodistukseen tai kuolinselvitykseen.
Lääninhallituksen on lähetettävä kuolintodistukset ja kuolinselvitykset ennen kunkin kuukauden 25 päivää tilastokeskukselle.
Lääninhallituksen on valvottava, että kuolintodistukset ja kuolinselvitykset annetaan ja lähetetään 19―21 §:n mukaisesti.
22 a §
Hautaus saadaan toimittaa, kun lupa hautaamiseen tai kuolinselvitys on annettu sen hautausmaan omistajalle, jonka hautausmaahan vainaja haudataan, taikka kun kuolintieto on merkitty väestötietojärjestelmään. Hautausmaan omistajan on viipymättä hautauksen jälkeen ilmoitettava hautauksen ajasta ja hautausmaasta, johon vainaja on haudattu, paikalliselle rekisteriviranomaiselle. Jos vainaja on tuhkattu, on kuitenkin krematorion omistajan ilmoitettava, milloin ja missä tuhkaus on tapahtunut. Ilmoitus on tehtävä sille paikalliselle rekisteriviranomaiselle, jonka toimialueella henkilöllä oli kuollessaan kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka tai, jos tämä ei ole tiedossa, kuolinpaikan maistraatille.
23 §
Tämän asetuksen säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös kuolleena syntyneen ja ulkomailla kuolleen osalta. Poiketen siitä, mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään, terveydenhuollon toimintayksikön tai asianomaisen lääkärin on kuitenkin ilmoitettava tieto kuolleena syntyneestä kansaneläkelaitokselle.
24 §
Toimivaltainen ministeriö antaa ohjeet ulkonaisen ruumiintarkastuksen ja ruumiinavauksen suorittamisesta sekä niihin liittyvästä näytteiden ottamisesta.
26 a §
Tässä asetuksessa tarkoitettujen lomakkeiden kaavat vahvistaa toimivaltainen ministeriö tilastokeskusta ja väestörekisterikeskusta kuultuaan.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Terttu Huttu-Juntunen